__TOC__ tuuli ()
rzeczownik (1.1) wiatr (1.2) humor
(1.2) Hän on hyvällä tuulella. → Ona jest w dobrym humorze.
tuulimylly tuulahdus, tuuleton, tuulinen, tuulla
tuuli ()
rzeczownik (1.1) wiatrLaura Stark, Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises. Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion, Books on Demand, 2018, s. 51.
(1.1) ahava tuuli • koilline tuuli • koillizen tuuli • koltaine tuuli • luuveh tuuli • maalline tuuli • merituuli • pohjaine tuuli • pohjazen tuuli • ranta-tuuli • suvituuli • suvizen tuuli • šoloiniekku tuuli • töine tuuli