Lempi Inkeri Jääskeläinen (15. joulukuuta 1900 Viipuri – 13. syyskuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan Viipuriin sijoittuvista historiallisista romaaneistaan. Hän käytti ensimmäisissä kirjoissaan kirjailijanimeä L. J. Inkeri.

Henkilöhistoria Jääskeläisen vanhemmat olivat kauppias Juhana Jääskeläinen ja Henriikka Asikainen. Hän valmistui ylioppilaaksi 1921 ja opiskeli muun muassa arkeologiaa Helsingin yliopistossa 1927–1929 suorittamatta kuitenkaan tutkintoa. Viipurin verotuslautakunnan virkailijana Jääskeläinen toimi 1924–1927. Jääskeläinen kuoli vuonna 1964, ja hänet on haudattu Parikkalaan.

Kirjallinen tuotanto Jääskeläisen esikoisteos oli hänen salanimellä L. J. Inkeri kirjoittamansa novellikokoelma Opaaliristi vuonna 1923. Hänen tunnetuimpia teoksiaan on viipurilaisesta Weckroothin kauppiassuvusta kertova romaanisarja, joka ilmestyi vuosina 1930–1933. Näitä romaaneja seurasi 1935–1937 ilmestynyt kolmen romaanin sarja, jossa päähenkilönä oli Suomen kenraalikuvernöörin Fabian Steinheilin puoliso Natalia Steinheil, omaa sukua Engelhardt, jonka äiti oli syntyisin Weckrooth. 1930-luvulla Jääskeläinen julkaisi myös luostarilaitosta arvostelleen Nunna-romaanin ja samaan aihepiiriin kuuluvan romaanin Herran veli.

Jatkosodan aikana Jääskeläinen kirjoitti romaanin Idästä nousee myrsky, jossa päähenkilö kokee lyhyen, epäonnistuneen rakkaussuhteen viimeisenä rauhan vuonna 1938–1939. Loppuosassa on lyhyt kuvaus syksyn 1939 tunnelmista, YH-kutsuista ja siviilien evakuoinnista, sodan puhkeamisesta ja viimeisistä päivistä ennen sodan loppua. Kirja päättyy päähenkilön paluuseen uudelleen vallattuun Viipuriin.

Muistelmateoksessa Kevät vanhassa kaupungissa Jääskeläinen kuvasi kirjailijanuransa alkua ja 1920- ja 1930-luvun Viipuria. Omaelämäkerrallisessa romaanissaan Tyttö vanhassa kaupungissa hän käsitteli nuoruuden kokemuksiaan etenkin punaisten vallan aikana 1918.

Romaaneissa Hovin vallat ja Talonpoika ja hovinherra Jääskeläinen kuvasi oman sukunsa vaiheita Parikkalan lahjoitus­mailla, Koitsanlahden Hovin ympäristössä. Viimeisen Jääskeläisen romaanin Nuori herra David Viipurista päähenkilönä oli viipurilainen, diplomaatin uralle lähtenyt David Alopaeus, ja sen tapahtumat ajoittuivat vuoden 1800 tienoille.

Historiallisten romaanien lisäksi Jääskeläinen kirjoitti novelleja, runoja ja lehtiartikkeleja sekä kokeili myös näytelmän tekoa.

Säveltäminen Lempi Jääskeläinen rentoutui pianoa soittamalla. Hän sävelsi itsekinVälimäki, Susanna ja Koivisto-Kaasik, Nuppu: Sävelten tyttäret: säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle., s. 25. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2023. ja opiskeli Ahti Sonnisen johdolla sävellystä vuoden 1945 syksystä lähtien. Säveltäjä, kapellimestari Urho Sipponen on tallentanut kokoelmaansa kaksi hänen lauluaan: Laatokan-karjalainen kansanlauluSipponen, Urho et. al. Lauluja Laatokan laitamilta ja Vuoksen varsilta. [Turku]: [Urho Sipponen] 1968. s. 9-8 ja AhomaillaSipponen s. 28. Sulo Saarits lauloi hänen säveltämänsä laulun Manalan virralla hänen hautajaisissaan. Ennen sotia Viipurissa tehdyt sävellykset jäivät sinne.

Teokset Weckroothin perhe -sarja Weckroothin perhe, romaani. 1930 Filip Weckrooth, romaani. 1931 Taistelu vallasta, romaani. 1932 Onni on oikullinen, romaani. 1933 Weckroothin perhe, historiallinen romaani (yhdistetty laitos romaanisarjasta Weckroothin perhe, Filip Weckrooth, Taistelu vallasta, Onni on oikullinen). 1944

Natalia von Engelhardt -sarja Taistelu Viipurista, romaani. 1935 Keisari rakastuu, romaani. 1936 Suomen valtiatar, romaani. 1937 Helena Weckroothin tytär, historiallinen romaani (yhdistetty ja lyhennetty laitos romaanisarjasta Taistelu Viipurista, Keisari rakastuu, Suomen valtiatar). 1947

Johan Croell -sarja Teikari vai kauppamies?, romaani. 1950 Henkipatto, romaani. 1951 Aatelisvaakuna, romaani. 1952

Parikkala-sarja Hovin vallat, romaani. 1956 Talonpoika ja hovinherra, romaani. 1959

Muut teokset Opaaliristi, novellikokoelma. 1923 (nimellä L. J. Inkeri) Pyhän Katariinan hopeavyö, kertomuksia 1500–1700-luvulta. 1928 Tyttö, jonka sydän oli lasista, elokuvaromaani. 1928 (nimellä L. J. Inkeri) Hopeasalmen valtiatar ja muutakin väkeä, romaani. 1930 (nimellä L. J. Inkeri) Nunna, romaani. 1934 Herran veli, romaani. 1938 Se oli Viipuri vihanta, kertomuksia Viipurin historiasta. 1940 Vanhan Viipurin hiljaiseloa, kertomuksia 1800-luvun Viipurista. 1940 Viipuri ennen ja nyt, toimittanut Börje Sandberg, tekstiosuus Lempi Jääskeläinen. 1941 Idästä saapuu myrsky, romaani. 1942 Kvenlannin hurtta, historiallinen romaani muinaisilta ajoilta. 1944 Lumottu portti, runoja. 1945 Välähdyksiä, Viipurin kantajien ammattikunnan historiasta 1545–1945. 1945 Kastelholman vanki, romaani. 1946 Äyräpään kirkkopappi Henrik Makerland, romaani. 1948 Pyhän neitsyen lähde, romaani. 1949 Rakas kaupunki. 1951 (yhdessä Kersti Bergrothin ja Viljo Kojon kanssa) Vineta, pienoisnäytelmäsarja. 1953 Kultainen laakeri, romaani. 1954 Vanha Markovilla, romaani 1800-luvun Viipurista. 1955 Kevät vanhassa kaupungissa, muistelma. 1957 Tyttö vanhassa kaupungissa, romaani. 1961 Nuori herra David Viipurista, romaani. 1963 Pyhä piltti, tv-näytelmä. 1964

Palkinnot Valtion kirjallisuuspalkinto, 1935 Pro Finlandia -palkinto, 1955

Lähteet

Viitteet

Kirjallisuutta

Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset novellikirjailijat Luokka:Suomalaiset näytelmäkirjailijat Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Vuonna 1900 syntyneet Luokka:Vuonna 1964 kuolleet