Enetsin kieli (aikaisempi nimitys jeniseinsamojedi) on Venäjällä Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin piirissä asuvien enetsien puhuma uralilaisen kieliperheen samojedilaiseen haaraan kuuluva kieli. Enetsi kuuluu pohjoissamojedilaisiin kieliin. Sen lähimmät sukukielet ovat nenetsi ja nganasani.
Levinneisyys ja elinvoimaisuus Kieli jakautuu pohjoisiin tundra- ja eteläisiin metsämurteisiin, joita eräät tutkijat ovat pitäneet erillisinä kielinä. Metsäenetsit (noin 150 henkeä) asuvat Dudinkan kunnan Potapovon kylässä ja tundraenetsit (noin 50 henkeä) Karaulin kunnan Vorontsovossa. Molemmat kylät sijaitsevat Jenisein rannalla 300–400 kilometrin päässä toisistaan. Potapovossa asuu enetsien lisäksi nenetsejä, evenkejä, venäläisiä ja toisen maailmansodan aikana karkotettuja saksalaisia. Vorontsovossa on myös nenetsejä, nganasaneja, venäläisiä ja muualta tulleita siirtotyöläisiä. Noin kolmannes enetseistä on muuttanut Krasnojarskin aluepiirin kaupunkeihin.Academia (2003): s. 709
Vuonna 1989 enetsejä laskettiin olevan Venäjällä 198 henkeä, joista 92 puhui enetsiä äidinkielenään ja 14 toisena kielenä. Venäjää puhui äidinkielenään 70 henkilöä ja nenetsiä 22.Academia (2003): s. 698–699 Vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 237 enetsiä ja 119 enetsin puhujaa. Kielen puhujista 66 asui Taimyrin piirikunnassa ja vain kuusi ei osannut venäjää. Aktiivisia enetsin kielen käyttäjiä on arvioitu olevan vieläkin vähemmän, enintään 20 henkeä. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 43 enetsin puhujaa.
Enetsiä voidaan pitää kuolevana kielenä. Vuosituhannen vaihteessa sitä osasivat Potapovossa vain yli 50-vuotiaat ja Vorontsovossa yli 40-vuotiaat. Vanhuksista monet puhuvat myös nenetsiä, nganasania tai evenkiä. Nuoriso osaa yleensä vain venäjää. Venäjä on ollut alueen hallitseva kieli 1950-luvulta lähtien.Siegl (2013): s. 36
Fonologia
Konsonantit LabiaaliDentaaliAlveolaariPostalveolaariPalataaliVelaariGlottaaliNorm.Pal.Norm.Pal.NasaalimnnʲŋKlusiilip | b(bʲ)t | ddʲk | gʔAffrikaattat͡ʃFrikatiiviðsʃxTremulanttir(rʲ)LateraalillʲPuolivokaalij Lähde:Siegl (2013): s. 83
Vokaalit EtinenTakainenSuppeaiuPuolisuppeaeoPuoliavoinɛAvoinɑ Lähde:
Kirjakieli Enetsin epävirallinen aakkosto on sama kuin venäjässä, mutta siinä on kolme lisäkirjainta: , ja .
А а Б б В в Г г Д д Е е Ё ё Ԑ ԑ Ж ж З з И и Й й К к Л л М м Н н Ӈ ӈ О о П п Р р С с Ҫ ҫ Т т У у Ф ф Х х Ц ц Ч ч Ш ш Щ щ ъ Ы ы ь Э э Ю ю Я я
Vuonna 1986 julkaistiin N. M. Tereštšenkon laatima kyrillinen enetsin aakkosto. Sen jälkeen enetsiksi on ilmestynyt kolme kirjaa: pieni kansanperinnekokoelma vuonna 1992, katkelma Luukkaan evankeliumista vuonna 1995 ja koulusanakirja vuonna 2001. Piirin sanomalehti Taimyr julkaisee toisinaan enetsinkielistä sivua ja paikallisessa radiossa lähetetään enetsinkielisiä ohjelmia. 1990-luvun puolivälissä Potapovossa toimi vähän aikaa lapsille tarkoitettu kielikerho.Academia (2003): s. 701–705
Katso myös
Kantasamojedi
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta Mikola T.: Morphologisches Wörterbuch des Enzischen. Szeged, 1995 (= Studia Uralo-Altaica 36) Болина, Д .С.: Русско-єнецкий разговорник. Санкт-Петербург : Просвещение, 2003, 111p. 5-09-00269-7 Сорокина, И. П.; Болина, Д .С.: Энецкий-русско и русско-єнецкий словарь. Санкт-Петербург : Просвещение, 2001, 309p. 5-09-002526-6 Сорокина, И. П.; Болина, Д .С.: Энецкий словарь с кратким грамматическим очерком : около 8.000 слов. Санкт-Петербург: Наука 2009, 488p. Сорокина, И. П.: Энецкий язык. Санкт-Петербург: Наука 2010, 411p. Siegl, Florian: Materials of Forest Enets : an indiginous language of northern Siberia. (Dissertationes Philologicae Uralicae Universitatis Tartuensis 9) Tartu : Univ. Pr. 2011, 455 p. 978-9949-19-672-2 (print ed.) 978-9949-19-673-9 (PDF)
Aiheesta muualla Endangered Languages of Indigenous Peoples of Siberia: The Enets Language Ethnologue: Forest Enets Ethnologue: Tundra Enets Kielitiede (Tekstit, sanastot, kieliopillinen pöydät, erilaisia materiaaleja jne. ) (saksaksi)
Luokka:Samojedikielet Luokka:Venäjän kielet