Vuosi 1991 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
__TOC__
Tapahtumia
Tammikuu thumb|Mielenosoittaja ja neuvostopanssari Vilnan verilöylyssä. thumb|200px|Irwin Goodman kuoli 14. tammikuuta. 1. tammikuuta – Suomi liittyi Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) jäseneksi. 1. tammikuuta – Metsäteollisuusyhtiöt Rauma-Repola Oy ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy yhdistyivät Repola Oy:ksi, jonka pääjohtajaksi tuli Rauma-Repolan pääjohtaja Tauno Matomäki. 4. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi yksimielisesti Israelin väkivallan palestiinalaisia kohtaan. 4. tammikuuta – Kansainvälinen Punainen Risti ja useat muut avustusjärjestöt varoittivat ainakin 20 miljoonaa ihmistä uhkaavasta nälänhädästä Afrikassa. Tilannetta kuvattiin lähes yhtä vakavaksi kuin vuosina 1984–1985, jolloin noin miljoona ihmistä kuoli nälkään. 5. tammikuuta – Sosialististen maiden talousjärjestö SEV päätettiin lakkauttaa. Samalla Neuvostoliitto lopetti talousapunsa Kuuballe. 6. tammikuuta – Pekingissä alkoivat salaiset oikeudenkäynnit vuoden 1989 opiskelijamielenosoituksiin osallistuneita vastaan. Syytettyinä oli 70 henkilöä. 13. tammikuuta – Vilnan verilöyly: Neuvostoliiton joukot valtasivat Vilnan tv-keskuksen Liettuassa tunkeutuen tuhannen sitä puolustaneen siviilin muurin läpi. 13. tammikuuta – Portugalin presidentti Mario Soares valittiin toiselle virkakaudelle. Soares sai yli 70 prosenttia annetuista äänistä. 14. tammikuuta – Antti ”Irwin Goodman” Hammarberg kuoli sydänkohtaukseen Haminassa 47-vuotiaana. 14. tammikuuta – Ihmisyydenpuolue ja Riippumattomat Sitoutumattomat Eläkeläiset Suomessa -puolue merkittiin puoluerekisteriin. RSES:n jäsenistö koostui pääosin Suomen Eläkeläisten Puolueesta erotetuista ja eronneista jäsenistä ja sen nimeksi vaihdettiin myöhemmin vuoden aikana Eläkeläiset Kansan Asialla. 15. tammikuuta – YK:n turvallisuusneuvoston asettama takaraja Irakin vetäytymisellä Kuwaitista umpeutui. 16. tammikuuta – Persianlahden sota alkoi massiivisilla ilmaiskuilla ja ohjusiskuilla Irakia vastaan kello 03 Irakin aikaa. 17. tammikuuta – Irakin presidentti Saddam Hussein julisti ”kaikkien taistelujen äidin olevan käynnissä”. Irak ampui kahdeksan Scud-ohjusta Israeliin ja Saudi-Arabiaan. 17. tammikuuta – Saksan liittopäivät valitsi Helmut Kohlin yhdistyneen Saksan ensimmäiseksi liittokansleriksi. 17. tammikuuta – Presidentti Mauno Koivisto vahvisti asetuksen Kiteen, Nivalan ja Orimattilan kuntien muuttumisesta kaupungeiksi vuoden 1992 alussa. 19. tammikuuta – Ainakin kolme Scud-ohjusta räjähti Tel Avivissa surmaten 17 ihmistä. Israel vannoi puolustautuvansa, mutta pidättäytyi hyökkäyksestä. Yhdysvallat siirsi Patriot-ohjuksia Israeliin. 20. tammikuuta – Irakin televisio haastatteli alas ammuttuja liittouman lentäjiä. Saudi-Arabiaan ammuttiin kymmenen ohjusta, joista ohjustentorjunta ampui alas yhdeksän ja yksi putosi mereen. 22. tammikuuta – Irakilaiset sytyttivät tuleen Kuwaitin öljylähteitä ja öljysäiliöitä. Kuusi ohjusta ammuttiin Saudi-Arabiaan ja yksi osui Tel Aviviin. 23. tammikuuta – Ympäristöministeriö julkisti teettämänsä selvityksen, jonka mukaan elohopeapäästöt olivat Suomessa kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. 25. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi syyslukukauden 1991 alussa voimaan astuvat uudet peruskoulu- ja lukiolait, jotka siirsivät lähes kaiken kouluja koskevan päätösvallan kunnille. 26. tammikuuta – Ensimmäisessä ilmataistelussa Yhdysvaltain F-15-koneet pudottivat kolme Irakin MiG-23-konetta. Irakilaiset koneet laskeutuvat turvaan Iraniin. Persianlahteen päästetty öljy uhkasi Saudi-Arabian teollisuutta, suolanpoistolaitoksia ja meren eliöstöä. 27. tammikuuta – Siad Barre pakeni Mogadishusta. 29. tammikuuta – Rovaniemen kihlakunnanoikeus tuomitsi vuonna 1989 konkurssin tehneen Poro ja Riista Oy:n toimitusjohtajan kolmeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen sekä sakkoihin ja korvauksiin jatketusta törkeästä veropetoksesta ja väärennyksistä. Yhtiö oli toimittanut markkinoille suuria määriä syötäväksi kelpaamatonta poronlihaa ja nostanut lähes 14 miljoonan markan arvosta valtion vientitukea eli liikevaihtoveron palautusta väärin perustein vuosina 1986–1988. 30. tammikuuta – Irakin joukot etenivät panssarivaunuin Saudi-Arabian puolelle, missä niitä olivat vastassa Yhdysvaltain merijalkaväki, saudien ja Qatarin joukot. Yhdysvallat menetti 11 sotilasta. Saudit ja qatarilaiset valtasivat seuraavana päivänä takaisin Khafjin kylän. 31. tammikuuta – Tšekkoslovakia hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi. 31. tammikuuta – Sisäministeriö ilmoitti, että Suomesta oli vuoden 1990 aikana hakenut turvapaikkaa 2 725 henkilöä – näistä yli puolet somaleja –, mikä oli yli 15 kertaa enemmän kuin vuonna 1989. Hakijoiden joukossa oli ollut myös toistakymmentä nuorta neuvostoliittolaista lentokonekaapparia. Turvapaikkahakemuksia oli ehditty käsitellä vain 364 ja vajaa kolmannes hakijoista oli saanut turvapaikan tai oleskeluluvan. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1992, s. 46. Helsinki: Otava, 1991.
Helmikuu thumb|Yhdysvaltalaisia sotilaita Persianlahden sodassa. 1. helmikuuta – Maanjäristys surmasi yli 300 ihmistä Pakistanissa. 6. helmikuuta – Yhdysvaltain F-15-koneet pudottivat neljä Irakin hävittäjää, jotka yrittivät paeta Iraniin 120 muun irakilaisen koneen tavoin. 9. helmikuuta – Liettualaiset äänestivät itsenäisyyden puolesta. 11. helmikuuta – Islanti tunnusti ensimmäisenä valtiona Liettuan itsenäisyyden. Neuvostoliitto lähetti Islannille nootin, jossa se syytti Islantia puuttumisesta Neuvostoliiton sisäisiin asioihin. 12. helmikuuta – Vuoden 1989 Pekingin opiskelijamielenosoitusten pääideologeiksi nimetyt kaksi kiinalaista toisinajattelijaa tuomittiin ”laittomien järjestöjen” perustamisesta ja ”kumouksellisesta toiminnasta” 13 vuoden vankeuteen. 13. helmikuuta – Häivepommittajien pudottamat laserohjatut pommit tuhosivat bunkkerin Bagdadissa. Irakin hallitus väitti 500 siviilin saaneen surmansa, Yhdysvallat väitti bunkkerin olleen sotilaskohde. 15. helmikuuta – Irak tarjoutui vetäytymään Kuwaitista, jos Israel vetäytyisi miehitetyiltä arabien mailta, Irakin velat annettaisiin anteeksi ja liittouma maksaisi Irakin jälleenrakennuksen. Presidentti Bush tyrmäsi tarjouksen huijauksena. 15. helmikuuta – Tšekkoslovakiaan, Unkarin ja Puolan välillä solmittiin Visegrádin sopimus koskien maiden yhteistyötä markkinatalouteen siirtymiseksi. 16. helmikuuta – Yhdysvaltain USS Tripoli ja USS Princeton vaurioituivat miinoista Persianlahdella. 16. helmikuuta – Koleran ilmoitettiin leviävän Perussa. Tautiin oli tammikuun alusta lähtien sairastunut noin 13 000 ihmistä, joista oli kuollut lähes sata. 19. helmikuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin vaati Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatšovin eroa ja korkeimman päätösvallan siirtämistä tasavaltojen päämiesten muodostamalle neuvostolle. 20. helmikuuta – Suuri joukko mielenosoittajia kaatoi Albanian entisen puoluejohtajan Enver Hoxhan patsaan maan pääkaupungissa Tiranassa. 21. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti päässeensä sopimukseen Irakin kanssa sen vetäytymisestä. Presidentti Bush hylkäsi tarjouksen. 22. helmikuuta – Irakilaiset sytyttivät tuleen kuudenneksen Kuwaitin 950 öljylähteestä. 22. helmikuuta – Presidentti Ramiz Alia otti henkilökohtaisesti vallan käsiinsä Albaniassa. Neljä ihmistä kuoli ja useita loukkaantui mielenosoittajien ja poliisin yhteenotoissa Tiranassa. 23. helmikuuta – Persianlahden sota: lyhyt maasotavaihe alkoi 04 Saudi-Arabian aikaa joukkojen ylitettyä Kuwaitin rajan Saudi-Arabiasta. Ainakin 200 öljylähdettä ja varastoa sytytettiin tuleen. 23. helmikuuta – Armeija kaappasi vallan Thaimaassa. 25. helmikuuta – Persianlahden sota: Saddam Hussein ilmoitti joukkojen vetäytyvän Kuwaitista Neuvostoliiton rauhanehdotuksen mukaan. Scud-ohjus osui parakkiin Saudi-Arabiassa ja surmasi 28 yhdysvaltalaista sotilasta. 25. helmikuuta – Varsovan liitto päätettiin lakkauttaa sotilaallisena järjestönä. 25. helmikuuta – Oikeudenkäynti Bulgarian entistä puoluejohtajaa Todor Živkovia vastaan alkoi maan pääkaupungissa Sofiassa. Živkovia syytettiin valtion varojen kavaltamisesta. Myöhemmin häntä vastaan nostettiin syyte myös maanpetoksesta, koska hän oli aikanaan suunnitellut Bulgarian liittämistä Neuvostoliittoon. Živkov oli ensimmäinen oikeuteen joutunut itäeurooppalainen kommunistijohtaja. 25. helmikuuta – Suomen väkiluku ylitti Väestörekisterikeskuksen mukaan viiden miljoonan rajan. 25. helmikuuta – Ruotsalainen Wallenberg-konserni osti autovalmistaja Saab-Scania Ab:n 12,8 miljardin kruunun kauppahinnalla. 26. helmikuuta – Saddam Hussein ilmoitti joukkojen vetäytyvän täydellisesti. Irakilaisia on otettu vangiksi 30 000 ja päivän aikana lukema nousi 63 000:een. 26. helmikuuta – Tim Berners-Lee esitteli ensimmäisen verkkoselaimen. 26. helmikuuta – Lähes kaikki Euroopan talouskomission (ECE) jäsenmaat, myös Suomi, allekirjoittivat sopimuksen ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA). Sopimus velvoitti jäsenmaat selvittämään suurten taloushankkeiden vaikutukset ympäristöön ennen niiden toteuttamista. 27. helmikuuta – Persianlahden sota päättyi tulitaukoon Irakin ja liittouman joukkojen välillä.
Maaliskuu 3. maaliskuuta – Amatöörikuvaaja George Holliday nauhoitti tilannetta, jossa Los Angelesin poliisi pahoinpiteli Rodney Kingia. Vuotta myöhemmin jury hylkäsi syytteet LAPD:n poliiseja vastaan, mikä johti nelipäiväisiin mellakoihin Yhdysvalloissa. Mellakoissa kuoli 55 ihmistä ja tuhottiin omaisuutta miljardin dollarin arvosta. 4. maaliskuuta – Neuvostoliiton parlamentti ratifioi Saksojen yhdistymissopimuksen, mutta jätti Saksassa olevien neuvostojoukkojen kotiuttamisaikataulun vielä avoimeksi. 5. maaliskuuta – Chilen presidentti Patricio Aylwin julkisti raportin, jonka mukaan hänen edeltäjänsä Augusto Pinochetin valtakaudella oli surmattu yli 2 000 toisinajattelijaa. 8. maaliskuuta – Kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus yhdistettiin uudeksi opetushallitukseksi. Uuden viraston pääjohtajaksi tuli kouluhallituksen pääjohtajana toiminut Vilho Hirvi. 9. maaliskuuta – Belgradissa puhkesi mielenosoituksia Slobodan Miloševićia vastaan. Kaksi ihmistä kuoli armeijan panssareiden tukahduttaessa mielenilmauksen. 13. maaliskuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö julisti Exxonin suostuneen miljardin dollarin korvauksiin M/S Exxon Valdezin öljyvuodosta Alaskassa 1989. 13. maaliskuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtaja Erich Honecker siirrettiin Berliinin lähellä sijaitsevasta sotilassairaalasta Neuvostoliittoon, mikä nostatti vastalauseiden myrskyn Saksassa. 14. maaliskuuta – Yhdistyneessä kuningaskunnassa vapautettiin kuusi miestä, joita pidettiin 16 vuotta vankilassa tuomittuina IRA:n pommi-iskusta Birminghamissa, kun havaittiin poliisin väärentäneen todisteita. 14. maaliskuuta – Neuvostoliittolaisen matkustajakoneen Suomeen kesäkuussa 1990 kaapannut opiskelija Oleg Kozlov tuomittiin Latvian pääkaupungissa Riiassa viideksi vuodeksi ”keskimmäisen kuriasteen” työleirille. 15. maaliskuuta – Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton miehitysjoukot luopuivat virallisesti lopuista oikeuksistaan Saksassa. 17. maaliskuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. Vaaleihin asetti ehdokkaita kaikkiaan 17 rekisteröityä puoluetta, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomen Keskusta lisäsi paikkalukuaan 15:llä, kun taas SDP menetti kahdeksan ja Kokoomus peräti 13 paikkaa. 24. maaliskuuta – SDP:n puolueneuvosto hyväksyi puolueen johdon esityksen SDP:n jäämisestä oppositioon. SDP oli ollut mukana miltei kaikissa Suomen poliittisissa hallituksissa vuodesta 1966 lähtien. 26. maaliskuuta – Tukholman saaristosta löydettiin vuonna 1525 uponneen Kustaa Vaasan lippulaivan Svanenin hylky. 27. maaliskuuta – Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa Radiolinjan verkossa. 27. maaliskuuta – Lieksan alueelle perustettiin Kolin kansallispuisto.