thumb|upright=2|Panelian Kuninkaanhauta valokuvattuna lännen suunnasta pellon reunasta 5.8.2012. Hiidenkiuas rajoittuu etualalla ja oikealla laajaan lievekivetykseen, joka on noin yhden kivikerroksen paksuinen, mutta peitettynä kolmesta kohtaa pelloilta tuoduilla kivillä. Kuninkaanhauta (erisnimenä) on muinaisjäännös ja maamerkki Satakunnassa Eurassa Panelian kylässä. Se on Skandinavian pronssikauden röykkiöhauta eli hiidenkiuas. Se on suurin lajissaan Suomessa ja suurimpia Pohjoismaissa. Sitä ei ole ajoitettu.
Nimitykset ja sijainti thumb|Kuninkaanhauta kuvattuna idästä päin tien laidalta thumb|Kuvattu pohjoisesta käsin thumb|Kuvattu etelästä päin. Etualalla peltojen raivauksesta syntyneitä kivikasoja Satakunnassa Panelian ympäristössä asutuksen läheisyydessä olevia röykkiöhautoja kutsutaan kiukaiksi tai vareiksi. Kustaa Killinen dokumentoi 1800-luvulla hiidenkiukaitten nimityksiksi vatturaunio, raparaunio, kääppä, jätinkirkko ja hiittenvare. Nimitys hiidenkiuas tulee kansanperinteestä, joiden mukaan hiidet rakensivat ne. Toisen uskomuksen mukaan muinaiset ihmiset hautasivat niihin mahtimiehiä. Erityisesti tähän hautaan sijoitettiin muinaisen kuninkaan jäännökset, jonka vuoksi tätä hautaa kutsutaan Kuninkaanhaudaksi.
Röykkiö sijaitsee aivan Panelian keskustassa kirkosta 750 metriä eteläkaakkoon Eurajoelle johtavan maantien 2172 varressa. Kohde rajoittuu tienreunaan ja ympäröivien peltojen reunoihin.
Kuninkaanhaudalle pääsee esimerkiksi ajamalla Laitilan ja Harjavallan välistä kantatietä 43 noin kymmenen kilometriä Eurasta pohjoiseen, josta käännytään länteen Panelian suuntaan tielle 209. Tien päässä olevasta T-risteyksestä käännytään oikealle ja muutaman sadan metrin päässä hauta näkyy selvästi tien laidassa.
Arkeologinen kohde Rakenne Haudan rakenteesta tiedetään vain vähän, koska sitä ei ole vielä avattu. Röykkiön mitat ovat 36 × 30 metriä ja korkeus 3–4 metriä. Sen länsipuolella on monimetrinen maanpintaa seuraava lievekivetys, jonka päälle on kasattu myöhemmin pelloilta tuotuja kiviä. Röykkiön huipulla on kuoppa.
Paikallisten asukkaiden perimätiedon mukaan rakennelma on ollut alun perin muutaman metrin nykyistä korkeampi, mutta sitä on aikojen saatossa varmasti kaiveltu moneen kertaan. Paikalliset kertovat havainneensa haudan myös painuvan kasaan liikenteen tärinän vuoksi. Haudassa saattaa siten olla kiviarkkuja tai muita kammiorakenteita, jotka ovat hiljalleen luhistumassa. Toinen syy huipulla olevaan kuoppaan on ihmisten tonkiminen, sillä useita hautaraunioita tiedetään tutkitun aarteiden toivossa. Myös kivenottoa on harrastettu monista raunioista.
Arkeologinen tietämys Arkeologit uskovat, ettei hautaa rakennettu kerralla valmiiksi, vaan sitä on laajennettu useita kertoja. Myös röykkiön suuri koko puoltaa oletusta, sillä kivien kerääminen, kuljettaminen ja kasaaminen olisi ollut kulkuvälineilläkin suuri urakka toteutettavaksi kerralla.
Kummun sijainti 27,50 metriä merenpinnan yläpuolella ja ulkomuoto antavat olettaa, että se tehtiin pronssikauden alkupuoliskolla.
Vuosina 1987–88 aivan haudan lähellä tien toisella puolella suoritettiin arkeologiset kaivaukset, joissa paljastui muinainen asuinpaikka. Paikalla oli kuoppaliesiä, joissa asukkaat valmistivat ruokaa, ja liesien ympärille oli ladottu reunakivetyksiä, jotka liittyvät majan tai kodan rakenteisiin. Esineistöä edustivat saviastian kappaleet ja erilaisten kiviesineiden katkelmat. Lieden hiilenpalasten radiohiiliajoitus sijoittaa sen vanhempaan pronssikauteen.
Asuinpaikka ja hiidenkiuas saattavat olla samanaikaisia, jolloin hauta ja asutus sijaitsivat toistensa välittömässä läheisyydessä.
Muinainen asuinympäristö Panelian laajat peltoaukeat ovat syntyneet maankohoamisella. Ne olivat pronssikauden alussa matalaa merenlahtea, jota nykyisin kutsutaan Panelianlahdeksi. Muinaislahden reunoja seuraa hiidenkiukaitten ketju, kun yksittäistalot rakensivat hautojaan loiville rinteille lähelle merenrantaa. Matalan lahden ruohoiset rannat mahdollistivat karjan ja muiden kotieläinten kasvattamisen. Myös pienviljelyä on harjoitettu pronssikaudella, ja asettuminen merenrannoille suojaisiin lahtiin kertonee kalastuksen merkityksestä. Muinaislahden pohjukkaan lähelle Kuninkaanhautaa laski vetensä Eurajoki.
Erityistä Euraan liittynyt Kiukaisten kunta on ottanut nimensä kiukaiksi kutsutuista röykkiöhaudoistaan. Kuninkaanhauta-niminen muinaisjäännös on myös Pirkanmaalla Lempäälän Päivääniemessä.
Kuninkaanhautaa ja sen lähialuetta hoidetaan Museoviraston varoista. Pyrkimyksenä on niittää heinää ja rajoittaa puuston lisääntymistä tontilla.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Panelia Luokka:Suomen muinaisjäännökset Luokka:Skandinavian pronssikauden hautaröykkiöt Luokka:Muinaishaudat Luokka:Euran rakennukset ja rakennelmat Luokka:Euran historia Luokka:Satakunnan nähtävyydet Luokka:Kiukainen