pienoiskuva|Uno Ullberg Uno Werner Ullberg (15. helmikuuta 1879 Viipuri – 12. tammikuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.Meurman, Otto-Iivari (1976): Viipurin arkkitehdit, s. 86–95. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta. Arkkitehtina Ullberg on tunnettu nimenomaan funktionalistina. Pääosa hänen töistään on jäänyt luovutetulle alueelle Viipurin Karjalaan. Muualle Suomeen hän teki pääasiassa sairaaloita toimiessaan Lääkintöhallituksen arkkitehtina.60-vuotias. Arkkitehti Uno Ullberg, Helsingin Sanomat, 15.02.1939, nro 44, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Henkilöhistoria ja ammattiura Uno Ullbergin vanhemmat olivat maalarimestari Carl Johan Ullberg ja Hulda Augusta Gallen. Hänen äidinkielensä oli ruotsi. Ullbergin ensimmäinen puoliso vuodesta 1909 oli näyttelijä Maria (Maiju) Ranta (1882–1917). Heillä oli kaksi tytärtä, huonekalusuunnittelija Thuja (Tuja) Maria Kirkkala (k. 1944) ja Kirsi Sorella Ullberg. Uno Ullbergin toinen puoliso oli vuodesta 1919 Johanna Elisabeth (Moen) Clementson-Granström (1874–1957).
Ullberg tuli ylioppilaaksi Viipurin ruotsalaisesta lyseosta 1898. Hän valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta 1903. Opiskeluaikanaan hän teki tutkimusmatkan Itä-Karjalaan yhdessä opiskelutoveriensa Jalmari Kekkosen ja Alarik Tawaststjernan kanssa. Suomen muinaismuistoyhdistys julkaisi matkasta myöhemmin teoksen Kansanomaisia rakennustapoja ja koristemuotoja Karjalasta kahden puolen rajaa. Valmistumisensa jälkeen Ullberg toimi piirtäjänä Gustaf Nyströmin ja Nyström-Petrelius-Penttilän arkkitehtitoimistoissa.
Vuonna 1906 Ullberg perusti Viipuriin toimiston C. A. Gyldénin kanssa, jonka tärkeimpiä töitä oli Hackmanin liiketalo Viipurissa. Oman toimiston Viipuriin Ullberg perusti 1909 ja hän piti sitä vuoteen 1932 saakka. Hän suunnitteli Viipuriin ja lähiympäristöön huomattavan määrän liike- ja toimistorakennuksia. Tunnetuimpia töitä tuolta ajalta ovat Viipurin taidemuseo ja Pyöreän tornin muutostyöt kahvilaksi. Vuosina 1932–1936 Ullberg toimi Viipurin kaupunginarkkitehtina Väinö Keinäsen jälkeen ja ennen Ragnar Ypyää.
Ullberg muutti Helsinkiin Lääkintöhallituksen arkkitehdiksi vuonna 1936. Tässä virassaan hän suunnitteli lukuisia sairaaloita ja parantoloita ympäri Suomea. Hän osallistui politiikkaan Ruotsalaisen kansanpuolueen riveissä mm. Viipurin kaupunginvaltuuston jäsenenä vuodesta 1914. Helsingissä asuessaan Ullberg kuului Suomen Arkkitehtiliiton hallitukseen ja oli liiton hallituksen varapuheenjohtajana vuoteen 1938 saakka. Ullberg kuoli Helsingissä 64-vuotiaana, ja hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle; hautakiven suunnitteli Alvar Aalto.
Ullbergin elämäntyötä esiteltiin kesällä 2020 Suomen arkkitehtuurimuseon näyttelyssä.
Töitä Viipurissa ja Karjalassa thumb|Viipurin taidemuseo Papulan Paviljonki, Viipuri, 1909 (paloi 1918), Axel Gyldénin kanssa Kauppahuone Hackman & Co:n toimisto- ja asuintalo, Viipuri, 1909, Axel Gyldénin kanssa Oy Karjalan liike- ja asuintalot, Viipuri, 1911 ja 1914 Tennishalli, Viipuri, 1911 Kauppapankin pääkonttori, Viipuri, 1912, sisäänkäynnin veistokset Felix Nylund Suomen Yhdyspankin liiketalo, Katariinankatu 24, Viipuri, 1911, sisäänkäynnin veistokset Hilda Flodin Kauppaneuvos E. V. Sellgrenin huvila Villa Sellgren Venäjänsaarella, 1913 Pohjoismaiden Yhdyspankin talo, Sortavala, 1913 Suomen Pankin talo, Sortavala, 1915 Starckjohannin tavaratalon muutostyöt, Viipuri, 1915 Havi Oy:n työväen asuintalot, Havi, Viipuri, ilmeisesti 1916 Toiminimi Fr. Richardin liiketalo, Katariinankatu 14, Viipuri, 1918 Tohtori Heikelin Sähköparantolalaitos, Viipuri, 1920 Toiminimi W. Dippellin liike- ja asuintalo, Harmaidenveljestenkatu 1, Viipuri, 1921 Viipurin puhelinyhtiön talo, 1922, Paavo Uotilan kanssa Pyöreän tornin muutostyöt, Viipuri, 1923 As. Oy Pamppalan kerrostalo, Viipuri, 1924 Hackman & Co:n sokerivarasto, Karjaportinkatu, Viipuri, 1925 As. Oy Varjo, Viipuri, 1927 Asuintalo Suorakaide, Kannaksentie, Viipuri, 1927 As. Oy Kellomaniemi, Sortavala, 1927 Leo Hackmanin asuintalo, Viipuri, 1928 Karjalan toimitalo, Viipuri, 1929 Viipurin taidemuseo ja taidekoulu, Hovioikeudenkatu 1, 1930 Sortavalan Säästöpankin talo, 1930 Viipurin Panttilaitoksen talo, Luostarinkatu 2, 1931 Viipurin diakonissalaitos, 1931 Saksalais-ruotsalaisen seurakunnan talo, Luostarinkatu, Viipuri, 1932 Viipurin maakunta-arkisto, Tervaniemi, 1933 Viipurin keskusurheilukenttä, 1934 Viipurin kaupungintalon muutostyöt, 1934 Viipurin linja-autoaseman laajennus, 1936 Viipurin naistensairaala, 1938 Pitkärannan sellutehdas, ml. tehdasalueen kirkko, Pitkäranta Johanneksen sellutehdas, Johannes
Töitä muualla Suomessa pienoiskuva|Kontinkankaan sairaala Oulussa Aleksander Lampénin talo, Punkaharju, 1932 Pohjoismaiden yhdyspankki, Imatra, 1932 Villa Solkulla, Espoo, 1937 Outokumpu Oy:n konttori- ja klubirakennus, Outokumpu, 1937 Oulun lääninsairaala, Kontinkangas, 1938 Kemin yleinen sairaala, Kemi, 1938 Bensowin liiketalo, Eteläesplanadi 22, Helsinki, 1940 Helsingin sairaanhoitajatarkoulu, 1940 Helsingin Lastenklinikka, 1946 (yhdessä Erkki Linnasalmen kanssa)
Lähteet
Suomen Rakennustaiteen museo. Yhteinen rakennusperintöhanke.
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka:Suomalaiset virkamiehet Luokka:Viipurin kaupunginvaltuutetut Luokka:Vuonna 1879 syntyneet Luokka:Vuonna 1944 kuolleet