pienoiskuva|Puhuttua sloveenia. Sloveeni (omakielinen nimi: slovenski jezik tai slovenščina) on eteläslaavilaisiin kieliin kuuluva indoeurooppalainen kieli. Sen lähimpiä sukulaiskieliä ovat serbokroaatti ja molisenkroatia. Sitä puhuu noin 2,5 miljoonaa ihmistä Sloveniassa sekä naapurimaissa Italiassa, Unkarissa ja Itävallassa.

Status Kielellä on virallisen kielen asema Sloveniassa ja Euroopan unionissa. Lisäksi kielellä on virallisen vähemmistökielen asema Italiassa, Itävällassa ja Unkarissa.

Kielenhuollosta vastaa Slovenian taide- ja tiedeakatemia.

Historia ja kirjakieli Sloveeni jakaantuu kymmeniin murteisiin, jotka eroavat toisistaan niin paljon, että ymmärtäminen saattaa olla vaikeaa. Esimerkiksi itäisimmällä prekmurščinan tai prekmursko narečje -murteella, jota puhutaan Prekmurjessa ja Unkarissa, on noin 80 000 puhujaa. Sillä oli myös 200 vuoden ajan 1900-luvun alkuun asti oma kirjallinen traditionsa ja sanomalehdistö. Toinen standardi-sloveniasta merkittävästi eroava murre oli rozajanski langač (sloveeniksi rezijanščina), jota puhuttiin Resian laaksossa Italian Udinessa.

Varhaisimmat kirjalliset todisteet sloveenin kielestä ovat peräisin noin 1000-luvulta, mutta kieltä ei juurikaan kirjoitettu ennen uskonpuhdistuksen aikaa. Standardi-slovenia eli niin sanottu uusi slovenia luotiin 1800-luvun puolivälissä. Se perustuu alun perin 1500-luvulla Ljubljanassa puhuttuun kieleen, jolla Primož Trubar julkaisi ensimmäisen kirjan vuonna 1550 ja jolle Jurij Dalmatin käänsi Raamatun vuonna 1584. Kieltä vakiinnutti Jernej Kopitar vuoden 1809 kieliopillaan, mutta sen jälkeen monien sanojen oikeinkirjoitusta muutettiin vielä muinaiskirkkoslaavia vastaavaksi ja kieleen otettiin muiden slaavilaisten kielten ja kirkkoslaavin mukaiset monikkomuodot.The dual in Slovene dialects, Tjaša Jakop, s. 2

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan sloveeniksi vuonna 1584.

Äänneoppi

Konsonantit LabiaaliDentaaliAlveolaariPalataaliVelaariNasaalimnKlusiilip | bt | dk | gAffrikaattatsʧ | ʤFrikatiivif | vs | zʃ | ʒxApproksimanttijTremulanttir Lähde:

Vokaalit EtinenKeskinenTakainenSuppeaiuPuolisuppeaeoPuoliavoinɛəɔAvoina Lähde:

Yleissääntö on, että pitkien vokaalien äänenkorkeus on nouseva ja lyhyiden vokaalien laskeva.

Kielioppi ja sanasto pienoiskuva|Sloveeninkielinen muistolaatta Sloveenissa on kuusi sijamuotoa ja kolme kieliopillista sukua. Muista slaavilaisista kielistä sloveeni eroaa siten, että siinä on yksikön ja monikon lisäksi edelleen duaali, tasan kahta asiaa tarkoittava kieliopillinen luku, joka on muista kielistä hävinnyt. Sloveenin kielen perussanajärjestys on SOV, mutta koska sekä verbit että nominit taipuvat, tästä voidaan joustaa. Lukusanat 1–10 sloveeniksi: 12345678910enadvetrištiripetšestsedemosemdevetdeset

Kielinäyte

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Slovenian kielet Luokka:Unkarin kielet Luokka:Italian kielet Luokka:Itävallan kielet Luokka:Eteläslaavilaiset kielet