Turun piirustuskoulu (Åbo ritskola) on turkulainen taideoppilaitos. Se on Suomen ensimmäinen varsinainen taidekoulu, joka täytti vuonna 2020 jo 190 vuotta. Se on nykyisin osa Turun ammattikorkeakouluun kuuluvaa Turun taideakatemiaa.Taideakatemia
Koulun nimet Turun piirustuskoululla on historiansa aikana ollut useita nimiä. Siitä tuli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulu paikallisen taideyhdistyksen siirryttyä koulun ylläpitäjäksi vuonna 1906. Nykyisin Turun piirustuskoulu on osa Turun taideakatemiaa, ja se toimii Turun ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelmana. Turun taideakatemiaan on Turun piirustuskoulusta siirtyneen kuvataiteen opetuksen ohella yhdistetty myös esittävien taiteiden, musiikin, viestinnän ja valokuvauksen opetusta. Koulusta valmistuu nykyisin kuvataiteilijoita (AMK). Opetus on kuitenkin suunnilleen samaa kuin aikaisemminkin.
Koulusta valmistuneita taiteilijoita Turun piirustuskoulussa ovat opiskelleet muiden muassa Alpo Jaakola, Kaj Stenvall ja Wäinö Aaltonen. Opiskelijoihin ovat kuuluneet myös Victor Westerholm, Otto Mäkilä ja Ismo Kajander, jotka ovat toimineet myös koulun rehtoreina tai johtajina. Luettelo Turun piirustuskoulun oppilaista toisaalla Wikipediassa antaa kuvaa siitä, kuinka monet oppilaista ovat lähteneet taiteilijan uralle.
Historia Turussa toimi jo vuodesta 1707 Turun akatemian eli yliopiston yhteydessä piirustussali, jossa oli mahdollista saada ohjattua piirustuksen opetusta aina vuoteen 1828 asti ja Turun palon jälkeen Helsingin yliopistossa. Muuten taideopetusta saattoi saada vain ulkomailla. Turun piirustuskoulu on myös Euroopan ensimmäisiä yleisiä taidekouluja, joissa opetusta saivat nauttia sekä tytöt että pojat jo vuodesta 1852 lähtien.Willner-Rönnholm, s. 45–46
Turun piirustuskouluna tunnetun taidekoulun toiminta alkoi vuonna 1830 Turun maalariammattikunnan alaisena. Suomen taideyhdistyksen alaisena Helsingistä käsin johdettuna kouluna se toimi vuodesta 1852 aina vuoteen 1905 asti. Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu oli perustettu Helsinkiin (nykyisin Kuvataideakatemia) vasta vuonna 1848.
Alkuvaiheet Turun maalariammattikunnan kouluna (1830–1851) Turun piirustuskoulu perustettiin Tukholman vapaiden taiteiden akatemian mallin mukaan. Alkuvaiheessa vuonna 1830 koulu oli osa Turun maalariammattikunnan toimintaa ja tarkoitettu vain oppipojille ja kisälleille. Opetustilana oli perustaja maalarimestari Carl Gustaf Söderstrandin talo. Oppilaita oli vähän, samoin viikkotunteja ja opetus keskittyi pelkästään piirtämiseen. Koulun aloitteen tekijä oli ollut 30-vuotias Carl Gustaf Söderstrand, joka oli saanut opetusta Tukholman taideakatemiassa. Koska piirustuskoulussa huomioitiin jo alkuvaiheessa taiteilijoiksi aikovien koulutustarpeet, koulusta tuli vähitellen tärkeä opinahjo myös kuvataiteilijoille. Willner-Rönnholm, s. 12
Vuonna 1843 perustettiin edistyneimpiä oppilaita varten antiikkiluokka, jossa harjoiteltiin piirtämistä kipsimallien mukaan. Pietarista ja Tukholmasta oli hankittu antiikin veistosten kipsijäljennöksiä. Tämänkin uudistuksen alkuunpanija oli Söderstrand ja hän itse johti opetusta. Hovimaalari Robert Wilhelm Ekman astui koulun johtoon kevätlukukaudella vuonna 1846 ja opetus jakautui siitä lähtien Ekmanin ja Söderstrandin kesken. Uudistuksista huolimatta koulu oli edelleen avoin vain maalarioppipojille. Taloudelliset vaikeudet ja opetustilojen puutteet hankaloittivat toimintaa. Tarkoituksena oli avata koulu jo samana vuonna myös muille oppilaille, mutta se onnistui vasta viisi vuotta myöhemmin 1852, jolloin koulu siirtyi Suomen Taideyhdistyksen omistukseen.Willner-Rönnholm, s. 12–13 Vuosi 1852 on merkittävä myös sikäli, että koulun ovet avautuivat silloin myös naispuolisille opiskelijoille. Jokainen maksava oppilas kelpasi ja avustuksia annettiin STY:n vuonna 1949 hyväksyttyjen säännösten mukaan vain piirustuskoulujen "köyhille nuorukaisille". Yleensä kouluun opiskelemaan tulleet tytöt olivatkin varakkaista kodeista. Willner-Rönnholm, s. 47
Helsingissä perustettiin Suomen Taideyhdistys (STY) vuonna 1846, samana vuonna, jona Robert Wilhelm Ekman tuli Turun piirustuskoulun johtajaksi. Helsinkiin perustettiin marraskuussa 1848 myös Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulu. Kolme vuotta myöhemmin, kun turkulaiset tarjoutuivat perustamaan STY:lle Turun haaraosaston, STY tarjoutui ottamaan Turun piirustuskoulun hallintaansa. Taloudellisista syistä Turussa hyväksyttiin asia ja luovuttiin samalla myös omasta taideyhdistyshankkeesta.Willner-Rönnholm, s. 19
Ekmanin tultua koulun johtoon antiikkiluokkaa uudistettiin, ja mukaan otettiin myös alastonmallin piirtäminen.Willner-Rönnholm, s. 59. Toisinaan katsotaankin, että koulu olisi varsinaisesti perustettu vasta vuonna 1846Willner-Rönnholm, s. 28, jolloin Ekmanista tuli koulun nimeltä mainittu johtajaTurun Taidemuseon sivusto .
Piirustuskoulua tutkinut Margareta Willner-Rönnholm pitää sekä loogisena seurauksena että yllättävänä kehityksenä, että käsityöläismaalareille tarkoitettu koulu muuttui vähitellen vapaiden taiteilijoiden opinahjoksi. Monet tuon aikakauden taiteilijoista aloittivatkin kuvataiteilijan uransa ammattikuntamaalareina. Tällaisia olivat muun muassa Suomessa toiminut ruotsalainen muotokuvamaalari Johan Erik Lindh sekä Tukholman taideakatemiassa opintojaan jatkanut Gustaf Wilhelm Finnberg). Ammattikuntalaitos lakkautettiin vuonna 1868.Willner-Rönnholm, s. 14
Johtajana ja ensimmäisenä opettajana Carl Gustaf Söderstrand toimi vuosina 1830–1846 ja Robert Wilhelm Ekman vastaavissa tehtävissä vuosina 1846–1873. Vaikka vain Ekman sai palkkaa opetustyöstään, niin ilmeisesti Söderstrand toimi uskollisesti avustajana aina kuolemaansa vuoteen 1862 asti. Tuon ajan oppilaista tiedetään ainakin kaksi Johan Erik Lindh ja Gustaf Wilhelm Finnberg.Willner-Rönnholm, s.30
Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluna Turussa (1852–1906) Ekmanin aikana (1852–1873) Koulu sijaitsi Robert Wilhelm Ekmanin aikana osoitteessa Piispankatu 8, jossa nykyään sijaitsee Åbo Akademin Axelia-instituuttirakennus ja jota vastapäätä on arkkipiispan virkatalo.. R. W. Ekman jatkoi opetus- ja johtotehtävissä edelleen vuodesta 1846 aina vuoteen 1873, samoin Carl Gustaf Söderstrand oli mukana vielä 1858–1859. Walter Runeberg tuli keväällä 1873 hoitamaan johto- ja opetustehtäviä sekä August Tholander opettajaksi kevätlukukaudella 1873. Karl Konstantin Hellsten oli seuraavana vuonna 1873-1874 johtajana ja ensimmäinen opettajana. Oppilaista tiedetään tältä ajalta ainakin Alexandra Frosterus-Såltin, Berndt Lindholm ja Victor Westerholm. Yleensäkään oppilaista ennen vuotta 1871, jolloin inspehtori Lönnblad alkoi pitää oppilasmatrikkelia, ei tiedetä paljoakaan.
Opetus, tavoitteet ja menetelmät Sekä Turun että Helsingin piirustuskoulun, siis molempien Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulujen tehtävänä oli antaa oppilaille vain taiteen perusopetusta, jonka tarkoituksena oli olla vain pohjana jatko-opinnoille ulkomailla. Tuolloin ammattitaiteilijoiksi pyrkivät olivat vielä poikkeuksia oppilaiden joukossa. Piirustuksenopetusta oli vain muutamana iltana viikossa ja lapset ja nuoret saattoivat samaan aikaan päivisin käydä jotain muuta koulua. Oppilaiden ei haluttu alkavan maalaamista liian varhain, joten maalaaminen ei kuulunut opetusohjelmaan. Ekman kirjoitti Uno Cygnaeukselle: "sillä kerran pensseliä pideltyään he halveksivat antiikin mukaan piirtämistä. He eivät edes halua maalata luonnon, vaan mielikuvituksen mukaan, ja tämä vie turmioon".Willner-Rönnholm, s. 51 Riittävästi kiinnostuneiden oppilaiden annettiin kuitenkin kokeilla öljymaalausta. Kevätlukukaudella 1868 luonnon mukaan piirtäminen otettiin mukaan opetusohjelmaan. Alettiin piirtää myös miesmallia, joka poseerasi esimerkiksi "napolilaisena kalastajana, alastomana paitsi vyötäröltä".
1874–1888 (Waenerberg ja Frosterus-Såltin) Ekmanin kuoltua 19.2.1873 koulu ajautui puoleksitoista vuodeksi tyhjäkäynnille, kunnes sen johtoon tuli Thorsten Waenerberg. Waenerberg oli 28-vuotias, kun hänet valittiin piirustuskoulun johtajaksi, ja hän toimi tehtävässä ja alkeiskoulun opettajana vuoteen 1887. Hänen seuraajakseen tuli Victor Westerholm, joka oli koulun omia oppilaita. Hän oli johtajan sijaisena ja alkeisluokan opettajana syyslukukaudella 1887. Alexandra Frosterus-Såltin oli hoitanut sijaisena 1880–1881 johtajan ja antiikkiluokan opettajan tehtäviä. Victor Westerholm oli taas Waenerbergin sijaisena lukuvuonna 1880–1881, kun Waenerberg teki opintomatkan Hollantiin. Tänä aikana Frosterus-Såltin hoiti koulun johtajan tehtäviä, joita hän oli aika ajoin joutunut muutenkin tekemään. Westerholm valittiin koulun johtotehtäviin vuonna 1888.
Opetuksesta Koulussa toimi siis kaksi opettajaa, joiden kummankin opetusvelvollisuus oli 12 tuntia. Koulua alettiin tänä ajanjaksona pitää avoinna myös arki-iltaisin. Ekmanin opetusvelvollisuus oli ollut vain kuusi tuntia, joten oppituntien määrä nelinkertaistui. Opettajat valittiin kaksi kertaa viideksi vuodeksi kerrallaan. Waenerberg oli koulun johtajana ja opetti vuoteen 1887 saakka ja Frosterus-Såltin vuoteen 1889 saakka. Alexandra Frosterus-Såltin oli Suomen ensimmäinen naispuolinen piirustuskoulun opettaja, ja hän oli myös kuvataiteilija, joka jäätyään varhaisessa vaiheessa leskeksi pystyi elättämään itsensä ja kolme lastaan taiteellisella työllään. Hän oli myös taiteilijana kokeneempi kuin Waenerberg, joten hän opetti antiikkiluokkaa ja Waenerberg aloittelijoita.Willner-Rönnholm, s. 62–69
Professori C. G. Estlander oli laatinut Turun koululle uudet säännöt, jotka otettiin käyttöön 1875, ja ne olivat yksinkertaisemmat kuin aikaisemmin voimassa olleet vuonna 1869 voimaan tulleet säännöt. Alkeisluokalla oppilaille haluttiin antaa perustaidot piirtämisessä, mitä harjaannutettiin ääriviivapiirrosten, perspektiivien ja varjostusten hahmottamisen ja ornamenttipiirrosten avulla. Antiikkiluokalla opastettiin taiteellisiin päämääriin pyrkiviä oppilaita. Heidän opetukseensa kuului kipsiveistosten kopioiminen, vanhojen mestareiden piirrosten jäljentäminen ja elävän mallin ja luonnon esineiden, kasvien, kukkien ynnä muiden vastaavien piirtäminen. Maalaaminen ja muovailu ei vieläkään kuulunut opetusohjelmaan.Willner-Rönnholm, s. 78–79Väliluokka eli antiikkiluokkaan valmistava opetus aloitettiin kevätlukukaudella 1882. Uutta ohjesääntöä tuskin voitiin noudattaa kovin tarkaan, koska koululla ei ollut siihen tarvittavaa materiaalia, ei kipsimalleja kuten ei myöskään maalauksia.Willner-Rönnholm, s. 80
Tänä kautena tiedetään oppilaina olleen myös Westerholmin lisäksi Alma Engblom, Dora Wahlroos, Emil Wikström, Alfhild Nordlund, Alexander Federley ja Casper Wrede. Westerholmia Ekmann opetti yksityisesti samoin kuin ilmeisesti Frosterus-Såltin opasti Alma Engblomia. Willner-Rönnholm, s. 75–77
Koulun tilat Koulu sai tilat vuonna 1874 Aleksanterin torin, nykyisen Kauppatorin laidalta, ortodoksisen kirkon viereltä. Kesällä 1877 piirustuskoulu siirtyi vuokralle Tuomiokirkontori 3:een Åbo Akademian toiseen kerrokseen, missä koulu toimi vuoteen 1904 saakka, jolloin se siirtyi vasta valmistuneeseen taidemuseoon.
1889–1904 (Westerholm, Muukka ja Vuori) Nämä olivat viimeiset vuodet Suomen Taideyhdistyksen alaisuudessa. Turun taidemuseon valmistumisvuodesta 1904 alkoi koulun siirtymisvaihe Turun taideyhdistyksen omistukseen. Koulun johtajaksi ja ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Victor Westerholm 1888–1898. Hänen vaikutuksensa koulun toimintaan ja Turun taide-elämään oli huomattava. Toisena opettajana toimi Elias Muukka 1891–1907. Sitten uudeksi johtajaksi ja ensimmäiseksi opettajaksi tuli Kaarlo Vuori (1898–1904), ja sijaisuutta hoiti kevätluklukaudella Elin Danielson-Gambogi. Näinä vuosina opetusmateriaalia pystyttiin hankkimaan jonkin verran lisää. Lukuvuonna 1896 – 1897 kouluun ostettiin luuranko 50 ruplalla Pietarista.Willner-Rönnholm, s. 102