thumb|Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoitus Helsingissä 21. tammikuuta 1932. Vasemmalla Suomen ulkoasiainministeri Aarno Yrjö-Koskinen ja oikealla Neuvostoliiton Helsingin-lähettiläs Ivan Maiski. Aarno Armas Sakari Yrjö-Koskinen (9. joulukuuta 1885 Helsinki – 8. kesäkuuta 1951 Helsinki)Valtioneuvosto: Ministerikortisto: Yrjö-Koskinen, Aarno Armas Sakari oli suomalainen vapaaherra, koulutukseltaan lakimies, lähettiläs ja toimi ulkoasiainministerinä.50-vuotias. Ministeri Aarno Yrjö-Koskinen, Helsingin Sanomat, 9.12.1935, nro 332, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 13.12.2025
Elämä ja ura Aarno Yrjö-Koskinen pääsi ylioppilaaksi 1904 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1908 ja lakitieteen kandidaatiksi 1913. Hän sai varatuomarin arvon 1915.
Vapaaherra Yrjö-Koskinen oli aluksi Suomen senaatin talousosaston palveluksessa kauppatoimituskunnassa. Hän siirtyi itsenäistyneen Suomen ulkoasiainministeriön palvelukseen toimien muun muassa vuodesta 1920 lähetystösihteerinä Suomen Pariisin lähetystössä Ranskassa, vuodesta 1923 ulkoasiainministeriön poliittisten ja kaupallisten asiain osaston itäisten valtioiden jaoston päällikkönä ja vuodesta 1927 ministeriön kansliapäällikkönä. Hän toimi lähettiläänä Moskovassa, Neuvostoliitossa 1. tammikuuta 1931 – 8. huhtikuuta 1940 aikana.
Yrjö-Koskinen oli Suomen edustajana Kansainliiton Eurooppaliiton tutkimuskomissionin istuntokautena 1931, Kansainliiton 12. yleiskokouksen ja yleiskokouksen yllmääräisenä istuntokautena Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana 1932 sekä Suomen päävaltuutettuna Geneven aseistariisuntakonferenssissa 1932.
Kesken Neuvostoliiton kauden hän toimi Sunilan II hallituksessa ulkoasiainministerinä. Moskovan lähettiläänäolojaksoon sattuu muun muassa vuoden 1932 alussa solmittu Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus, jonka allekirjoittajana hän toimi. Hän oli lähettiläänä myös talvisodan sytyttyä ja toi lähetystönsä henkilökunnan vaikeuksien kautta Suomeen. Sen jälkeen hän siirtyi Turkkiin Suomen Ankaran lähetystön päälliköksi 20. elokuuta 1940 alkaen, jossa tehtävässä hän oli vuoteen 1950. Sen jälkeen hän toimi vielä Haagissa Alankomaissa.
thumb|J.K. Paasikivi seureineen palaamassa neuvottelumatkaltaan Moskovasta 16. lokakuuta 1939. Vasemmalla Aarno Yrjö-Koskinen, keskellä Paasikivi ja hänestä oikealla jaostopäällikkö Johan Nykopp sekä eversti Aladár Paasonen. Ansioistaan hän sai lähetystöneuvoksen arvon vuonna 1923 sekä erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin arvon 2. tammikuuta 1928.
Suku Aarno Yrjö-Koskinen kuului Forsmanin sukuun, jonka jäsenistä osa on suomentanut nimensä Yrjö-Koskiseksi ja osa Koskimieheksi.Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, palsta 1450. Helsinki: Otava, 1961. Hänen isänsä oli senaattori Yrjö Koskinen Yrjö-Koskinen, setänsä koulumies Eino Sakari Yrjö-Koskinen ja isoisänsä suomalaisuusmies, senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen.Otavan Iso tietosanakirja, osa 10, palstat 474–475. Helsinki: Otava, 1965.
Lähteet
Kirjallisuutta Holmberg, Håkon: (Keisarillisen) Suomen senaatin talousosaston puheenjohtajat, jäsenet ja virkamiehet 1909–1918 – elämäkerrallinen luettelo, Helsinki, 1964.
Aiheesta muualla
Luokka:Suomen ulkoasiainministerit Luokka:Kansallisen Kokoomuksen poliitikot Luokka:Suomalaiset diplomaatit Luokka:Suomen ulkoministeriön valtiosihteerit Luokka:Suomalaiset juristit Luokka:Suomalaiset aateliset Luokka:Vuonna 1885 syntyneet Luokka:Vuonna 1951 kuolleet