pienoiskuva|Örnulf Tigerstedt Axel Örnulf Tigerstedt (29. syyskuuta 1900 Helsinki – 6. marraskuuta 1962 Strängnäs, Ruotsi) oli suomenruotsalainen runoilija ja kirjailija sekä saksalaismielinen propagandisti.
Elämä Tigerstedtin vanhemmat olivat vuorihallituksen ylijohtajana ja valtiongeologina toiminut geologi ja dendrologi Axel Fredrik Tigerstedt ja Mary Helena Florence von Schulz. Keksijä Eric Tigerstedt oli hänen vanhempi veljensä. Örnulf Tigerstedt pääsi ylioppilaaksi 1919 ja työskenteli sitten 1920- ja 1930-luvuilla mainosalalla. Hän sai vaikutteita erityisesti saksalaisen Oswald Spenglerin ja amerikkalaisen Lothrop Stoddardin historianfilosofiasta. Tigerstedt julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Vågor vuonna 1918. Tigerstedt oli kulttuuripessimisti, kaipasi vahvaa johtajaa ja pelkäsi Neuvostoliittoa.George C. Schoolfield : A history of Finland's literature s. 497 (Google Books)
Tigerstdtin runokokoelmat Vid gränsen (1928) ja Block och öde (1931) edustivat vielä modernismista vaikutteita saanutta lyriikkaa. Hän toi julki äärioikeistolaisen vakaumuksensa esseekokoelmissaan Skott i överkant (1934) ja Utan örnar (1935) sekä runokokoelmassa De heliga vägarna (1933). 1930-luvulla ja 1940-luvun alussa Tigerstedt toimi Det svarta gardet -nimellä tunnetun suomenruotsalaisten nuorten äärioikeistolaisten kirjailijoiden ryhmän henkisenä johtajana. Tähän ryhmään kuuluivat muun muassa hänen serkkunsa Tito Colliander sekä Göran Stenius ja E. R. Gummerus.Johan Lindberg, Örnulf Tigerstedt, Uppslagsverket Finland 20.4.2011
Tigerstedt oli Suomen Pen-klubin johtokunnan jäsen vuodesta 1931 talvisodan syttymiseenMaijala 2025 s. 34 ja puheenjohtajana 1933–1934 sekä varapuheenjohtajana Sillanpään sijaisena 1937–1939 ja oli myös Dante Alighieri -seuran varapuheenjohtaja. Häntä luonnehdittiin tuolloin muun muassa ”fasismin ja natsismin lyyriseksi lipunkantajaksi ruotsalaisella kielialueella”.Kai Ekholm: Kielletyt kirjat 1944-1946, tiivistelmä, s. 62 1930-luvun alussa Tigerstedt kuului kansallissosialistiseen Isänmaalliseen Kansanpuolueeseen. Tigerstedt oli mukana Suomen edustajana vuonna 1942 Saksan aloitteesta perustetussa Euroopan Kirjailijaliitossa. Hänen liittoon mukaan houkuttelemia suomalaisjäseniä olivat muun muassa Mika Waltari, Bertel Gripenberg Maila Talvio,Maijala, 2025 s. 35 Yrjö Soini, Viljo Kajava, ja Tito Colliander.
Sotavuosina Tigerstedt oli Valtion tiedoituslaitoksen palveluksessa, ja hän julkaisi kirjoja muun muassa neuvostovakoilusta Suomessa. Sodan jälkeen Tigerstedt pakeni Ruotsiin ja monet hänen kirjoistaan joutuivat kiellettyjen kirjojen listalle.
Tigerstedtin teosta Hemliga stämplingar painettiin vuonna 1944 vain neljä kappaletta. Se painettiin tiettävästi Ruotsissa sen juututtua Suomessa sensuuriin ja syksyn 1944 välirauhansopimukseen. Kirja tehtiin valtiollisen poliisin toimeksiannosta, ja siinä käsiteltiin Valpon arkistoihin pohjatuen Otto Wille Kuusista ja muita suomalaisia kommunistijohtajia sekä SKP:n toimintaa ja jatkosodan aikaista vastarintaa Suomessa. Helsinkiläinen ruotsinkielinen oikeistolehti Aftonposten julkaisi kesällä 1944 jatkosarjana kirjasta pari lukua, ja Ruotsissa saksalainen propagandalehti Tyska Röster julkaisi siitä osia vuonna 1945.Kai Ekholm: Örnulf Tigerstedtin kielletty teos on superharvinainen, Tiellä sananvapauteen
Tigerstedt pakeni vaimonsa ja toisen tunnetun suomenruotsalaisen fasistin P. H. Norrménin kanssa syyskuussa 1944 moottoriveneellä Ruotsiin, josta hän haki poliittista turvapaikkaa. Vastaanotto Ruotsissa ei ollut lämmin, lehdistö pilkkasi häntä ("hullu natsi saa kulkea vapaana") ja oli pelko, että hänet karkotettaisiin, mutta ystävien tuella hän sai kuitenkin jäädä perheineen ja asui kuoilemaansa vuoteen 1962 asti Strängnäsissä. Hän jatkoi kirjailijantyötä ja käänsi muun muassa Waltaria ruotsiksi.
Örnulf Tigerstedt oli naimisissa vuodesta 1934 Giulia Anita Catanin kanssa. Heillä oli yksi tytär.
Tigerstedt on nykyisin lähes unohdettu kulttuurivaikuttaja, mutta todellisuudessa hän Pen-klubin puheenjohtajana edusti aikanaan saksalaismielistä ajattelutapaa, joka oli Suomessa valtavirtaa.
Teokset thumb|right|Eriksgataa kuvaava Örnulf Tigerstedtin runo patsaassa Strängnäsissä. Vågor. Söderström & Co. 1918 Noveller. Söderström 1923 Exercitia. Söderström 1924 Vid gränsen. Söderström 1928 Majoren på Brörnby ett porträtt. Söderström 1928 Vi resa söderut. Söderström 1930 Block och öde. Söderström 1931 Heliga vägarna. Söderström 1933 Skott i överkant. Söderström 1934 Utan örnar. Söderström 1935 105 taistelun päivää: Suomen ja Neuvostoliiton sota talvella 1939-40, toimittanut Örnulf Tigerstedt. Itsenäisyyden liitto 1940 Sista etappen. Söderström 1940 I Österled en bokfilm om Svenska Frivilligkåren. Självständighetsförb. Stockholm 1940 Huset Hackman en viburgensisk patriciersläkts öden 1790-1879. Södeström 1: Huset Hackman 1790-1849 1940, Andra delen: Huset Hackman 1849-1879 1952 Kauppahuone Hackman erään vanhan Wiipurin kauppiassuvun vaiheet 1790-1879. Otava 1. osa 1940, 2. osa 1952 Statspolisen slår till kampen mot sovjetspionaget i Finland 1919-1939. Fahlcrantz & Gumaelius, Stockholm 1942 Vastavakoilu iskee. Suomen taistelu neuvostovakoilua vastaan 1919-1939. Otava 1943 Hemliga stämplingar. 1944 Den lycklige Jokern. Söderström 1945 Katedralen. Söderström 1947 Floden rinner förbi. Söderström 1948 Det ekar under valven bilder och gestalter ur Hässelbyholms historia. Fahlcrantz & Gumælius, Stockholm 1949 Fälld vindbrygga. Söderström 1950 Valv och båge, valda dikter. Söderström 1951 Den blå porten. Söderström 1953 Fagerstabrukens historia del 4: Kavalkad. 1957 Källorna sorlar i väster: färder i Sverige. Tomas förlag, Strängnäs 1964
Käännökset Mikael Ludenfot: hans ungdoms öden och äventyr i många länder intill år 1527, sanningsenligt framställda av honom själv i tio böcker / Mika Waltari. Wahlström & Widstrand, Stockholm 1983 Mikael Hakim: nio böcker om Mikael Ludenfots eller Mikael el Hakims liv 1527-1538 sedan han bekänt sig till den ende guden och trätt i höga portens tjänst / Mika Waltari ; översättning: Örnulf Tigerstedt. Wahlström & Widstrand, Stockholm 1983, 1986
Katso myös Tigerstedt-suku
Lähteet Minna Maijala, Äärioikeistolainen sanavapauden vaalija. Kanava 5/2025 s. 30–35
Viitteet
Kirjallisuutta
Göran O:son Waltå: Poet under Black Banners. The Case of Örnulf Tigerstedt and Extreme Right-Wing Swedish Literature in Finland 1918–1944. Uppsala Universitetet 1993
Aiheesta muualla
Suomen kirjailijat tietokanta Kuka kukin on 1954 (Projekt Runeberg) Helka WebVoyage: Tigerstedtin teosten luettelo
Luokka:Suomenruotsalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Suomalaiset äärioikeistolaiset poliitikot Luokka:Vuonna 1900 syntyneet Luokka:Vuonna 1962 kuolleet