Toivo Kauppinen (21. tammikuuta 1907 Iisalmi – 7. heinäkuuta 1987 Lahti) oli suomalainen kirjailija, näytelmäkirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja. Elokuvakäsikirjoittajana Kauppinen käytti usein nimimerkkiä Topias; toinen hänen pseudonyyminsä oli Lauri Yrjänä.

Nuoruus ja ura ennen poliota Kauppinen kirjoitti ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 1928 ja suoritti ylemmän oikeustieteen tutkinnon vuonna 1938. Ennen talvisotaa hän toimi avustajana asianajotoimisto Laki & Kiinteistössä (1937–1938) sekä lainopillisena avustajana Lahden huoltolautakunnassa (1940). Talvisodan jälkeen Kauppinen sairastui vakavasti polioon ja menetti liikuntakykynsä lähes kokonaan.

Ura kirjoittajana Invalidisoituminen ei kuitenkaan lannistanut Kauppista vaan hän jatkoi kirjoittamista, jonka oli aloittanut 1930-luvun alussa Turussa. Hänen ensimmäinen näytelmänsä Juristit maaliskuulla esitettiin Turun Teatterissa vuonna 1932 ja sotilasfarssi Rykmentin murheenkryyni vuonna 1934. Kauppinen kirjoitti usein varsin humoristisia romaaneja ja näytelmiä, mutta varsinaisen tuotteliaisuutensa hän esitti elokuvakäsikirjoittajana, kirjoittaen niin draamaa kuin komediaakin. Suomen Kuvalehden pakinoitsijana hän kirjoitti nimimerkillä Topias.

Kauppinen oli Juha Nevalaisen lisäksi toinen serkkunsa Edvin Laineen ”hovikäsikirjoittajista”. Laineelle hän kirjoitti muun muassa elokuvat Nokea ja kultaa (1945), Kultamitalivaimo (1947), Prinsessa Ruusunen (1949) ja Vihaan sinua – rakas (1951). Hieman kärjistäen voisi sanoa, että siinä missä Nevalainen hoiti Laineen ”vakavien” elokuvien käsikirjoittamisen, Kauppinen piti huolen ”kepeämmistä” elokuvista.

Kauppinen kirjoitti käsikirjoituksia myös Aarne Laineen (Kasarmin tytär, 1954, Kukonlaulusta kukonlauluun, 1955) Ville Salmisen (Rion yö, 1951, Mitäs me taiteilijat, 1952) ja Matti Kassilan (Professori Masa, 1951) elokuviin.

Koko käsikirjoittajan uransa aikana Kauppinen pysyi Suomen Filmiteollisuuden palveluksessa. Fenno-Filmin tuottama Kultainen kynttilänjalka (1946) oli ainoa poikkeus.

Teoksia Ihmeellinen taskukello, kilpailusatu. Suomen kirja, Helsinki 1944 Koti puiston varrella, romaani. Aura, Turku 1944 Näkymätön liekki, romaani. WSOY 1945. Sinisen lähteen taikuri, satuja. Karisto 1946 Taikalennokki, kuvitus Eero E. Nurmela. Kuvataide, Helsinki 1946 Seikkailu kadonneessa kaupungissa, nuorisokertomus. Karisto 1947 Kaupunkini kellot, näytelmä. 1961-1962 Kuninkaanpäivä Anianpellossa, näytelmä. 1970 Lahtelaista perinnettä lahtelaisten kertomana. Lahden säästöpankki 1981 Nimimerkillä Teuvo Kauppo: Kukkiva juhannus : leppoisa romaani kauniin kesäpäivän tunnelmista. Karisto 1944 Nuoren kaupungin ihmisiä : leikillinen romaani kunnon ihmisistä. Karisto 1944 Kirurgin naamioima mies, jännitysromaani. Karisto 1945 Väkevämpi rakkaus, romaani. Karisto 1945 Palava muotokuva, romaani. Karisto 1946 Teatterikummitus, jännitysromaani. (tässä nimi: Toivo Kauppo) Lehtiyhtymä, Helsinki 1947 Rakas Iines, leikillinen romaani. Karisto 1948 Viaton Aatami, romaani. Karisto 1953 Vanhan pöllön puu, lastenkirja, kuvitus Helga Sjöstedt. Kuvataide, Helsinki 1956 Nimimerkillä Topias: Juristit maaliskuulla, näytelmä. 1932 Rykmentin murheenkryyni, 3-näytöksinen sotilasfarssi. 1933-1934 Serenaadi sotatorvella, näytelmä. 1935 Kolme toverillista matkustajaa, radiokuunnelma. 1936 Neropatti, näytelmä. 1938 Nostomiehen lotta, näytelmä. 1941 Aprillityttö : 2-näytöksinen pienoisfarssi, Virkistysohjelmistoa VII 2; Valistusupseerin ohjelmistoa 14/1942. Propaganda-Aseveljet, Helsinki 1942 Aseveli puhemiehenä, radiokuunnelma. 1942 Niinisalon motissa : kevyt romaani RUK:n ensimmäisen sotakurssin ajalta v. 1940. Söderström 1942 Nostomiehen lotta : kertomus samannimisen näytelmän pohjalta. Söderström, 1942 Sinäpä vasta korpraali : 1-näytöksinen pienoisfarssi, Virkistysohjelmistoa VII 10; Valistusupseerin ohjelmistoa 24/1942. Propaganda-Aseveljet, Helsinki 1942 Kansanedustajan vihtori, näytelmä. 1943 Kuolleen talon salaisuus, radiokuunnelma. 1943 Pää pimeässä ikkunassa, radiokuunnelma. 1943 Tulkaa vaimoksi isällemme, näytelmä. 1943 Eläköön Lahti : kaupungin 40-vuotisesitys, näytelmä. 1945 Maailman mukavin perhe : yksinäytöksinen näytelmä. Tammi 1945 Se ihmeellinen polku : yksinäytöksinen huvinäytelmä. Tammi 1945 Kyläkavaljeerit : 3-osainen huvinäytelmä. Karisto 1946 Lusiina Erinomainen, näytelmä. 1947, ilmestyi 1952 nimellä Oikein palkintominiä Tuiki rehellinen puhemies : yksiosainen hupailu. Karisto 1947 Kenraalinmorsian, näytelmä. 1948-1949 Kullanetsijät : kaksinäytöksinen näytelmä. Karisto 1950 Savon sulttaani, näytelmä. 1951 Oikein palkintominiä : kolminäytöksinen huvinäytelmä. Karisto 1952 Yllätys tavaratalossa, näytelmä. 1952-1953 Ei ikinä : yksinäytöksinen huvinäytelmä. Karisto 1954 Vääpeli Mynkhausen, näytelmä. 1955 Eteenpäin, Gloria!, romaani. Karisto 1956 Kyyhkysen häkki, näytelmä. 1956-1957 Mestarin morsian, näytelmä. 1957-1958 Isännän ääni, näytelmä. 1958 Mies polttopisteessä, näytelmä. 1958-1959 Tapani Löfvingin sormus, näytelmä. 1958-1959

Elokuvakäsikirjoitukset

Pikku-Matti maailmalla, 1947 Kultamitalivaimo, 1947 (nimellä Topias) Onnen-Pekka, 1948 Laulava sydän, 1948 Serenaadiluutnantti, 1949 (nimellä Topias) Ruma Elsa, 1949 (nimellä Topias) Prinsessa Ruusunen, 1949 Aaltoska orkaniseeraa, 1949 (nimellä Topias) Tapahtui kaukana, 1950 (nimellä Topias) Professori Masa, 1950 (nimellä Topias) Köyhä laulaja, 1950 (nimellä Lauri Yrjänä) Isäpappa ja keltanokka, 1950 (nimellä Topias) Vihaan sinua – rakas, 1951 Vain laulajapoikia, 1951 Rion yö, 1951 (nimellä Topias) Kenraalin morsian, 1951 (nimellä Topias) Mitäs me taiteilijat, 1952 Komppanian neropatit, 1952 (nimellä Topias) Senni ja Savon sulttaani, 1953 (nimellä Topias) Kunnioittaen, 1954 (nimellä Topias) Kasarmin tytär, 1954 (nimellä Topias) Veteraanin voitto, 1955 Kukonlaulusta kukonlauluun, 1955 Vääpeli Mynkhausen, 1957 (nimellä Topias) Murheenkryynin poika, 1958 (nimellä Topias) Pikku Suorasuu, 1962

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Luokka:Suomalaiset elokuvakäsikirjoittajat Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset näytelmäkirjailijat Luokka:Vuonna 1907 syntyneet Luokka:Vuonna 1987 kuolleet