Jersey, virallisesti Jerseyn voutikunta, ( ja ) on Kanaalisaarten saari Ranskan edustalla. Jersey on brittiläiseen imperiumiin vuodesta 1064 kuulunut kruununalusmaa (), eikä se ole osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Jerseyyn kuuluvat myös asumattomat saariryhmät Minquiers ja Ecréhous.
Maantiede ja ilmasto pienois|vasen|Mont Orgueilin linna ja Goreyn satama St. Martinissa Jerseyssä. Jersey on Kanaalisaarten suurin ja eteläisin saari. Se sijaitsee 19 kilometriä Ranskan Cotentinin niemimaasta länteen. Saari on noin 16 kilometriä leveä itä–länsisuuntaisesti ja 8 kilometriä pohjois–eteläsuuntaisesti. Saari on enimmäkseen lössin peittämää tasankoa, jota pohjois–eteläsuuntaiset laaksot halkovat. Pohjoisrannikolla on 148 metrin korkeuteen yltävät rantakalliot. Muilla rannikoilla on hiekkaisia lahtia, dyynejä, laguuneja ja riuttoja.
Jerseyn vuotuinen keskilämpötila on 11 astetta. Pakkanen on harvinaista. Läheiseen Guernseyyn verrattuna Jerseyn ilmasto on vähemmän merellinen ja aurinkoisempi.
Väestö Jerseyn asukasluku oli vuoden 2011 väestönlaskennassa 97 857. Vuoden 2016 asukaslukuarvio on 102 000. Pääkaupunki Saint Helierissä on noin 33 500 asukasta.
Jersey jakautuu 12 kuntaan: pienois|vasen|Jerseyn kunnat Kunta Asukasluku (2011) Grouville 4 866 Saint Brelade 10 568 Saint Clement 9 221 Saint Helier 33 522 Saint John 2 911 Saint Lawrence 5 418 Saint Martin 3 763 Saint Mary 1 752 Saint Ouen 4 097 Saint Peter 5 003 Saint Saviour 13 580 Trinity 3 156
Jerseyn viralliset kielet ovat englanti ja ranska, ja pieni vähemmistö puhuu jèrriaisin kieltä. Puolet asukkaista on syntynyt Jerseyssä (2011). Asukkaista noin 44 prosenttia kuuluu anglikaaniseen kirkkoon (2000). Muita kristittyjä on 42 prosenttia ja uskonnottomia 13 prosenttia. Kaupungeissa asuu 31,4 prosenttia väestä ja maaseudulla 68,6 prosenttia (2014). Miesten elinajanodote on 80 vuotta ja naisten 85 vuotta (2013).
Historia Jerseyssä on asuttu jo paleoliittisella kaudella. Neoliittiselta ajalta ja pronssikaudelta on löydetty jo runsaasti jälkiä asutuksesta. Antiikin roomalaiset tunsivat saaren nimellä Caesarea.
1000-luvulla Jerseyssä oli dokumenttien mukaan 10 kirkonkylää. Normannimaanomistajat hallitsivat saarta 1100-luvulla, ja se oli jaettu kolmeen osaan kuningas-herttuan verojen keräämistä varten. Jersey erosi Normandiasta vuonna 1204. Saari säilytti normannilain ja paikalliset tavat, mutta se sai kuninkaan sijaishallitsijaksi valvojan tai lordin. Jerseyllä oli 1400-luvun loppuun mennessä oma kapteeni, josta tuli myöhemmin kuvernööri. Vuonna 1617 laki- ja siviilioikeusasiat siirrettiin voudille (). 1600-luvulla saarta hallitsivat St. Ouenin feodaalilordit. 1700- ja 1800-luvulla saarta jakoivat kahden tärkeimmän puolueen väliset kiistat. Kuvernöörin virka lakkautettiin 1854, ja kuvernöörin vastuut siirrettiin varakuvernöörille.
pienois|vasen|Saksan miehitysjoukkoja Jerseyssä. Saksa miehitti Jerseyä toisen maailmansodan aikana 1940–1945. Saksalaiset rakensivat saarelle satoja bunkkereita, tunneleita ja muita linnoitusrakenteita.
Talous Jerseyn tärkeitä vientituotteita ovat Jersey-rodun nautakarjasta saadut tuotteet sekä kukat. Turismi on tärkeä elinkeino.
Jerseyn suhdetta Euroopan unioniin määrittelee Brexitin jälkeen EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimus, jossa Jerseyn osuuteen kuuluvat tavarakauppa sekä sen aluevesien kalastusoikeudet. Jersey ei kuulunut missään vaihessa EU:hun, mutta se oli aiemmin osa sen tulliliittoa ja sen sisämarkkinoita.
Jersey on maailman suosituimpia veroparatiiseja. Saaren tuloista puolet tuli vuonna 2005 rahoitusalalta, ja sillä on maailman neljänneksi korkein bruttokansantuote asukasta kohti.Jersey Gross Value Added (GVA) and Gross National Income (GNI) - 2005, PDF Veroparatiiseihin kuuluvat lumeyhtiöt aiheuttavat tilastoharhoja, ja Jersey onkin tilastojen mukaan muun muassa Britannian suurin banaanintuoja.
Lähteet
Aiheesta muualla
Virallinen kotisivu Virallinen turistisivu
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit