pienoiskuva|Nuori seuraamassa lasinpuhaltajaa työssään Nuutajärven lasitehtaalla vuonna 1955. Kisälli (ruotsin sanasta gesäll ja saksan Geselle) oli ammattikuntalaitoksen aikana käsityöläisammateissa taso oppipojan ja mestarin välissä. Oppipoika sai kisällin arvon suoritettuaan kisällinnäytteen. Kisällin koulutuksen yhtenä vaiheena voi olla niin sanottu kisällin vaellus, jonka aikana hän tutustui useiden mestarien menetelmiin ja paikallisiin työkulttuureihin. Kisällit eivät yleensä saaneet perustaa omaa liikettä, vaan he toimivat jonkun mestarin alaisuudessa.
Ruotsissa vuonna 1720 annetun ammattikuntajärjestyksen mukaan käsityöläisen tuli käydä läpi kolmivaiheinen koulutus: ensin oli oltava määrätty aika oppipoikana, sitten suoritettava kisällinäyte ja sen hyväksymisen jälkeen oltava tietty aika kisällinä, minkä jälkeen oli osoitettava pätevyytensä mestarinäytteellä. Koulutuksen minimikesto oli kuusi vuotta.
Nykyäänkin kisälli on monissa käsityöammateissa käytössä arvonimenä. Suomessa tämän samoin kuin mestarinkin arvonimen myöntää nykyään Mestarikiltaneuvosto.Mestarikiltaneuvosto
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Taloushistoria Luokka:Käsityöammatit Luokka:Arvonimet