Varsovan herttuakunta (, ) oli Napoleonin perustama, Preussilta valloittamistaan maista vuonna 1807 muodostama Ranskan liittolaisvaltio. Varsovan herttuakunnan olemassaolo päättyi Wienin kongressiin vuonna 1815, jolloin maa jaettiin Preussin, Itävallan ja Venäjän kesken.
Historia pienoiskuva|pysty|vasen|Napoleon vahvistaa herttuakunnan perustuslain vuonna 1807. Herttuakunnan synty Puolalaisten ja Napoleonin välinen yhteistyö alkoi jo 1700-luvun lopussa. Napoleonin Italian-armeijassa palveli puolalainen legioona. Se osallistui taisteluihin Itävaltaa ja Italiaa vastaan ja jopa Haitin vallankumouksen kukistamiseen. Puolalaisen legioonan johtajan Jan Henryk Dąbrowskin tavoitteena oli saada Napoleon tukemaan Puolan itsenäisyyden palauttamista.Hovi 1993, s. 68. Puolalaiset tukivatkin Napoleonin sotaa Preussia vastaan järjestämällä kansannousun Posenissa vuonna 1806, ja Napoleon voitti kapinassa heikentyneen Preussin. Napoleonin valloitettua Preussin alueet niille perustettiin kaksi puolalaista valtiota, Danzigin tasavalta ja Varsovan herttuakunta. Niiden nimissä ei haluttu käyttää sanaa Puola, jotta Napoleonin ja Venäjän solmima Tilsitin sopimus ei vaarantuisi.
Varsovan herttuakuntaan kuuluneita alueita olivat Varsovan alueen lisäksi Płockin, Bydgoszczin, Kaliszin ja Poznańin alueet. Gdańskin satamakaupunki ei niihin kuulunut, vaan siitä tehtiin Tilsitin sopimuksella vapaakaupunki. Białystokin kaupunki puolestaan siirtyi Venäjän keisarikunnan hallintaan.
Herttuakunnan lainsäädäntö perustui Ranskan vuoden 1804 siviililakiin, joka takasi asukkaille kansalaisoikeudet ja sukupuolten välisen tasa-arvon. Orjuus poistettiin lailla.
Dąbrowskin ystävä Józef Wybicki sävelsi herttuakunnan Italian-sotaretken hymniksi masurkan Puolalaisten legioonien laulu Italiassa, josta myöhemmin tuli Dąbrowski-masurkaksi kutsuttu Puolan kansallislaulu.
Loppuvaiheet Napoleon nimitti vuonna 1807 Varsovan herttuakunnan hallitsijaksi Saksin kuningas Fredrik August I:n. Toimenpiteen taustalla oli Napoleonin halu saada armeijaansa lisää sotilaita, ja herttuakunnassa pantiinkin toimeen yleinen asevelvollisuus. Prinssi Józef Antoni Poniatowskin komennossa puolalaisten armeija taisteli menestyksekkäästi Itävaltaa vastaan vuonna 1809. Voiton jälkeen herttuakuntaan liitettiin Itävallalta vallattu Länsi-Galitsia. Liitosalueeseen kuuluivat Lublinin, Zamośćin ja Krakovan kaupungit. Liitoksen jälkeen herttuakunnan koko oli noin 150 000 neliökilometriä, ja siellä oli neljä miljoonaa asukasta.Hovi 1993, s. 69. Napoleonin Suuren armeijan Venäjän-sotaretkellä puolalaiset muodostivat 100 000 miehen joukollaan Napoleonin suurimman liittolaisarmeijan. Puolalaisia taisteli Ranskan rinnalla vielä sotaonnen käännyttyäkin, esimerkiksi Leipzigin taistelussa vuonna 1813.Hovi 1993, s. 70.
Varsovan herttuakunta jaettiin sodan loppuselvittelyssä Wienin kongressissa Venäjän, Preussin ja Itävallan kesken.Hovi 1993, s. 71.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Puolan entiset valtiot ja valtiomuodostelmat Luokka:Ranskan vasallit Luokka:Varsovan historia