pienoiskuva|Gustav Horn af Björneborg, David Beck (attr.) thumb|Kreivi Gustaf Horn af Björneborg.
Kustaa Horn af Björneborg; ruots. Gustaf Gabrielsson Horn af Björneborg; (22. lokakuuta 1592 Örbyhusin linna, Vendelin pitäjä, Tierp, Ruotsin valtakunta – 10. toukokuuta 1657 Skara, Länsi-Götanmaa) oli suomalaista sukua oleva ruotsalainen marsalkka, valtiomies, kreivi ja vapaaherra.
Hänestä tuli valtaneuvos vuonna 1624, sotamarsalkka vuonna 1628, Porin kreivi vuonna 1651, Ruotsin Liivinmaan kenraalikuvernööri vuonna 1652 ja valtakunnanmarsalkka vuonna 1653.
Suku ja koulutus Gustaf Horn oli Kaarle Henriksson Hornin ja Agneta von Dellwigin poika. Hänen veljiään olivat marsalkka Evert Carlsson Horn, Henrik Carlsson Horn ja Klas Horn af Kanckas (1583–1632).
Hänet lähetettiin 16-vuotiaana vuonna 1609 Saksaan suorittamaan opintonsa loppuun Rostockin ja Jenan yliopistossa. Hänen Wittenbergin yliopiston ajaltaan vuosilta 1610–1612 on säilynyt nimikirjoituskirja, joka saksalaisten ja ruotsalaisten opiskelutovereiden nimien lisäksi se sisältää lukuisia vaakunoita, jotka hän on todennäköisesti itse piirtänyt. Palattuaan kotiin Horn liittyi veljensä Evertin joukkoihin ja osallistui tämän johdolla Venäjää vastaan käytyyn sotaan kahden vuoden ajan.
Vuonna 1614 hän lähti uudelle matkalle: ensin Ranskaan, jossa hän opiskeli hallintoa ja kieliä, ja sen jälkeen Alankomaihin, missä hän perehtyi sodankäynnin taitoon käskynhaltija Morits Oranialaisen palveluksessa. Helmikuussa 1619 hänet lähetettiin edustajaksi neuvottelemaan tanskalaisten rauhanvaltuutettujen kanssa Ulfsbäckissä, ja myöhemmin hän vieraili kahdesti Berliinissä valmistelemassa Kustaa II Aadolfin avioliittoon liittyviä neuvotteluja. Seuraavana vuonna hän palasi Berliiniin järjestelyjä varten, jotka koskivat Brandenburgin prinsessa Maria Eleonoran matkaa Ruotsiin.
Sotilas-ura Palattuaan Ruotsiin hän haavoittui vaikeasti Riian piirityksessä vuonna 1621. Hän johti sotajoukkoja Baltiassa menestyksekkäästi, ja Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf nimitti Hornin kenttämarsalkakseen tämän ollessa vasta 35-vuotias. Kolmikymmenvuotisessa sodassa Horn oli Kustaa II Aadolfin lähin mies, ja Hornin taito toi Ruotsille tärkeän voiton Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa vuonna 1631.
Nördlingenin taistelussa 1634 hän komensi Ruotsin armeijaa yhdessä Bernhard Weimarin kanssa. Miehet olivat keskenään hyvin erilaisia luonteita ja tulivat huonosti toimeen. Weimar oli kiivas ja kunnianhimoinen, kun taas Horn oli maltillinen ja vaatimaton. Horn oli tottunut saamaan käskynsä Kustaa II Aadolfilta, jolta perimäänsä ruotsalaista sotataitoa hän pyrki toteuttamaan taistelukentällä. Ruotsi hävisi taistelun, ja Horn joutui baijerilaisten vangiksi ja kahdeksaksi vuodeksi Burghausenin linnaan Ingolstadtiin.Etälukio Vasta vuonna 1642 hänet vapautettiin vaihtamalla kolmeen Habsburgin kenraaliin, luvattuaan olla taistelematta keisaria vastaan.
Horn johti Ruotsin Skånessa operoivaa armeijaa Tanskan vastaisessa sodassa vuonna 1644 ja valtasikin koko maakunnan lukuun ottamatta Malmötä ja Kristianstadia. Vuonna 1651 kuningatar Kristiina antoi Hornille Porin kreivikunnan, johon kuului Porin kaupunki sekä yli 350 tilaa Ulvilassa, Huittisissa ja Kokemäellä. Kreivikunta peruutettiin vuonna 1681.Pieni tietosanakirja Vuonna 1653 Hornista tuli Ruotsin valtakunnanmarsalkka ja sotakollegion presidentti. Hän kuoli vuonna 1657 valmistellessaan sotaa Tanskaa vastaan, joka oli liittymässä Pohjan sotaan Ruotsia vastaan.
Avioliitot ja jälkeläiset Hän avioitui 22. heinäkuuta 1628 Tukholmassa vapaaherratar Kristina Axelsdotter Oxenstiernan (1612–1631) kanssa, joka oli kreivi, valtaneuvos Axel Oxenstiernan ja Anna Åkesdotter Bååtin vanhin tytär.
Heille syntyivät lapset:
Agneta Horn af Björneborg (18. elokuuta 1629 Riika – 18. maaliskuuta 1672 Tukholma), avioitui 21. kesäkuuta 1648 Tukholmassa eversti Lars Jespersson Cruusin kanssa. Axel (1630–1631).
Horn avioitui toisen kerran 9. heinäkuuta 1643 Tukholmassa Sigrid Bielke af Åkerön kanssa, joka oli Nils Turesson Bielke af Åkerön ja vapaaherratar Catharina Oxenstiernan tytär.
Heille syntyivät lapset:
Anna Catharina, syntynyt ja kuollut 1644. Christina, syntynyt ja kuollut 1646 (kaksoset). Ebba Sigrid, syntynyt ja kuollut 1646 (kaksoset). Helena (1647–1648). Maria Eleonora (1648–1652.
Gustaf Carl (1650–1654). Evert (1652–1654). Eva Horn af Björneborg (14. syyskuuta 1653 Riika – 8. helmikuuta 1740 Tukholma), avioitui 28. syyskuuta 1669 valtaneuvos ja kenttämarsalkan kreivi Nils Bielken kanssa. Hedvig Lovisa Horn af Björneborg (14. syyskuuta 1655 Tukholma – n. 1715/1716), avioitui (1) 21. joulukuuta 1682 Tukholmassa eversti ja paroni Ture Sparren kanssa. Avioitui (2) 9. heinäkuuta 1689 kenraaliluutnantti, kuvernöörin ja paroni Bernhard von Liewenin kanssa.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Ruotsin sotamarsalkat Luokka:Kolmikymmenvuotinen sota Luokka:Valtaneuvokset Luokka:Kenraalikuvernöörit Luokka:Vuonna 1592 syntyneet Luokka:Vuonna 1657 kuolleet