Elektroniaffiniteetti on reaktioentalpia, joka vapautuu kun kaasumaisessa olomuodossa olevaan neutraaliin atomiin kiinnittyy elektroni muodostaen anionin. Elektroniaffiniteetti, , on eristetyn atomin ominaisuus.Antti Kivinen ja Osmo Mäkitie, Kemia, s. 133, (1978), Otava,
Ensimmäinen elektroniaffiniteetti
Elektronin kiinnittyessä neutraaliin atomiin, on sen ensimmäisen elektroniaffiniteetin arvo:
(1)X(g) + e^- -> X^{-}(g)
Elektroniaffiniteetti on negatiivinen, koska reaktio on eksoterminen: tällöin yksi mooli atomeja saa reaktiossa elektroneja muodostaen yksi mooli anioneja ja samalla vapautuu energiaa. Esimerkiksi Cl-atomin . Suuri negatiivinen arvo aiheutuu siitä, että Cl-atomi saa reaktiossa (1) jalokaasurakenteen. Toisaalta elektronin kiinnittyessä maa-metalliatomiin, on kyseessä endoterminen reaktio. Esimerkiksi Ba-atomin . Positiivinen arvo aiheutuu siitä, että Ba-atomin uloin elektronikuori on täynnä, ja atomiin kiinnittyvä elektroni joutuu menemään uudelle elektronikuorelle. Metalliatomilla on helpompaa luovuttaa elektroni muodostaen kationi kuin vastaan ottaa elektroni.
Toinen elektroniaffiniteetti
Jaksollisen järjestelmän VIB-pääryhmän O- ja S-atomit voivat vastaanottaa kaksi elektronia. Tällöin toisen elektronin elektroniaffiniteetin arvo vastaa reaktiota, jossa yhdestä moolista anioneja muodostuu yksi mooli dianioneita:
(2)X^{-}(g) + e^- -> X^{-2}(g)
Elektroniaffiniteetti on positiivinen, koska reaktio on endoterminen. Esimerkkinä ovat O-atomin 1. ja 2. elektroniaffiniteetit:
(3)O(g) + e^- -> O^{-}(g)
(4)O^{-}(g) + e^- -> O^{-2}(g)
Alkuaineiden elektroniaffiniteetit
Jaksollisessa järjestelmästä on yleisesti todettavissa elektroniaffiniteettin suurenevan pääryhmien myötä oikealle siirryttäessä tai siirryttäessä jaksoissa ylöspäin.R.T. Myers, Journal Chemical Education, (1990), Vol. 67, s. 307J.C. Wheeler, Journal Chemical Education, (1997), Vol. 74, s. 123 Taulukossa on merkittynä ensimmäinen elektroniaffiniteetti-arvo yksikössä . Ryhmät ovat numeroitu arabialaisten numeroiden alla myös aiemmin käytetyillä roomalaisilla numeroilla.Antti Kivinen ja Osmo Mäkitie, Kemia, s. 59, (1978), Otava,
ryhmä → 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 IA IIA IIIA IVA VA VIA VIIA VIII VIII VIII IB IIB IIIB IVB VB VIB VIIB 0 ↓ jakso 1 H-73 He(50) 2 Li-60 Be(50) B-27 C-122 N7 O-141 F-328 Ne(120) 3 Na-53 Mg(40) Al-42 Si-134 P-72 S-200 Cl-349 Ar(96) 4 K-48 Ca-2 Sc-18 Ti-7 V-51 Cr-65 Mn(50) Fe-15 Co-64 Ni-112 Cu-119 Zn(60) Ga-29 Ge-119 As-78 Se-195 Br-325 Kr(96) 5 Rb-47 Sr-5 Y-30 Zr-42 Nb-89 Mo-72 Tc(-53) Ru(-101) Rh-110 Pd-54 Ag-126 Cd(70) In-37 Sn-107 Sb-101 Te-190 I-295 Xe(80) 6 Cs-46 Ba-14 La-54 Hf-17 Ta-31 W-79 Re-6 Os-104 Ir-151 Pt-205 Au-223 Hg(50) Tl-31 Pb-34 Bi-91 Po(-136) At-233 Rn(70) 7 Fr(-47) Ra(-10) Ac-34 Rf Db Sg Bh Hs Mt Ds Rg(-151) Cn(0) Nh(-67) Fl(0) Mc(-35) Lv(-75) Ts(-166) Og(-8)
Lähteet
Luokka:Kemialliset ominaisuudet