Kirkonkylän koulu on Kempeleen keskustassa Kirkonseudun osa-alueella, nykyisin vuonna 2024 valmistuneessa Kirkonkylätalossa sijaitseva peruskoulu. Se muodostettiin vuonna 2012, kun Kempeleen vanha Kirkonkylän koulu ja Kempeleen yläaste yhdistyivät samaksi yksiköksi. Yhdistetyn uuden koulun nimi oli ensimmäisinä vuosina Kirkonkylän yhtenäiskoulu, jonka jälkeen nimi muutettiin Kirkonkylän kouluksi.

Vuonna 2025 koulussa oli noin 820 oppilasta ja henkilökuntaa noin 100. Luokkia ja pienryhmiä on yhteensä 52. Koulun rehtorina toimii Sami Paavola.

Historiaa Vanha Kempeleen Kirkonkylän koulu (1882–2012)

Kempeleen Kirkonkylän koulu aloitti toimintansa kansakouluna vuonna 1882, joka toimi vuoteen 1884 asti kirkon lähellä sijaitsevassa Junttilan talossa. Talossa oleva pirtti ei vastannut kaikin puolin luokkahuoneella asetettuja vaatimuksia. Suurin ongelma oli tilanpuute. Oppilasmäärä kohosi lyhyessä ajassa yli 40:n.Hiltunen 1983, s. 30.

Senaatti myönsi elokuussa 1882 kansakoulun rakentamishankkeelle 600 markan avustuksen. Rakennuspiirustukset hyväksyttiin seuraavana keväänä, jolloin päätettiin samalla pystyttää rakennuksen kehä. Rakennustyöt eivät sujuneet suunnitelmien mukaan; lokakuussa 1883 pidetyssä kuntakokouksessa päätettiin kansakoulun johtokunnan esityksestä vuokrata koulun paikaksi niin sanottu Junttilan kenttä Oulunsaloon johtavan kylätien ja Rantamaantien risteyksestä. Rakennusohjelman mukaan koulun oli oltava vesikattovaiheessa seuraavan kesän aikana. Ensimmäinen koulutalo oli luokkahuoneen sisältä valmis syksyllä 1884. Vuotta myöhemmin taloon valmistui pieni opettajan asunto luokkahuoneen jatkoksi.

Koulun laajentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun alettiin opettaa käsitöitä. Aluksi luokkahuone jaettiin kahteen osaan: toisessa päässä pidettiin varsinaista opetusta ja toisessa tehtiin käsitöitä. Järjestelmä oli varsin hankala, ja niin siitä Oulun piirin kansakoulutarkastajan kehotuksesta nopeasti luovuttiin. Vuonna 1889 kuntakokouksessa päätettiin koulua laajentaa. Näissä tiloissa Kempeleen Kirkonkylän Yläkansakoulu toimi 1920-luvulle saakka. Opetustilat pidettiin kelvollisessa kunnossa, mutta tarve uusiin laajennuksiin syntyi vasta itsenäisyyden ajan alussa, jolloin Kirkonkylän koulupiirin oppilasmäärä kasvoi huomattavasti. Vuonna 1908 Kempeleeseen rakennettiin uusi koulu Ylikylään, joka luonnollisesti vähensi oppilaspainetta kirkonkylällä.Hiltunen 1983, s. 31.

Kirkonkylän kansakouluun tehtiin suurempi laajennus vuonna 1936, jolloin rakennettiin kaksi uutta luokkahuonetta, koulukeittola, käytävä ja erillisen sisäänkäynnin käsittävä lisärakennus. Vuonna 1952 koulun johtokunta vaati koulurakennuksen laajennusta, ja muutaman vuoden päästä laajennus valmistui. Samalla myös kunnostettiin vanhat luokkahuoneet.Hiltunen 1983, s. 78.Hiltunen 1983, s. 121.

Peruskoulujärjestelmään siirryttiin Kirkonkylän koululla vuonna 1973.Hiltunen 1983, s. 148. Vuonna 1980 valmistui uusi tilavampi koulurakennus vanhan koulurakennuksen rinnalleHiltunen 1983, s. 153. , jota uuden Kirkonkylän yhtenäiskoulun aikaan kutsuttiin A-taloksi. Kyseinen rakennus purettiin kesällä 2019. Junttilan kentälle vuonna 1884 valmistunut vanha kansakoulurakennus purettiin 1990-luvulla, ja paikalle rakennettiin uusi asuinrakennus. Vuonna 2003 vanha koulurakennus asetettiin käyttökieltoon homeongelmien vuoksi. Vuonna 2004 valmistui Kirkonkylän koulun B-talo, jonka yhteydessä toimi Kirkonkylän päiväkoti, joka siirtyi vuoden 2024 alussa Kirkonkylätalon yhteyteen.

Kempeleen yläaste (1974-2012)

Kempeleen yläaste aloitti toiminnan vuonna 1974.Hiltunen 1983, s. 150. Vuosina 1974–1976 yläaste toimi Ylikylän entisessä keski- ja kansalaiskoulussa sekä osittain myös Kempeleen pappilassa ja urheiluseura Pyrinnön majalla. Yläasterakennuksen rakentaminen Kirkonkylän koulun läheisyyteen aloitettiin vuonna 1975, joka valmistui seuraavana vuonna. Yläasteen arkkitehtuuri herätti kuntalaisissa ristiriitaisia tuntoja.Paakki 2008, s. 31 Koulun vihki käyttöön silloinen opetusministeri Paavo Väyrynen, jonka kerrotaan todenneen, että ”Tämän rakennuksen kauneuden täytyy epäilemättä löytyä sisäpuolelta.”

Peruskoulujärjestelmän tullessa vuonna 1969 koulusuunnittelutoimikunta teki esityksen yläasteen perustamisesta. Kempeleen kunta olisi kyennyt perustamaan yläasteen itse, mutta toimikunta katsoi asialliseksi tiedustella Hailuodon ja Oulunsalon kuntien liittyä hankkeeseen. Lukuisien kokouksien jälkeen, vuonna 1973 kunnat perustivat yhteisen yläasteen piirin, jonka käynnistäminen alkoi vuonna 1976. Siirtymävaiheen aikana sopimuskunnat hoitivat yläasteen opetuksen erillisjärjestelyin, Oulunsalo yhdessä Oulun kaupungin kanssa, Kempele ja Hailuoto itsenäisesti. Kun Oulunsalon ja Hailuodon kunnat rakensivat omat yläasteet 1980-luvun alussa, oppilasmäärä Kempeleessä luonnollisesti laski.

Yläasteen tiloissa toimi vuosina 1976–1989 myös erityisopetusta antanut Vihiluodon apukoulu (myöhemmin nimillä Vihiluodon koulu, Vihiluodon erityiskoulu ja Santamäen erityiskoulu). Oppilaita oli Kempeleen lisäksi Oulunsalosta ja Hailuodosta. Vuonna 1989 Vihiluodon koulu siirtyi Santamäen koulun tiloihin.

Kirkonkylän koulu nykyään

Koulun siirtyminen Kirkonkylätaloon Kempeleen kunnanvaltuusto päätti vuonna 2020, että vanhan koulukeskuksen alueelle rakennetaan uusi Kirkonkylätalo-nimeä kantava monitoimitalo, joka käsittäisi päiväkodin 220–240 lapselle, koulutilat 960 perusopetuksen oppilaalle, keskuskeittiön ja kunnan päätearkiston. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 39 miljoonaa euroa. Kustannuksiin sisältyisi myös B-talon korjaus- ja muutostyöt sekä D-rakennuksen purkaminen. Uuden koulun rakentaminen rahoitettiin leasingilla ja KVR-rakennusurakkana.

Tammikuussa 2024 oppilaiden joululoman jälkeen opetus aloitettiin Kirkonkylätaloon rakennetuissa uusissa luokkahuoneissa. Vuoden 2024 aikana purettiin osa vanhasta alun perin vuonna 1976 Kempeleen yläasteelle valmistuneista koulutiloista eli nykyisestä D-talosta.

Kuvagalleria

Koulun johtajat ja rehtorit

Kirkonkylän kansakoulu / Kirkonkylän koulu (1882-2012) Isak Leander Lundman (koulun johtaja 1892-1930Hiltunen 1983, s. 189.) Lenja Okamaa (koulun johtaja, 1935–1945) Jaakko Latola (koulun johtaja, 1930–1934) Lauri Hannila (koulun johtaja, 1948–1950) Aarne Tölli (johtajaopettaja, rehtori 1950–?) Jukka Ojala (rehtori, 2007–2022)

Kirkonkylän koulu (2012-) Jukka Ojala (rehtori, vuoteen 2022 asti.) Eero Siika-aho (rehtori, 2012–?) Sami Paavola (rehtori, 2022–) Teemu Tittonen (apulaisrehtori, 2022–) Katriina Kontiokari (apulaisrehtori, 2022–) Mikko Mäenpää (apulaisrehtori)

Kempeleen yläaste (1974-2012) Kerttu Rämet (rehtori, 1974-?Hiltunen 1983, s. 195.) Eero Siika-aho (rehtori vuoteen 2012 asti.)

Huomiot

Katso myös Kempeleen lukio

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Yle Elävä arkisto: Koulukyyti Hailuodosta 1979

Luokka:Suomen peruskoulut Luokka:Kempeleen oppilaitokset