Fernando Alonso Díaz (s. 29. heinäkuuta 1981 Oviedo, Asturia) on espanjalainen rata-autoilija ja Formula 1 -sarjan kaksinkertainen maailmanmestari.
Alonso oli aikanaan Formula 1 -sarjassa nuorin GP-voittaja, paalupaikalle ajanut kuljettaja, maailmanmestari ja tuplamaailmanmestari. Ensimmäisellä maailmanmestaruudellaan vuonna hän nostatti formulabuumin Espanjassa, etenkin kotiseudullaan Oviedossa.
Alonso on ajanut F1-kuljettajista kautta aikain eniten kierroksia.
Alonso myös omistaa vaatemerkki Kimoan.
Alonson kuntovalmentajina ovat toimineet Fabrizio Borra (2001–2024) ja Edoardo Bendinelli (2003–).
Uran alku Karting-mestaruuden jälkeen Alonso siirtyi Formula Nissan -sarjaan, jossa hän voitti mestaruuden kaudella 1999.
Kaudelle 2000 Alonso siirtyi International Formula 3000 -sarjaan, jossa hän sijoittui yhteispisteissä neljänneksi.
Formula 1 -tallipäällikkö Flavio Briatore otti Alonson siipiensä suojiin ja järjesteli tälle paikan Minardin kilpakuljettajaksi kaudelle .
Formula 1 Uran alku Minardilla (2001) thumb|left|300px|Alonso Minardilla kaudella 2001. 19-vuotias Alonso oli debyyttikilpailussaan kaikkien aikojen kolmanneksi nuorin Grand Prix-viikonloppuun osallistunut kuljettaja. Minardin auto oli kuitenkin hidas, eikä Alonso saavuttanut avauskaudellaan yhtäkään MM-pistettä. Kauden lopputuloksissa Alonso hävisi kokeneelle tallikaverilleen Tarso Marquesille, joka sijoittui kaksi kertaa yhdeksänneksi Alonson sijoituttua kerran kymmenenneksi.
Renault (2003–2006) Kaudet 2002–2003: testikuljettajasta kilpailuihin Tallipäällikkö Flavio Briatore otti Alonson johtamansa Renault-tallin testikuljettajaksi kaudeksi . Kaudella Alonso nousi Renault’n kilpakuljettajaksi. Alonso ajoi F1-uransa ensimmäiset MM-pisteet Australiassa, missä hän sijoittui seitsemänneksi. Hän ajoi uransa ensimmäisen paalupaikan Malesian osakilpailussa, sijoittuen kilpailussa kolmanneksi. Uran avausvoitto tuli Unkarin GP:ssä, jonka myötä Alonsosta tuli kaikkien aikojen ensimmäinen espanjalainen osakilpailuvoittaja F1-sarjassa. Kauden lopputuloksissa Alonso sijoittui 55 MM-pisteellään kuudenneksi.
Kausi 2004 Kausi 2004 oli MM-sarjan neljännestä sijasta ja neljästä palkintokorokesijoituksesta huolimatta Alonson osalta hieman odotettua vaisumpi. Hän ei yltänyt Renault-autolla voittotaistoon kuin ainoastaan Ranskan GP:ssä, jossa joutui paalupaikastaan huolimatta lopulta antautumaan Michael Schumacherille 8,3 sekunnin erolla. Alonso oli pisteissä tallikaverinsa Jarno Trullin takana siinä vaiheessa kun Trulli lähti tallista, sen jälkeen tulleet kolme pistesijaa nostivat Alonson kauden kokonaissijoituksen Trullin ohi.
Kausi 2005 thumb|300px|left|Alonso Britannian GP:ssä 2005. Kaudella 2005 Alonson menestys synnytti Espanjassa todellisen formulabuumin. Alkutahdit maailmanmestaruudelle Alonso löi voittamalla kolme kauden neljästä ensimmäisestä kilpailusta. Vaikka Alonso ei sen jälkeen useinkaan yltänyt McLarenin Kimi Räikkösen vauhtiin, ajoi hän taktisesti viisaasti ja hyödynsi Räikkösen epäonnen. Alonso otti kauden aikana seitsemän voittoa ja nousi peräti 15 kertaa palkintokorokkeelle. Suoritusvarmuus takasi sen, että hänestä kruunattiin siihen asti kaikkien aikojen nuorin F1-maailmanmestari 24 vuoden ja 58 päivän ikäisenä kauden kolmanneksi viimeisessä osakilpailussa. Sen jälkeen Alonson ja Renault’n ei tarvinnut enää vältellä riskejä. Japanin Suzukassa Alonso antoi oivan näytön ohitustaidoistaan ohittamalla ulkokautta Michael Schumacherin nopeassa 130R-mutkassa.
Kausi 2006 Kaudella 2006 Alonso taisteli pääasiassa Michael Schumacheria vastaan. Yhdeksän palkintosijan putki kauden alussa siivitti Alonson vankkaan MM-johtoon, jonka Schumacher kuitenkin kuroi umpeen Ferrarin raivoisan kehitystyön johdosta. Kauden aikana Formula 1 -sarjan kattojärjestö FIA kielsi Renault’n massavaimentimet, koska ne olivat aerodynaamisesti liikkuva ratkaisu, jollaiset olivat kiellettyjä. Renault kärsi massavaimentimien kieltämisestä lähes koko loppukauden. Italian GP:ssä Alonso pudotettiin viidenneltä paikalta 10. lähtöruutuun, koska tuomaristo katsoi hänen estelleen Felipe Massaa aika-ajossa. Tuomariston päätös sai joidenkin lajin asiantuntijoiden tuomion, koska väitettiin myös, että Alonson ja Massan välimatka olisi pysynyt koko ajan usean sadan metrin mittaisena. Japani käänsi kuitenkin MM-taiston Alonson eduksi, kun johdossa ajaneen Schumacherin Ferrariin sattui moottoririkko. Alonso varmisti toisen maailmanmestaruutensa ajamalla Brasilian päätöskilpailussa toiseksi tullen kaikkien aikojen nuorimmaksi tuplamaailmanmestariksi.
McLaren (2007) pienoiskuva|vasen|Alonso sijoittui kolmanneksi Belgian GP:ssä 2007. Renault’n epävarmuus tulevaisuudesta sai Alonson vaihtamaan McLarenille kolmen vuoden sopimuksella. McLarenilla Alonsoa odotti suuri haaste, sillä edellisinä vuosina McLarenin suoritustaso ei ollut maineikkaan tallin edellyttämällä tasolla. Edellisellä kaudella McLarenilla ei voitettu yhtään kilpailua ja viimeisimmän maailmanmestaruuden McLarenille oli tuonut Mika Häkkinen kaudella 1999. Tallikaveriksi Alonso sai tulokaskuljettaja Lewis Hamiltonin. pienoiskuva|right|Alonso palkintokorokkeella Britannian GP:ssä 2007. Hän sijoittui toiseksi. Kaudella Alonso otti voitot Malesian, Monacon, Euroopan ja Italian osakilpailuista. Monacossa Alonso ajoi myös kauden ensimmäisen paalupaikkansa ja kilpailun nopeimman kierroksen. Monacon kilpailun jälkeen Alonso johti MM-sarjaa ja tallikaveri Lewis Hamilton oli tasapistein toisena. Unkarin GP:ssä Alonso ajoi aika-ajojen kolmannessa osiossa nopeimman ajan, mutta hänet pudotettiin tuomariston päätöksellä kuudenneksi rangaistuksena Hamiltonin viivyttämisestä varikolla. Unkarin kilpailuviikonloppu toi samalla kaikkien tietoon Alonson ja tallipäällikkö Ron Dennisin tulehtuneet välit. Kauden aikana Alonso väitti tallin suosivan brittikuljettaja Hamiltonia ja vihjaili tallin jopa sabotoineen autoaan. Alonson kautta sävytti riitojen lisäksi myös vakoiluskandaali, jonka takia talli menetti kaikki valmistajien MM-sarjan pisteensä.
Japanin GP näytti kääntävän mestaruustaistelun Hamiltonin eduksi, kun hän ajoi voittoon kaatosateen sävyttämässä kilpailussa ja Alonso joutui keskeyttämään ulosajon seurauksena. Vielä viimeisessä kilpailussa Alonsolla oli teoreettinen mahdollisuus voittaa mestaruus. Hän ajoi kolmanneksi kauden päättäneessä Brasilian GP:ssä, jossa Ferrarin Kimi Räikkönen voitti maailmanmestaruuden yhden pisteen erolla Hamiltoniin ja Alonsoon. Marraskuussa 2007 McLaren ilmoitti purkaneensa Fernando Alonson sopimuksen yhteisymmärryksessä kuljettajan kanssa. Näin ollen alun perin kolmeksi vuodeksi tehty sopimus jäi yhden kauden mittaiseksi.
Paluu Renault’lle (2008–2009) Kausi 2008 Alonso palasi kaudeksi 2008 takaisin Renault’lle. Tallipäällikkö Flavio Briatoren odotukset olivat kovat kaudelle lähdettäessä, sillä hän uskoi Alonson palauttavan Renault’n takaisin voittojen tielle. Alonso antoi julkisuuteen lausunnon, jonka mukaan hänen sopimuksensa Renault’n kanssa olisi yksivuotinen, mikäli Renault ei kykenisi toimittamaan hänelle kilpailukykyistä autoa kaudeksi 2009.
Ensimmäisessä kilpailussa Alonso onnistui ajamaan neljänneksi, mutta jo seuraavissa kilpailuissa todelliset voimasuhteet alkoivat näkyä, kun Alonso onnistui nappaamaan vain kaksi pistettä. Tämän takia Alonso alkoi jo vihjailla sopimuksensa pykälästä, jonka mukaan hän olisi vapaa kärkitallien käyttöön seuraavana vuonna. Ennen kauden neljättä kilpailua Ferrarin toimitusjohtaja Stefano Domenicalli antoi kuitenkin lausunnon, ettei Alonsoa tultaisi näkemään Ferrarilla Kimi Räikkösen tallikaverina, johtuen Alonson myrskyisästä kaudesta McLarenilla, jolloin Alonso osoitti kykenemättömyytensä tiimipeliin tallin hyväksi.
Kotiradallaan Espanjan GP:ssä Alonso onnistui ensimmäisen kerran väläyttämään Renault’n potentiaalia kilpa-autona ajettuaan toiseksi aika-ajossa, vaikkakin pienellä polttoainekuormalla. Kilpailu ei kuitenkaan mennyt hyvin, kun Felipe Massa ohitti Alonson heti lähdössä ja varikkokäyntinsä jälkeen hän oli pudonnut jo monta sijaa. Alonson kilpailu päättyi moottoririkkoon. pienoiskuva|left|Alonso ajaa ensimmäistä kertaa Valencian katuradan kotiyleisön edessä 2008.
Loppukaudesta Alonso onnistui voittamaan ensimmäistä kertaa järjestetyn Singaporen GP:n, joka ajettiin iltakilpailuna. Voittoa edesauttoi Alonson varikkopysähdyksen jälkeen alkanut turva-autojakso, jonka aiheutti hänen tallikaverinsa Nelson Piquet’n ajama kolari; Piquet ajoi seinään tallin käskystä. Tapauksesta nousi kohu vuotta myöhemmin ja sitä seurasi oikeudenkäynti, jossa Alonso todettiin syyttömäksi tahalliseen kolarointiin. Kilpailun tuloksia ei muutettu tapauksen johdosta. Tapaus tunnetaan F1-piireissä nimellä Renault-skandaali.
Myös seuraavaksi ajetussa Japanin GP:ssä Alonso ajoi voittoon, kun Lewis Hamilton, Felipe Massa ja Heikki Kovalainen putosivat kärjestä. Kilpailun jälkeen Jody Scheckter, vuoden 1979 maailmanmestari, ilmoitti avoimesti haluavansa korvata Ferrarin Kimi Räikkösen Alonsolla.
Kausi 2009 pienoiskuva|right|Fernando Alonso Belgiassa 2009. Kauden 2009 avauskilpailussa Australian GP:ssä Alonso ajoi viidenneksi. Malesiassa sadekilpailussa Alonson sijoitus oli 11. Kiinassa hän oli yhdeksäs, Bahrainissa kahdeksas ja kotiyleisönsä edessä Espanjan GP:ssä hän oli viides. Monacon GP:ssä hän oli seitsemäs, muiden keskeytyksien auttamana. Kahdessa seuraavassa kilpailussa hän ei ollut pisteillä, mutta Saksassa hän teki hienon nousun seitsemänneksi ajaen kilpailun nopeimman kierroksen. Unkarin GP:ssä Alonso lähti paalupaikalta, mutta keskeytti renkaan irrottua. Singaporessa Alonso ajoi kauden ainoan palkintosijansa.
Ferrari (2010–2014) Kausi 2010 Ferrari lähti kauteen yhtenä ennakkosuosikeista. Kauden ensimmäisissä aika-ajoissa Bahrainissa Alonso (3.) hävisi tallikaverilleen Massalle (2.), mutta onnistui ohittamaan tämän heti lähdön jälkeisissä mutkissa. Alonso lopulta voitti ensimmäisen Ferrari-kilpailunsa, kun paalupaikalta lähtenyt ja pitkään kärjessä ajanut Sebastian Vettel joutui hidastamaan vauhtiaan teknisten ongelmien vuoksi. Alonso on Juan Manuel Fangion, Nigel Mansellin ja Kimi Räikkösen jälkeen neljäs kuljettaja, joka on onnistunut saavuttamaan voiton heti ensimmäisessä Ferrarilla ajamassaan kilpailussa. Kausi jatkui tasaisesti, mutta Alonso ei onnistunut nousemaan mukaan voittotaisteluihin. Kiinan GP:ssä Alonso lähti kolmannesta lähtöruudusta, mutta otettuaan varaslähdön hänelle tuomittiin varikon läpiajorangaistus. Myöhemmin kilpailussa hän ohitti tallikaverinsa Massan varikkosuoralla, minkä arvioitiin vaikuttavan kuljettajien keskinäisiin väleihin. Massa kuitenkin kiisti tämän. thumb|300px|left|Alonso ajamassa Japanin GP:tä 2010. Espanjan GP:ssä Alonso lähti neljännestä ruudusta ja nousi varikkopysähdysten aikana Red Bullin Sebastian Vettelin ohi kolmanneksi. Toisena ajaneen Lewis Hamiltonin keskeytettyä rengasrikkoon Alonso nousi toiseksi saavuttaen Ferrari-uransa toisen palkintopallisijoituksen. Saksan kilpailussa Alonso ajoi kyseenalaisen voiton, kun Felipe Massa hidasti vauhtiaan päästäen Alonson edelleen. Italian GP:ssä Alonso otti voiton, kun hän ohitti varikkokäyntien jälkeen Jenson Buttonin. Alonso voitti myös Singaporessa. Korean kilpailun voitollaan Alonso siirtyi 11 pisteen johtoon Mark Webberin ja Sebastian Vettelin keskeytettyä kilpailussa. Brasilian kilpailussa Alonso ajoi kolmanneksi.
Kauden viimeiseen kilpailuun Abu Dhabiin Alonso lähti MM-sarjan kärjessä kun maailmanmestaruudesta taisteli viimeisessä kilpailussa poikkeuksellisesti neljä kuljettajaa. Lähdössä Alonso putosi Jenson Buttonin taakse ja varikkokäynnin jälkeen Vitali Petrovin taakse. Alonso ei pystynyt ohittamaan Petrovia ja sijoittui kilpailussa seitsemänneksi. Hän hävisi maailmanmestaruuden Sebastian Vettelille neljällä pisteellä.
Kausi 2011