pienoiskuva|320x320px|Suomalais-ugrilaisten kansojen lippu. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoja, jotka puhuvat suomalais-ugrilaisia kieliä.Aiemmin fenno- tai finno-ugrilaiset kansat. Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvia kansojen yhteenlaskettu väkiluku on noin 23–24 miljoonaa. Suurin osa suomalais-ugrilaisista kansoista elää Pohjois-Euraasiassa, valtaosin Uralin länsipuolella. Joitakin kansoja asuu myös vuoriston itäpuolella. Selvästi muista erillään asuvat unkarilaiset Karpaattien altaassa.pienoiskuva|320x320px|Suomalais-ugrilaisten kansojen asuinalueet.Perinteisesti uralilaiset kielet on jaettu suomalais-ugrilaisiin kieliin ja samojedikieliin. Nykyisin tämä jaottelu on kyseenalaistettu ja käsitteitä suomalais-ugrilaisuus ja uralilaisuus pidetään synonyymeina. Uralilaisten kielten puhujiin viitataan puhumalla uralilaisista kansoista. Niihin ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin voidaan viitata myös käsitteellä suomensukuinen kansa. Kansainvälistä suomalaisten sukukansapäivää vietetään virallisesti lokakuun kolmantena lauantaina.
Suomensukuisista juurista vaikeneminen oli tavallista Neuvostoliitossa, sillä suomalais-ugrilaisten kansojen edustajia pidettiin turvallisuusuhkana. Nyky-Venäjällä heidän olonsa ovat myös kehnot: Presidentti Vladimir Putinin vuonna 2020 uudistama Venäjän perustuslaki sanoo, että Venäjän ”valtiota muodostava kansa” ovat venäläiset. Vähemmistökansojen edustajille se on merkki siitä, että heidän kannattaa esiintyä mieluummin venäläisinä.
Kulttuuri Virolainen biologi-kirjailija Valdur Mikita on kirjoissaan Kantarellin kuuntelun taito ja Lingvistinen metsä käsitellyt suomalais-ugrilaista ajattelua ja mielentilaa. Mikita näkee, että suomalais-ugrilainen löytää suurille kysymyksille aina heijastuman ympäristöstään. On se sitten metsä tai meri tai vanhan talon piha. Myös saunomiskulttuuri on vanhastaan yhdistänyt suomalais-ugrilaisia kansoja.
Kansat
Nykyiset kansat
KansaKieliKieliryhmäElinvoimaisuusKorhonen, Mikko: Uralin tällä ja tuolla puolen. Teoksessa Laakso 1991, s. 39.KulttuuripiiriKorhonen, Mikko: Uralin tällä ja tuolla puolen. Teoksessa Laakso 1991, s. 23.VäkilukuTärkein asuinalueMuut perinteiset asuinalueetSuomalaisetSuomen kieliItämerensuomalaiset kielet1. ryhmäItämeren kulttuuripiiri6 500 000SuomiRuotsi, Norja, Karjala, Leningradin alueKarjalaisetKarjalan kieliItämerensuomalaiset kielet3. ryhmäItämeren kulttuuripiiri71 000KarjalaTverin alue, Murmanskin alue, Leningradin alue, SuomiVepsäläisetVepsän kieliItämerensuomalaiset kielet3. ryhmäItämeren kulttuuripiiri5 900KarjalaLeningradin alue, Vologdan alueInkerikotInkeroisen kieliItämerensuomalaiset kielet3. ryhmäItämeren kulttuuripiiri300Leningradin alueVatjalaisetVatjan kieliItämerensuomalaiset kielet3. ryhmäItämeren kulttuuripiiri60Leningradin alueVirolaisetViron kieliItämerensuomalaiset kielet1. ryhmäItämeren kulttuuripiiri1 000 000ViroLatvia, Leningradin alue, Pihkovan alueLiiviläisetLiivin kieliItämerensuomalaiset kielet3. ryhmäItämeren kulttuuripiiri400LatviaLyydiläisetLyydin kieliItämerensuomalaiset kielet3. ryhmäItämeren kulttuuripiiri300KarjalaSaamelaisetSaamelaiskieletSaamelaiskielet3. ryhmäArktinen kulttuuripiiri60 000NorjaRuotsi, Suomi, Murmanskin alueMordvalaisetErsän ja Mokšan kieletMordvalaiset kielet2. ryhmäVolgan kulttuuripiiri744 000MordvaSamaran alue, Penzan alue, Uljanovskin alue, Orenburgin alueMaritMarin kieliMarin kieli2. ryhmäVolgan kulttuuripiiri548 000MariBaškortostanUdmurtitUdmurtin kieliPermiläiset kielet2. ryhmäVolgan kulttuuripiiri555 000UdmurtiaKomitKomin kieliPermiläiset kielet2. ryhmäArktinen kulttuuripiiri323 000KomiPermin aluepiiriHantitHantin kieliUgrilaiset kielet3. ryhmäArktinen kulttuuripiiri31 000Hanti-MansiaJamalin NenetsiaMansitMansin kieliUgrilaiset kielet3. ryhmäArktinen kulttuuripiiri12 000Hanti-MansiaUnkarilaisetUnkarin kieliUgrilaiset kielet1. ryhmäTonavan kulttuuripiiri14 500 000UnkariRomania, Slovakia, Serbia, UkrainaNenetsitNenetsin kieliSamojedikielet3. ryhmäArktinen kulttuuripiiri45 000Jamalin NenetsiaNenetsiaEnetsitEnetsin kieliSamojedikielet3. ryhmäArktinen kulttuuripiiri200Krasnojarskin aluepiiriNganasanitNganasanin kieliSamojedikielet3. ryhmäArktinen kulttuuripiiri900Krasnojarskin aluepiiriSelkupitSelkupin kieliSamojedikielet3. ryhmäArktinen kulttuuripiiri3 600Jamalin NenetsiaTomskin alue
Suomalais-ugrilaiset kansat voidaan elinvoimaisuutensa perusteella luokitella kolmeen ryhmään. Luokitteluun vaikuttavat kansan koko sekä nykyinen kansallinen ja kulttuurillinen tila.
Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat suurimmat suomalais-ugrilaiset kansat unkarilaiset, suomalaiset ja virolaiset. Näillä kansoilla on vakiintunut kansallinen kulttuurielämä ja kulttuuri-instituutiot. Niiden tärkeimmät asuinalueet muodostavat Unkarin, Suomen ja Viron itsenäiset valtiot. Unkarin, suomen ja viron kielet ovat näissä valtioissa kansalliskieliä.
Toisen ryhmään kuuluvat mordvalaiset, marit, udmurtit ja komit. Näihin neljään kansaan kuuluu valtaosa Venäjän noin 2,4 miljoonasta suomalais-ugrilaisesta. Venäjän tasavallat Mordva, Mari, Udmurtia ja Komi ovat näiden kansojen tärkeimmät asuinalueet. Tasavalloissa kansat muodostavat 23–42 prosentin vähemmistön venäläisten ollessa enemmistönä. Toisen ryhmän kansoilla on olemassa tärkeimmät kulttuuri-instituutiot, mutta ne ovat toissijaisessa asemassa suhteessa vastaaviin venäjänkielisiin instituutioihin. Kouluissa äidinkielistä opetusta on saatavilla vain hyvin rajallisesti.
Kolmas ryhmä käsittää pieniä, alle 100 000 hengen kansoja. Niiden perinteinen kulttuuri elää lähinnä kodin piirissä sekä perinteisissä juhlatilaisuuksissa.
Hävinneet kansat
Useat suomalais-ugrilaiset kansat ovat historian kuluessa jo hävinneet. Monista on säilynyt tietoa vain venäläisten kronikoiden maininnoissa. Viime aikoina myös paikannimitutkimusta on hyödynnetty yrityksissä selvittää näiden kansojen luonnetta ja vaiheita.
Itämerensuomalaisia kieliä puhuneita kansoja olivat Taipaleentakaiset tšuudit sekä toimalaiset Arkangelin alueella. Olhavan tšuudit Olhavanjoen seudulla sen sijaan olisivat uusimpien paikannimitutkimusten perusteella puhuneet muihin kuin itämerensuomalaisiin kieliin kuuluneita suomalais-ugrilaisia kieliä. Molemmat kansat hävisivät viimeistään 1600-luvun aikana tai mahdollisesti jo keskiajalla.
Volgan alueella eläneet merjalaiset, meštšeralaiset ja muromalaiset olivat ilmeisesti läheistä sukua mareille ja mordvalaisille. Nämä kansat sulautuivat venäläisiin keskiajalla.
Samojedeihin kuuluneet juratsit, matorit ja kamassit hävisivät 1800- ja 1900-lukujen aikana.
Muita kansoja ovat olleet Nestorin kronikan, eräiden muiden kronikoiden ja pyhimyselämäkertojen mukaan Novgorodin ja Pihkovan alueen tšuudit, Pinegan yläjuoksun Suran pakanat, Valkeajärven asukkaat, Pinegan varren asukkaat, Vagan varren asukkaat ja Vienansuun asukkaat. Ne ovat kaikki sulautuneet venäläisiin 1400–1500-luvuilla tai ovat joidenkin nykyisten suomalais-ugrilaisten kansojen esi-isiä. Joka tapauksessa nämä kansat ovat ilmeisesti olleet suomalais-ugrilaisia ja heitä on ollut muitakin.
Läntiset suomalais-ugrilaiset Itämerensuomalaiset Suomalaisten tärkein asuma-alue on Suomi. Suomalaisten alaryhmiä Suomen ulkopuolella ovat länsipohjalaiset ja metsäsuomalaiset Ruotsissa, kveenit Norjassa ja inkeriläiset Venäjällä.
Karjalaiset tai Suomen karjalankieliset asuttavat myös Suomea, jossa heitä on viimeisten tutkimusten mukaan jopa 30 000.http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/karjalaa-osaavien-yhteiso-on-suuri/2065961 Karjalankielisiä asuu myös hieman Ruotsissa.
Virolaisten perinteinen asuma-alue on Viro. Neuvostoliiton miehityksen aikana vuosina 1940–1991 venäläisten maahanmuutto näytti johtavan virolaisten joutumiseen vähemmistöksi omassa maassaan. Viron uudelleenitsenäistyminen pysäytti tämän kehityksen. Viron ja Venäjän rajaseudulla asuvat setukaiset ovat virolaisten ortodoksinen alaryhmä. Virolaisten nyt jo hävinneitä alaryhmiä olivat Latviassa asuneet leivut ja lutsit sekä Pihkovan alueella asuneet Kraasnan virolaiset.
Liiviläiset asuvat Latviassa. Kansan viimeinen perinteinen asuma-alue on ollut Kuurinmaan pohjoiskärki. Liiviläisten väkiluku on laskenut vuosisatojen ajan ja nyt kansa on lähellä häviämistä.
Saamelaiset Saamelaisten perinteistä asuinaluetta on pohjoinen Fennoskandia. Saamelaisten alaryhmiä ovat pohjoissaamelaiset (42 500), luulajansaamelaiset (7 000–8 000), piitimensaamelaiset (2 000), eteläsaamelaiset (1 200), uumajansaamelaiset (1 000), kolttasaamelaiset (1 000), kiltinänsaamelaiset (1 000), inarinsaamelaiset (900), turjansaamelaiset (400) ja akkalansaamelaiset (100)Krauss, M. E. 1997. The indigenous languages of the North: A report on their present state. In H. Shoji and J. Janhunen (eds.), Northern minority languages: Problems of survival, pp. 1–34. Osaka and Fairbanks: National Museum of Ethnology and Alaska Native Language Center, University of Alaska Fairbanks. Keminsaamelaisten alaryhmä sulautui suomalaisiin 1800-luvun alussa. Kiltinänsaamelaiset, akkalansaamelaiset ja turjansaamelaiset asuvat Venäjällä. Näistä ryhmistä käytetään yhteisnimeä Kuolan saamelaiset. Myös pieni osa kolttasaamelaisista asuu Venäjällä.
Unkarilaiset Unkarilaiset asuvat Karpaattien altaassa erillään muista suomalais-ugrilaisista kansoista. Unkarilaisia on Unkarin lisäksi runsaasti myös naapurimaissa, erityisesti Romaniassa jossa elää unkarilaisten alaryhmä székelyt.
Venäjän suomalais-ugrilaiset Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen väestökehitys 1926–2010Demoskop Weekly No 543-544 Kansa1926 väestönlaskenta1939 väestönlaskenta1959 väestönlaskenta1970 väestönlaskenta1979 väestönlaskenta1989 väestönlaskenta2002 väestönlaskenta2010 väestönlaskenta Lkm% Lkm% Lkm% Lkm% Lkm% Lkm% Lkm% Lkm%Suomalaiset (ml. inkeriläiset)134 0890,14%138 9620,13%72 3560,06%62 3070,05%55 6870,04%47 1020,03%34 0500,02%20 2670,01%Karjalaiset (ml. lyydiläiset)248 0170,27%249 7780,23%164 0500,14%141 1480,11%133 1820,10%124 9210,08%93 3440,06%60 8150,04%Vepsäläiset 32 7830,04%31 4420,03%16 1700,01%8 0570,01%7 5500,01%12 1420,01%8 2400,01%5 9360,00%Inkerikot 16 1360,02%7 7200,01%5640,00%5610,00%4490,00%4490,00%3270,00%2660,00%Vatjalaiset 7050,00% 730,00%640,00%Virolaiset (ml. setukaiset)146 0510,16%130 4940,12%78 5560,07%62 9800,05%55 5390,04%46 3900,03%28 1130,02%17 8750,01%Liiviläiset 20,00% 640,00% Saamelaiset 1 7150,00%1 8280,00%1 7600,00%1 8360,00%1 7750,00%1 8350,00%1 9910,00%1 7710,00%Mordvalaiset 1 306 7981,41%1 375 5581,27%1 211 1051,03%1 177 4920,91%1 111 0750,81%1 072 9390,73%843 3500,59%744 2370,54%Marit 427 8740,46%476 3140,44%498 0660,42%581 0820,45%599 6370,44%643 6980,44%604 2980,42%547 6050,40%Udmurtit (ml. besermanit)514 0050,55%599 8930,55%615 6400,52%678 3930,52%685 7180,50%714 8830,49%640 0280,45%554 5000,40%Komit (ml. komipermjakit)375 2870,40%415 0090,38%424 8100,36%465 5910,36%466 0710,34%483 5780,33%418 6410,29%322 6910,24%Hantit 22 3010,02%18 4470,02%19 2460,02%21 0070,02%20 7430,02%22 2830,02%28 6780,02%30 9430,02%Mansit 5 7540,01%6 2950,01%6 3180,01%7 6090,01%7 4340,01%8 2790,01%11 4320,01%12 2690,01%Unkarilaiset 4 1750,00%6 6810,00%4 3130,00%5 7420,00%3 7680,00%2 7810,00%Nenetsit (ml. enetsit 1926–1979 ja nganasanit 1926–1939)17 5600,02%24 7160,02%22 8450,02%28 4870,02%29 4870,02%34 1900,02%41 3020,03%44 6400,03%Enetsit 1980,00%2370,00%2270,00%Nganasanit 7210,00%8230,00%8420,00%1 2620,00%8340,00%8620,00%Selkupit 1 6300,00%2 6040,00%3 7040,00%4 2490,00%3 5180,00%3 5640,00%4 2490,00%3 6490,00%Yhteensä3 250 7053,50 %3 479 0603,21 %3 140 0882,66 %3 248 3032,51 %3 183 0202,33 %3 223 5192,19 %2 762 9551,92 %2 371 3981,70 %
Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen omia kieliä osaavat 2010Venäjän federaation tilastopalvelu Venäjän federaation tilastopalvelu