Aarno Ruusuvuori

thumb|Hyvinkään kirkko. Aarno Emil Ruusuvuori (14. tammikuuta 1925 Kuopio – 22. helmikuuta 1992 Helsinki) oli tunnetuimpia 1960–1980-luvun arkkitehteja Suomessa. Hän valmistui Teknillisestä korkeakoulusta 1951 arkkitehdiksi ja tuli myöhemmin professoriksi. Hän työskenteli vuosien varrella monissa arkkitehtitoimistoissa ja perusti myöhemmin oman toimistonsa. Hän toimi pitkään myös Teknillisessä korkeakoulussa opetustehtävissä.

Ruusuvuori tunnetaan moderneista töistään. Kuuluisin näistä on Hyvinkään kirkko (1961). Muita hänen suunnittelemiaan kirkkoja ovat Huutoniemen kirkko Vaasassa (1964) sekä Tapiolan kirkko Espoossa (1965). Hän suunnitteli myös Hyvinkään Rauhanummen hautausmaan kappelin (1972). Kirkkojen lisäksi Ruusuvuori suunnitteli monia yksityisasuntoja, toimistorakennuksia ja muita rakennuksia. Rakennusmateriaalina hän käytti betonia ja puuta.

Hyvinkään kirkko toi Ruusuvuorelle paljon kansainvälistä mainetta. Kirkon geometrinen muoto perustuu kahteen erikokoiseen, vastakkain asetettuun tetraedriin. Toisiinsa liittyvinä ne luovat talosta pyramidia muistuttavan monumentaalisen teoksen. Rakennuksen pohjakaava muodostuu kahdesta kolmiosta, joista pienempi on sakasti ja suurempi on itse kirkkosali. Yhdessä ne muodostavat epäsäännöllisen nelikulmion. Kolmioaihe toistuu kirkkosalissa monin tavoin. Kirkkosalin yläosassa ja alttarin vieressä on ikkunat, joista tuleva valo korostaa rakennuksen muotoja. Hyvinkään kirkkoon piirtämiään muotoja Ruusuvuori käytti myöhemminkin: selkeä rakenteellinen ajattelu yhdistettynä pelkistettyyn, askeettisen runolliseen muotokieleen.

Ruusuvuoren suunnittelema Mikkelin poliisitalo on minimalistisen betoniarkkitehtuurin taidonnäyte. Mittavin Ruusuvuoren työ on Helsingin kaupungintalokorttelien saneeraus, joka kaikkine vaiheineen kesti lähes 30 vuotta (1961–1988). Ulkomailla toteutettuja Ruusuvuoren töitä ovat esimerkiksi Etiopian Addis Abebaan rakennettu kolmen tornitalon kompleksi Real Estate Development Center Building (1976), Sveitsin Grenolier’n Stünkel-talo (1972) ja Tukholman ateljee Klingspor (1983).

Ruusuvuori voitti Tampereen Hervannan yleissuunnitelmakilpailun 1968, mutta myöhemmin Tampereen kaupungin virkamiehet paljolti vesittivätkin Ruusuvuoren suunnitelman kompromisseillaan, mistä Ruusuvuori pahoitti mielensä.Hervannan EU-ohjelma, raportti. Marraskuu 2003.

Ruusuvuori oli Arkkitehti-lehden päätoimittaja 1956–1957 ja Suomen rakennustaiteen museon johtaja kahteen otteeseen, vuosina 1975–1978 ja 1983–1988.WeeGee-museokeskus: Aarno Ruusuvuori. Viitattu 29.3.2011.Aarno Ruusuvuori Suomen arkkitehtuurimuseon arkkitehtitietokannassa. Viitattu 29.3.2011. Museon johtamisen välissä olleen viisivuotiskauden 1978–1983 hän oli taiteilijaprofessorina. __NOTOC__ Töitä thumb|Entinen Paragonin konttori, nykyinen koulurakennus Helsingin Kimmontieltä nähtynä. Etelä-Haagan Shell-huoltoasema Haagan liikenneympyrän vieressä Helsingissä, 1955 Kolmas linja 16, 1959 Hyvinkään kirkko, 1961 Merimiehenkatu 32, Helsinki 1962 Huutoniemen kirkko, Vaasa 1964 Hämeenlinnan kirkon korjaus 1964 pienoiskuva|Tapiolan kirkko.Tapiolan kirkko, Espoo 1965 WeeGee-talo (entinen painotalo, nykyinen museokeskus), Espoo 1964–66 Roihuvuoren kansakoulu, Helsinki 1967 Marimekon painotalo, Helsinki 1967 (purettu) Mikkelin Poliisitalo 1968 Kluuvin virastotalon saneeraus ja Kluuvin galleria, Helsinki 1968 Helsingin kaupungintalon saneeraus 1970 ja 1988 Paragonin toimistorakennus, (nyk. Helsingin luonnontiedelukio), Helsinki 1973 Parate-painotalo (nyk. Liikuntamylly), Helsinki 1979 Sauna Bonsdorff Padasjoella 1987 thumb|upright|Pro Patria, Ruusuvuoren suunnittelema sodanjälkeisessä miinanraivauksessa henkensä menettäneiden muistomerkki Kotkan Haapasaaressa (1961). Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Aarno Ruusuvuori Suomen arkkitehtuurimuseon arkkitehtitietokannassa. Viitattu 29.3.2011.

Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka:Kirkkojen suunnittelijat Luokka:Taiteilijaprofessorit Luokka:Vuonna 1925 syntyneet Luokka:Vuonna 1992 kuolleet