Tämä on luettelo Neuvostoliiton käymistä sodista ja muista merkittävistä konflikteista.
Neuvostoliiton perustamisvaihe toukokuu 1918 – marraskuu 1920: Venäjän sisällissota Sota käytiin Venäjän valkoisen ja punaisen armeijan välillä bolševikkien kaapattua vallan väliaikaiselta hallitukselta. Sota päättyi punaisen armeijan voittoon, joka johti lopulta sosialistisen liittovaltion, Neuvostoliiton perustamiseen. tammikuu – toukokuu 1918: Suomen sisällissota Neuvostoliitto oli epäsuorasti mukana tässä sodassa, tukien Suomen kansanvaltuuskuntaa. helmikuu 1919 – lokakuu 1920: sota Puolaa vastaan. Puola itsenäistyi Venäjän keisarikunnan hajottua ja joutui sotaan Neuvosto-Venäjän kanssa 1919–1920. 1918–1922: Heimosodat Itä-Karjalassa
Toinen maailmansota 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940: Talvisota Suomea vastaan. Neuvostoliitto teki suurhyökkäyksen Suomeen tavoitteenaan maan valloitus kolmessa viikossa, mutta sota yltyi erittäin pitkäksi ja molempia osapuolia kuluttaviksi. Neuvostoliitto epäonnistui tavoitteissaan valloittaa Suomi. kesäkuu 1940: Baltian valloitus Neuvostoliittoon liitettiin Viro, Latvia ja Liettua. 22. kesäkuuta 1941: Natsi-Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon, (itärintama, suuri isänmaallinen sota). 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944: Jatkosota Suomea vastaan. Suomen armeija aloitti yhdessä saksalaisten kanssa hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Sota päättyi Neuvostoliiton voittoon ja Suomi joutui luovuttamaan laajoja alueita Neuvostoliitolle sekä maksamaan sotakorvauksia vuoteen 1952 ja vuokraamaan Porkkalan alueen 50 vuodeksi. 8. syyskuuta 1941 – 27. tammikuuta 1944: Leningradin piiritys saksalaiset piirittivät Leningradin. syyskuu 1942 – tammikuu 1943: Stalingradin taistelu saksalaisten eteneminen pysäytettiin Stalingradissa. Kaupunki tuhoutui sodassa merkittävästi. heinäkuu 1943: Kurskin taistelu saksalaiset tekivät massiivisen vastahyökkäyksen Neuvostoliittoon, jonka Neuvostoliitto kuitenkin onnistui torjumaan. 30. huhtikuuta 1945: Berliinin valloitus Neuvostoliiton puna-armeija miehitti Berliinin ja Saksan itäiset alueet. 8. toukokuuta 1945 Saksa antautui.
Kylmä sota kesäkuu 1953: Itä-Saksan kansannousu lokakuu 1956: Unkarin kansannousu Neuvostoarmeija tukahdutti kansannousun miehittämällä Unkarin. elokuu 1968: Tšekkoslovakian miehitys Varsovan liiton joukot lopettivat Neuvostoliiton johdolla stalinismia vastaan nousseen Prahan kevään uudistusliikkeen. joulukuu 1979 – helmikuu 1989: Afganistanin sota (1979–1989) Neuvostoliitto miehitti Afganistanin Afganistanin sodassa ja pystytti maahan mieleisensä hallituksen. Vastassa olivat mujahideen-sissit. 1988: Neuvostoliitto lähetti joukkoja Vuoristo-Karabahiin.
Hajoamisvaihe 1990–1991: Neuvostoliiton jäsenmaat julistivat itsenäisyyden. elokuu 1991: Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991 johtaja Mihail Gorbatšovin vastustajat yrittivät kaapata vallan, mutta epäonnistuivat. syys-lokakuu 1993: Venäjän perustuslaillinen kriisi Kiista oliko Venäjällä voimassa Helmikuun vallankumouksen jälkeinen vai sitä edeltävä perustuslaki. Eli oliko ylin päätäntävalta parlamentilla vai tsaarilla (presidentillä).
Lähde Venäjän historia
Sodat *