Sompio eli Sompion lapinkylä oli metsäsaamelaisten asuinalue. Nykyään alue kuuluu Sodankylän kuntaan.
Historiaa Asukkaat harjoittivat kesäisin metsästystä ja kalastusta kesäkylistä käsin, talvisin poronhoitoa asuen kiinteissä talvikylissä. Sompion alueelle alkoi tulla maanviljelyä harjoittavia uudisasukkaita 1600-luvun lopulla Ruotsin kuninkaan annettua määräyksen näiden alueiden kiinteästä asuttamisesta. Vaikka suomalaisten asettuminen alueelle tapahtui vähitellen, muuttui alueen elinkeinorakenne: siellä alettiin harjoittaa lappalaiselinkeinojen ohella maanviljelyä ja karjanhoitoa.
Sompio kulttuurissa Samuli Paulaharju teki Sompioon ensimmäisen matkansa vuonna 1920 ja lisää vuosina 1937–1939. Viimeksi mainituilta matkoilta kerätyn aineiston pohjalta kirjoitettua Sompio-kirjaa pidetään hänen pääteoksenaan. Myös Andreas Alariesto on kuvannut maalauksissaan, veistoksissaan ja lauluissaankin kotiseutunsa Sompion 1900-luvun alkupuolen elämää. Alariesto oli kotoisin Rieston kylästä. Sompiolainen Lauri Hihnavaara on kirjoittanut sompiolaisista aiheista romaanissaan Luiron laulu, julkaistu 2002.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Artikkeleita ja dokumentteja Elävä arkisto: Kaukaa poissa, Vintti (arkistoitu) Hukutetun Sompion rannoilla, Yle (9.4.2009/10.9.2018); Juhani Lihtosen vuoden 1975 dokumentti filmiryhmän matkasta veden alle jääneen Sompion rannoille. Tekoaltaat mullistivat sompiolaisten elämän, Yle (14.3.2014/22.2.2017); Hukutettu maa -dokumentti
Kirjallisuutta Paulaharju, S. 1939. Sompio. Luiron korpien vanhaa elämää, (1. painos), WSOY, Porvoo. 300 s. Selattavissa vapaasti Suomen kansallisbibliografian kautta. Teeriaho, Y. 2011. Muuttuva Sompio, Ykin Kartat Oy, Jyväskylä. 284 s. .
Luokka:Sodankylän kylät