Karppikalat (Cypriniformes) on suuri ja monimuotoinen, lähinnä makeissa vesissä elävien viuhkaeväisten kalojen lahko.
Karppikaloja tunnetaan eri lähteiden mukaan 4 556–4 776 lajia,Fricke, R., Eschmeyer, W. N. & Fong, J. D. 2022 Species by family/submamily in Eschmeyer's Catalog of Fishes California Academy of Sciences (11.10.2022) ja lahko on suurin kaikista selkärankaisten lahkoista. Karppikaloja esiintyy Euroopan, Aasian, Afrikan ja Pohjois-Amerikan järvissä, joissa ja vähäsuolaisissa murtovesissä ja ne ovat luonteenomaisimpia näiden alueiden sisävesikaloista. Runsaslajisin karppikalojen heimo on karppien heimo (Cyprinidae), johon kuuluu 1 686 lajia. Karppikalojen alkukotina pidetään Etelä-Aasiaa, jossa edelleen valtaosa lajeista elää. Sieltä ne ovat levinneet ympäri maailmaa lukuun ottamatta Australiaa ja Etelä-Amerikkaa.
Karppikalojen leuat ovat hampaattomat. Sen sijaan niillä on nieluhampaat, jotka jauhavat ruoan nielun katossa olevaa sarveisaineista levyä vasten. Karppikalojen ruumis on sukkulamainen, yleensä sivuilta hieman litistynyt, ja suu sijaitsee kuonon kärjessä. Tästä yleisestä ruumiinrakenteesta on poikkeuksiakin. Koko on yhtä vaihteleva kuin ulkomuotokin. Suurin karppikala jättibarbi (Catlocarpio siamensis) kasvaa jopa kolmemetriseksi ja pienin, eräs eteläaasialainen laji, vain 12-millimetriseksi.
Suomen karppikalalajeja ovat muiden muassa särki, säyne, salakka, lahna, ruutana, sorva ja kivennuoliainen.
Luokittelu Karppikalojen luokittelu on muuttunut viime aikaisten molekyylifylogeneettisten tutkimusten tuloksena. Useat ennen alaheimoina pidetyt ryhmät katsotaan nykyään erillisiksi heimoiksi, eivätkä aiemmissa teoksissa (ml. wikipediassa) käytetyt heimonimet aina vastaa nykyisiä rajauksia. FishBase-tietokannan mukaan karppikalojen 23 heimoa ovat (2022):
Alalahko Gyrinocheiloidei – Levänuoliaiskalat Gyrinocheilidae – Levänuoliaiset Alalahko Catostomoidei – Imukarppikalat Catostomidae – Imukarpit Alalahko Cobitoidei – Nuoliaiskalat Balitoridae – Imunuoliaiset Barbuccidae – Liukujanuoliaiset Botiidae – Loistonuoliaiset Cobitidae – Piikkinuoliaiset Ellopostomatidae – Nuijanuoliaiset Gastromyzontidae – Lattaevät Nemacheilidae – Kivennuoliaiset Serpenticobitidae – Kuononuoliaiset Vaillantellidae – Nauhanuoliaiset
Alalahko Cyprinoidei – Särkikalat Acheilognathidae – Katkerokalat Cyprinidae – Karpit Danionidae – Seeprakalat Gobionidae – Töröt Leptobarbidae – Soukkabarbit Leuciscidae – Särjet Paedocyprididae – Toukkabarbit Psilorhynchidae – Koskibarbit Sundadanionidae – Sundanrasborat Tanichthyidae – Kardinaalikalat Tincidae – Suutarit Xenocyprididae – Aasiankarpit
Lähteet
Viitteet
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit