Brazzaville () on Kongon tasavallan pääkaupunki Kongojoen pohjoisrannalla. Sen asukasluku oli vuoden 2007 laskennassa 1,37 miljoonaa. Arvio vuodelle 2013 oli 1,86 miljoonaa.
Brazzavillea vastapäätä Kongojoen etelärannalla sijaitsee Kongon demokraattiseen tasavallan pääkaupunki Kinshasa.
Maantiede Brazzaville sijaitsee Kongojoen pohjoisrannalla vastapäätä kymmenen miljoonan asukkaan Kinshasaa. Se ulottuu jokivartta pitkin Stanley Poolista Djouéjoen haaraan, missä koskipaikka estää vesiliikenteen pidemmälle.
Brazzavillen kaupunginosia kutsutaan piireiksi (arrondissement). Ne ovat: Makelekele, Bacongo, Mfilou, Poto-Poto, Moungali, Ouenzé ja Talangai. Lisäksi on yksi alue (district), jonka hallinnollinen asema on erilainen: l’Ile Mbamou.
Brazzavillessä vallitsee trooppinen ilmasto. Keskilämpötila on ympäri vuoden noin 25 astetta. Kuiva kausi kestää kesäkuusta elokuuhun. Sateita saadaan eniten marras- ja huhtikuussa.
Kongojoen tulviminen aiheuttaa kaupungissa suuria ongelmia. Esimerkiksi marraskuussa 1999 ja marraskuussa 2006 sekä maaliskuussa 2014 rakennuksia tuhoutui tulvien lisäksi maanvyöryissä. Kymmeniä ihmisiä sai surmansa ja tuhansia menetti kotinsa.
Historia pienoiskuva|Brazzavillessa syntyi 1920-luvulla La Sape -nimellä tunnettu muoti, joka yhdistelee länsimaista tyyliä ja räikeitä värejä. Ranskan palkkalistoilla työskennellyt syntyjään italialainen tutkimusmatkailija Pierre Savorgnan de Brazza perusti Brazzavillen vuonna 1880 Malebon altaan rannalle. Paikalla sijaitsi alun perin kylä nimeltä Nkuna, mutta kaupunki nimettiin perustajansa mukaan. Kaupungin kuuluminen Ranskalle vahvistettiin Berliinin konferenssissa vuonna 1884. Vuonna 1910 Brazzavillesta tuli Ranskan päiväntasaajan Afrikan pääkaupunki.
Toisen maailmansodan aikana Brazzaville toimi väliaikaisesti Vapaan Ranskan pääkaupunkina, kun varsinainen Ranska oli natsien miehittämä. Vuonna 1944 Brazzavillessä järjestettiin Ranskan ja sen afrikkalaisten siirtomaiden kokous. Kokouksessa laadittiin Brazzavillen julistus, jossa luotiin pohja emämaan ja sen afrikkalaisten siirtomaiden sodan jälkeisille suhteille.
Vuoteen 1960 saakka kaupunki oli jaettu eurooppalaiseen (keskusta) ja afrikkalaiseen osaan (Bacongo, Poto-Poto ja Makélékélé). Samana vuonna kaupungista tuli vastaitsenäistyneen Kongon tasavallan pääkaupunki.
Vuonna 1980 Brazzaville erotettiin Poolin maakunnasta itsenäisesti kunnaksi, jolla on maakunnan status. Kongon sisällissota 1990-luvulla kaupungissa käytyine taisteluineen vaati satojen brazzavilleläisten hengen.
Väestö pienoiskuva|oikea|Kinshasa ja Brazzaville satelliittikuvassa. Brazzavillen väestö on kasvanut nopeasti korkean syntyvyyden ja voimakkaan maaseudulta kaupunkiin suuntautuneen muuttoliikkeen takia.
1955: 233 000 1965: 272 000 1975: 318 000 1985: 617 000 1995: 1 005 000 2005: 1 174 000
Brazzaville on monikielinen kaupunki. Yleisillä paikoilla, kuten toreilla ja kaupoissa, osataan kitubaa ja lingalaa. Kaupunginosat jakaantuvat kielten mukaan. Eteläiset kaupunginosat Makelekele ja Bacongo ovat kongojen asuttamia, ja niissä puhutaan kongon kielen murretta nimeltä kilaadi. Keskiset kaupunginosat Mfilou, Poto-Poto ja Moungali ovat kituban kielen valta-aluetta. Pohjoisissa kaupunginosissa, Ouenzéssa ja Talangaissa, puhutaan lingalaa.
Talous Brazzavillessa on tekstiiliteollisuutta, se on rautatie- ja lentoliikenteen keskus ja siellä sijaitsee myös vuonna 1959 perustettu ranskankielinen yliopisto.Marien Ngouabi University Brazzaville
Brazzavillessa on useita laiva- ja venesatamia Kongojoella, rautatieyhteys Pointe-Noireen sekä kansainvälinen Maya-Mayan kansainvälinen lentoasema.
Kuvagalleria
Ystävyyskaupungit Brazzavillen ystävyyskaupunkeja ovat Dresden, Saksa Reims, Ranska Weihai, Kiina
Lähteet
Aiheesta muualla
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit