Suomalainen Nuija oli vuonna 1875 perustettu suomenmielisten aatteellinen ylioppilasjärjestö.Helsingin yliopistomuseo Arppeanum Yhdistyksen jäseniksi otettiin Helsingin yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa osakuntien jäsenyyksistä riippumatta. Se oli virallinen ylioppilasyhdistys vuoteen 1882Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8 p. 338 .
Perustamisestaan lähtien Suomalainen Nuija edisti vierasperäisten nimien suomalaistamista. Vuonna 1876 nimensä muuttivat esimerkiksi järjestön tuleva puheenjohtaja Matti Äyräpää (aiemmin Europaeus), A. J. Mela (aiemmin Malmberg) sekä Lauri Kivekäs (Stenbäck).Suomalaisuuden liitto . Yhdistyksessä toimi erityinen nimensuomalaistuttamistoimikunta, joka julkaisi vuonna 1906 teoksen Kokoelma suomalaisia nimiä.Genealogia Samana vuonna julkaistiin myös Neuvoja muunkielisien sukunimiensä suomalaistuttajille (toim. Kotikielen seuran, Suomalaisen nuijan ja Ylioppilasten keskusteluseuran asettama nimien suomalaistuttamiskomitea) Helsinki : Ylioppilasten keskusteluseura 1906
Yhdistys harjoitti valistustoimintaa jäsentensä kotiseuduilla heidän pitämiensä kansantajuisten luentojen muodossa. Suomalainen Nuija maksoi esiintyjien edestakaiset matkat, mikä lienee ollut merkittävä kannustin tälle toiminnalle, vaikka mitään varsinaisia luentopalkkioita ei maksettukaan.F. H. B. Lagus: Muistelmia ja kuvaelmia kielitaistelun ajoilta
Musiikillista antia yhdistyksessä edusti Suomalaisen Nuijan laulukunta. Sitä johti tenori, maisteri Taavi Hahl.Sulasol
F. H. B. Laguksen mukaan Suomalainen Nuija sai nimensä käännöslainana. Yhdistyksen esikuvina olivat Ranskan suuren vallankumouksen aikaiset keskustelukerhot, joista käytettiin club-nimitystä. Tästä johdettiin yhteys ruotsin sanaan klubba, joka suomennettiin suoraan nuijaksi. Lehti-ilmoittelussaan yhdistys käytti lyhennettä S. N.
Suomalaisen Nuijan esimerkin mukaan perustettiin myös esimerkiksi Pälkäneen Suomalainen Nuija, Sortavalan Suomalainen Nuija ja Varsinaissuomalaisten Nuija.
Jyrkimmän linjan jäsenet erosivat yhdistyksestä vuonna 1879 ja perustivat K. P. T. -nimisen yhdistyksen. 1900-luvun alussa vähemmistöön jääneet "perustuslailliset" perustivat oman Ylioppilaiden Keskusteluseuran. Poliittisesti Suomalainen Nuija ja sen Raataja-lehti edustivat suomalaisen puolueen vasemmistoa, joskin vasemmistolaisimmat siirtyivät sosialidemokraatteihin. Yhdistyksen toiminta hiipui ensimmäiseen maailmansotaan mennessä..
Lähteet
Aiheesta muualla Pälkäneen Nuijantalo vuodesta 1907
Luokka:Entiset suomalaiset kulttuurijärjestöt Luokka:Entiset suomalaiset poliittiset opiskelijajärjestöt