Yläsommee eli Sverdlovo () on maaseututaajama Johanneksen kaupunkikunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella, Viipurin kaupungin eteläpuolella.
Yläsommeen kylä Suomessa Yläsommee kuuluu Suomen Neuvostoliitolle sodan jälkeen luovuttamiin alueisiin. Suomelle kuuluessaan Yläsommeen kylä sijaitsi Viipurin maalaiskunnan eteläosassa. Se rajoittui etelässä Johanneksen kuntaan ja idässä Kuolemajärven kuntaan. Maalaiskunnan alueella sen naapurikyliä olivat Alasommee, Rikkola, Järvelä ja Korpela–Autio.
Asutus Vuonna 1937 Yläsommeen kylässä oli 748 asukasta.Lakio 1982, s. 265 Yläsommeen kylään kuului virallisesti myös Porlampi (nyk. Sveklovitšnoje), joka omine kyläkeskustoineen ja kouluineen, katsottiin usein kuitenkin omaksi kyläkseen. Yläsommeen koulupiiriin kuului myös pieni Järvelän kylä, jossa oli vuonna 1937 vain kolme asukasta.Lakio 1982, s. 264 Yläsommeen kyläkeskustan ja Porlammin lisäksi kylän alueella erotettavissa vielä Myllymäen kylänosa.
Yläsommeella oli Samolan osuuskaupan myymälä sekä Hottisen ja Virolaisen yksityiskaupat. Lisäksi Porlammissa oli myös Samolan osuuskaupan myymälä ja Pesosen yksityiskauppa.Kuujo 1982, s. 329–330 ja 333
Vuonna 1937 Yläsommee–Porlammin alueella oli 2 899 ha metsää, 1 526 ha peltoa ja 125 ha niittyä.Lakio 1982, s. 269 ja 274 Yläsommee olikin Viipurin maalaiskunnan peltorikkain kylä.Lakio 1982, s. 272 Karjataloutta edisti Yläsommeen tarkastusyhdistys.Lakio 1982, s. 281 Yläsommeella toimi myös maidonmyyntiosuuskunta, joka myi maitonsa Valiolle Viipuriin.Lakio 1982, s. 283
Yhdistystoimintaa edustivat Yläsommeen ja Porlammin nuorisoseurat, joilla kummallakin oli oma talo sekä Yläsommeen marttayhdistys (per. 1932) ja Porlammin marttakerho (per. 1934).Lakio & Kuujo 1982, s. 295 ja 386–387 Yläsommeen nuorisoseurantalo oli rakennettu vuonna 1911 ja laajennettu 1927. Porlammin nuorisoseurantalo oli puolestaan rakennettu vuonna 1925.
Kansakoulut Yläsommeen koulupiiriin kuului suurin osa Yläsommeen kylää, pieni Järvelän kylä sekä Korpela–Aution kylästä Korpelan kartanon alue.Kuujo 1982, s. 380 Vuonna 1939 Yläsommeen koulussa oli kolme opettajaa ja 69 oppilasta.Kuujo 1982, s. 375
Yläsommeen länsiosa eli Porlammin alue muodosti oman koulupiirin, johon kuului myös pääosa Savolaisen kylää. Porlammin koulussa oli kolme opettajaa ja 52 oppilasta.
Sota-aika Talvisodan loppuvaiheessa neuvostojoukot valtasivat Yläsommeen alueen. Kylän asukkaat oli evakuoitu jo sodan alkuvaiheessa Keski-Suomeen. Moskovan rauhassa Yläsommee luovutettiin Neuvostoliitolle ja yläsommeelaisista tuli kodittomia. Jatkosodassa Suomi valtasi luovutetut alueet takaisin. Takaisinvaltauksen yhteydessä suuri joukko neuvostosotilaita ja sotilaskalustoa jäi mottiin Porlammin aleelle. Takaisinvaltauksen jälkeen yläsommeelaiset pääsivät palaamaan koteihinsa ja aloittamaan jälleenrakennuksen. Uusi evakuointi oli kuitenkin edessä vuonna 1944 ja alue luovutettiin uudelleen.
Neuvostoliitossa Yläsommee tuli kuulumaan Nuoraan kyläneuvostoalueeseen.
Tunnettuja yläsommeelaisia Erkki Kunttu, tanssitaiteilija, tanssinopettaja Johannes Virolainen, poliitikko ja valtioneuvos
Lähteet
Viitteet
Luokka:Viipurin maalaiskunnan kylät Luokka:Viipurin piiri (Leningradin alue)