pienois|pysty=1.2|Jeesus opetuslastensa kanssa viimeisellä aterialla. Leonardo da Vincin maalaus.

Apostolit (, , ) olivat Raamatun ja kristillisen perimätiedon mukaan ne kaksitoista Jeesuksen opetuslasta, jotka hän lähetti ensin Israelin kansan keskuuteen, ja kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen kaikkeen maailmaan julistamaan evankeliumia Taivasten valtakunnasta. Näiden lisäksi myös eräitä muita alkuseurakunnan lähetystyöhön lähteneitä henkilöitä kutsutaan apostoleiksi. Apostolin määritelmä on häilyvä, mutta useimmiten kriteerinä pidetään Jeesuksen ylösnousemuksen todistajana olemista.

Etymologia

Sana ”apostoli” tulee kreikan kielen sanasta ἀπόστολος (apóstolos), joka muodostuu prefiksistä ἀπό- (apó-, ’pois’, ’erilleen’) ja juuresta στέλλω (stéllō, ’lähettää’) ja tarkoitti alun perin ”lähetettyä” tai ”lähettilästä”.

Kaksitoista apostolia

Sanaa ”apostoli” käytetään Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa ainoastaan kerran. Markuksen evankeliumin Mark. 3:16–19 ja Matteuksen evankeliumin Matt. 10:2–4 mukaan ne kaksitoista, jotka Jeesus valitsi seuraamaan häntä ja joita myös hän itse kutsui apostoleiksi, olivat:

Simon Pietari Andreas Jaakob Sebedeuksen poika Johannes Sebedeuksen poika Filippus Bartolomeus Tuomas (Judas Didymos Tuomas, ”Kaksonen”) Matteus Jaakob Alfeuksen poika Taddeus Simon Kananeus (Simon Kiivailija) Juudas Iskariot (seuraaja Mattias)

Luukkaan evankeliumissa Luuk. 6:13–16 Taddeusta kutsutaan nimellä Juudas, Jaakobin poika.

Johanneksen evankeliumi, päinvastoin kuin synoptiset evankeliumit, ei tarjoa listaa apostoleista, eikä kirjoittaja edes mainitse heidän lukumääräänsä. Evankeliumissa esiintyvät kuitenkin seuraavat apostolit: Andreas, Juudas Iskariot, Pietari, Tuomas (jota kutsutaan myös Juudaaksi), Natanael, Filippus, Sebedeuksen pojat (Jaakob ja Johannes), ja ”se toinen Juudas” (Joh. 14:22).

Uusi kahdestoista apostoli

Juudas Iskariotin petettyä Jeesuksen ja hirtettyä itsensä ennen Jeesuksen ristiinnaulitsemista apostoleja oli jäljellä yksitoista. Apostolien tekojen mukaan Apt. 1:23–26 jäljelle jääneet opetuslapset kokoontuivat Jeesuksen ylösnousemisen ja helluntain välillä valitsemaan kahdennentoista apostolin. Valittavan oli pitänyt olla oppilaiden joukossa Jeesuksen toiminnan alusta loppuun saakka, ja hänen piti olla ylösnousemuksen todistaja. Oppilaat asettivat ehdolle kaksi henkilöä, Joosef Barsabbaan, jota kutsuttiin Justukseksi, sekä Mattiaksen. Näistä kahdesta uusi apostoli valittiin arvalla. Arpa lankesi Mattiaalle, josta näin tuli viimeinen ”kahdestatoista apostolista”.

Muut apostolit

Myös Paavali kertoo olevansa apostoli esimerkiksi Kirjeessä roomalaisille Room. 1:1. Hän kutsuu itseään erityisesti ”pakanoiden apostoliksi” Room. 11:13. Hän kutsuu myös evankeliumia julistaneita kumppaneitaan apostoleiksi Room. 16:7. Tapana siis oli, että kaikki jotka olivat saaneet Jumalalta tai Jeesukselta tehtävän evankeliumin julistamisesta, olivat apostoleja. Toinen mahdollinen kriteeri oli, että apostoleiksi kutsuttiin nimenomaan ylösnousemuksen todistajia. Tätä kriteeriä käytettiin Mattiaan valinnassa, ja myös Paavali vetosi Herran näkemiseen puolustaessaan omaa apostoliuttaan (1 Kor. 9:1). Koska ylösnousemuksen todistajat vähitellen kuolivat, nimitys apostoli jäi pois käytöstä.

Paavali kuitenkin mainitsi olevansa apostoleista vähäisin, koska oli aiemmin vainonnut kristittyjä. Hän joutui myös monesti puolustamaan auktoriteettiaan.1. Kor. 9:1.

Barnabasta kutsutaan apostoliksi Apostolien teoissaApt. 14:14. Jaakobia, Jeesuksen veljeä, taas ei koskaan kutsuta apostoliksi, vaikka hänen sanottiin olevan yksi ”seurakunnan pylväistä” Gal. 2:9. Paavali kuitenkin mainitsee Jaakobin ylösnousemuksen todistajana (1.Kor.15:7). Siksipä jakeen Gal.1:19 ”ketään muuta apostolia en tavannut, ainoastaan Herran veljen Jaakobin” ei ole yksiselitteinen eikä siitä vallitse tutkijoiden keskuudessa yksimielisyyttä. On siis mahdollista, että Jaakobista ei puhuttu apostolina, koska tämä ei ilmeisestikään tehnyt lähetystyötä. Ylösnousseen kohdanneena Jaakob olisi kuitenkin siltä osin täyttänyt apostolin kriteerit.

Merkille pantava on jae Room. 16:7, jossa Paavali mainitsee Andronikoksen ja Junian, jotka ovat ”arvossa pidettyjä apostoleissa”. Junia- tai Junias-nimisen apostolin sukupuolesta on käyty paljon keskustelua, mutta mikäli hän oli nainen, Paavali tulee aivan sattumalta maininneeksi ainoan naisapostolin, josta meille on jäänyt todisteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei naisia olisi voinut olla enemmänkin apostoleina.

Tarkkaa apostolien määrää on mahdotonta tietää. Paavalin jakeissa 1. Kor. 15:3–8 antaman tiedon mukaan Kristus ilmestyi yli viidelle sadalle (1. Kor. 15:6). Kaikista ylösnousemuksen todistajista ei kuitenkaan välttämättä tullut apostoleja, sillä Paavali kertoo Kristuksen ilmestyneen vielä erikseen kaikille apostoleille (1.Kor. 15:7), joiden lukumäärää hän ei kuitenkaan mainitse. Viimeiseksi Ylösnoussut ilmestyi vielä Paavalille (1.Kor. 15:8), joka ilmeisesti myös jäi viimeiseksi ylösnousemuksen todistajaksi ja apostoliksi.

Kunnioitus

pienois|pysty|Jeesus ja kaksi apostolia. Norsunluinen diptyykki Galliasta 400-luvulta. Apostolien muistopäivät ovat katolisessa pyhimyskalenterissa seuraavat:

Pietari ja Paavali – 29. kesäkuuta Andreas – 30. marraskuuta Jaakob Sebedeuksen poika – 25. heinäkuuta Johannes Sebedeuksen poika – 27. joulukuuta Filippus ja Jaakob nuorempi – 3. toukokuuta (ennen 1. toukokuuta) Bartolomeus – 24. elokuuta Tuomas – 3. heinäkuuta Matteus – 21. syyskuuta Simon Kananeus ja Juudas Jaakobin poika – 28. marraskuuta Mattias – 14. toukokuuta Paavali – 25. tammikuuta (kääntymisen muistopäivä)

Apostolien päiviä vietettiin pyhäpäivinä ennen vuotta 1774 Suomessakin. Nykyisestä katolisesta pyhimyskalenterista poiketen Mattiaan päivä oli kuitenkin 24. helmikuuta, Filippuksen ja Jaakobin päivä 1. toukokuuta ja Tuomaan 21. joulukuuta. Useimmat vanhoista apostolien muistopäivistä ovat nykyäänkin samannimisten nimipäiviä.

Apostoleiden mukaan on nimetty Apostolinen uskontunnustus:

Apostoleita on muistettu nimeltä myös katolisessa messussa rukoiltavassa kaanonissa. "Communicántes, et memóriam venerántes, in primis gloriósæ semper Vírginis Maríæ, Genetrícis Dei et Dómini nostri Iesu Christi: sed et beati Ioseph, eiusdem Virginis Sponsi, et beatórum Apostolórum ac Mártyrum tuórum, Petri et Pauli, Andréæ, Iacóbi, Ioánnis, Thomæ, Iacóbi, Philíppi, Bartholomaei, Matthaei, Simónis et Thaddaei: Lini, Cleti, Cleméntis, Xysti, Cornélii, Cypriáni, Lauréntii, Chrysógoni, Ioánnis et Pauli, Cosmæ et Damiáni: et ómnium Sanctórum tuórum; quorum méritis precibúsque concédas, ut in ómnibus protectiónis tuæ muniámur auxílio. Per eúndem Christum, Dóminum nostrum. Amen." Apostolit Pietari ja Paavali mainitaan perinteisessä, alun perin 700-luvulta peräisin olevassa Confiteor-rukouksessa, jota käytetään myös tridentiinisen messun alussa."Confíteor Deo omnipoténti, beátæ Maríæ semper Vírgini, beáto Michaéli Archángelo, beáto Ioánni Baptístæ, sanctis Apóstolis Petro et Páulo, ómnibus Sanctis, et vobis, fratres: quia peccávi nimis cogitatióne, verbo, et ópere: percutit sibi pectus ter, dicens: mea culpa, mea culpa, mea máxima culpa. Ideo precor beátam Maríam semper Virginem, beátum Michaélem Archángelum, beátum Ioánnem Baptístam, sanctos Apóstolos Petrum et Páulum, omnes Sanctos, et vos, fratres, oráre pro me ad Dóminum Deum nostrum."

Talmud

Juutalaisten Talmudissa sekä Jeesus että opetuslapset mainitaan kohdassa Sanhedrin 43a. Talmudin mukaan Jeesuksella oli vain viisi opetuslasta, Matthai, Nakai, Nezer, Buni ja Todah.

Katso myös Apostolaatti Apostolien teot Apostolien tunnukset Apostoliset isät Apostolit mormonismissa Kirkkoisät

Lähteet

Aiheesta muualla

Apostolit valitaan — Markuksen evankeliumi, 3. luku SLEY:n Raamattuluennot Apostoli Ortodoksi.net

* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit