Filosofiset tietosanakirjat ja sanakirjat ovat filosofiaan erikoistuneita tietoteoksia. Varsinaisia filosofiaan erikoistuneita tietosanakirjoja (ensyklopedioita) on julkaistu 1800-luvulta lähtien.Quinton, The Rt. Hon. Lord: ”Dictionaries and encyclopedias of philosophy”. Teoksessa

Historiaa

Filosofiset sanakirjat syntyivät jo ennen varsinaisia tietosanakirjoja. Ensimmäisenä voidaan pitää Aristoteleen Metafysiikan viidettä kirjaa, joka sisältää metafysiikan termien määrittelyjä. Keskiajan skolastiikalle tyypillisiä summa-teoksia voidaan pitää myös teologis-filosofisina järjestettyinä hakuteoksina. Compendium philosophiae (noin 1327) oli keskiaikainen Aristoteleen filosofian yhteenveto, joka perustui Albert Suuren teoksiin.

Myöhempiä esimerkkejä ovat Pierre Baylen Dictionnaire historique et critique (1697) ja Voltairen Dictionnaire philosophique (1764), jotka olivat paitsi sanakirjoja myös hyökkäyksiä metafysiikkaa, teologiaa ja uskontoa kohtaan. 1700- ja 1800-luvun filosofisiin sanakirjoihin kuuluvat myös J. G. Walchin Philosophisches Lexikon (1726), W. T. Krugin Allgemeines Handwörterbuch der Philosophischen Wissenschaften (1827–29), Adolphe Franckin Dictionnaire des sciences philosophiques (1843–1852) ja J. M. Baldwinin Dictionary of Philosophy and Psychology (1899). 1900-luvulla julkaistuja ovat muun muassa Dagobert D. Runesin Dictionary of Philosophy (1942), A. R. Laceyn A Dictionary of Philosophy (1976), Antony Flew'n A Dictionary of Philosophy (1979) ja Robert Audin The Cambridge Dictionary of Philosophy (1995).

Varsinaiset tietosanakirjat syntyivät keskiajalla ja sisälsivät paljon myös filosofista aineistoa. Filosofia oli keskeisellä sijalla valistusajan Encyclopédiessa, jota toimittivat Denis Diderot ja Jean le Rond d'Alembert. Ensimmäisiä pelkästään filosofialle omistettuja tietosanakirjoja esittivät olevansa G. W. F. Hegelin Filosofisten tieteiden ensyklopedia (Enzyklopaedie der philosophischen Wissenschaften, 1817–30) sekä J. F. Herbartin Encyklopädie der Philosophie (1841).

Arnold Ruge ja Wilhelm Windelband johtivat vuonna 1912 alkanutta Hegelin ensyklopedian innoittamaa hanketta Encyclopedia of the Philosophical Sciences, josta julkaistiin vain ensimmäinen osa (”Vol. I. Logic”, 1913). Ensimmäinen vakavasti otettavampi filosofinen tietosanakirja oli neliosainen italialainen Enciclopedia filosofica (1957). Tähänastisista merkittävimmät ja laajimmat filosofiset tietosanakirjat ovat alun perin 8-osainen Encyclopedia of Philosophy (1967) ja 10-osainen Routledge Encyclopedia of Philosophy (1998).

Nykyisin monet filosofiset tietosanakirjat toimivat verkossa. Routledge Encyclopedia of Philosophyn koko sisältö on saatavilla verkossa maksullisena. Stanford Encyclopedia of Philosophy ja The Internet Encyclopedia of Philosophy ovat ilmaisia verkossa julkaistuja tietosanakirjoja.

Suomeksi on julkaistu painettuna vain Filosofian sanakirja (1999), joka perustuu WSOY:n tietosanakirja-aineistoon. Verkkoon kootaan muun muassa Filosofia.fi -sivuston Logos-ensyklopediaa.

Filosofisia tietosanakirjoja

Verkossa

Filosofia.fi – Logos-ensyklopedia (verkkosivut) The Internet Encyclopedia of Philosophy (verkkosivut ) Routledge Encyclopedia of Philosophy (verkkosivut) Stanford Encyclopedia of Philosophy (verkkosivut)

Painettuna

Katso myös Filosofiset aikakausjulkaisut Wikipedia:Filosofian tietosanakirja

Lähteet

*