thumb|Tehyn työtaistelussa käyttämä logo. Terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehyn työtaistelu syksyllä 2007 alkoi Tehyn ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen KT:n tuloksettomiksi jääneistä sosiaali- ja terveysalan neuvotteluista.
Työtaistelu sai paljon julkisuutta, koska Tehy käytti harvinaista joukkoirtisanoutumista painostuskeinona. Yliopistosairaaloiden kriittisimmistä tehtävistä oli irtisanoutumassa jopa 70–100 prosenttia hoitajista, ja sairaanhoitopiirit arvioivat, että potilaita olisi kuollut jo muutamassa tunnissa, mikäli työtaistelu olisi alkanut.
KT ja Tehy saivat solmittua erillisen virka- ja työehtosopimuksen 19. marraskuuta 2007, ja sopimus päättyy 31. joulukuuta 2011. Sopimus ei ole osa kunnallista virka- ja työehtosopimusta, vaan se koskee vain Tehyn jäseniä.Tehyn valtuusto hyväksyi yksimielisesti sovintoesityksen: Tehyläisten ansiot nousevat 22-28 prosenttia sopimuskaudella
Taustaa
Sairaanhoitajat olivat olleet lakossa kolmesti ennen vuoden 2007 työtaistelua: vuosina 1968, 1983 ja 1995. Työtaisteluiden saavutukset olivat jääneet kuitenkin vähäisiksi. Neuvottelujärjestö TNJ:n puheenjohtaja Juhani Palomäki on sanonut, että vuonna 1983 sairaanhoitajat saivat sympatiaa, mutta eivät rahaa, ja vuonna 1995 he eivät saaneet kumpaakaan. Aikaisemmista lakoista saadut kokemukset vaikuttivat vuoden 2007 työtaisteluun, kuten siihen, että Tehy valitsi joukkoirtisanoutumisen uhan painostuskeinokseen.
Vuoden 1983 työtaistelu
Vuoden 1983 lakkoon osallistui vain noin 20 000 hoitajaa, mutta heitä oli kaikista sairaanhoitajaliitoista. Lähes kuukauden kestäneen lakon saavutukset jäivät kiistanalaisiksi. Palomäen ja monien muidenkin mielestä saavutukset olivat vähäiset, mutta esimerkiksi Tehyn mukaan lakko tuotti hyvän sopimuksen.
Vuoden 1995 työtaistelu
Vuoden 1995 lakko osui keskelle lamaa. Lakko kesti noin kuukauden, ja siihen osallistui noin 60 000–80 000 hoitajaa. Työpäiviä menetettiin yli 600 000. Vaikka sairaanhoitajilla oli aluksi kansan tuki, he menettivät sen nopeasti. Lakkoa alettiin vastustaa yhä enemmän paitsi taloudellisen laman, myös lakon aiheuttamien muutamien kuolemantapausten vuoksi. Lakko kävi kalliiksi Tehylle, mutta sairaanhoitajat saivat palkankorotusta vain prosentin verran yli yleisen tason. Vaikka Tehy ilmoitti jälleen olevansa tyytyväinen lakon saavutuksiin, monet sairaanhoitajat olivat tyytymättömiä, ja osalle jäi lakosta pahoja muistoja.
Työtaistelun kehittyminen
Työtaistelua edelsivät vuoden 2007 eduskuntavaalit, joiden jälkeen hallitukseen nousivat Keskusta, Kokoomus, Vihreät ja RKP. Varsin pian vaalien jälkeen alettiin keskustella vaalilupauksista. Kokoomuksen vaalilupauksiin sisältyi ns. tasa-arvotupo, jonka mukaan naisvaltaisten kunnallisten alojen palkkatasoa nostettaisiin hallituksen avulla.Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma, s. 61, viitattu 17.10.2007 TUPO-sopimusta ei kuitenkaan syntynyt, sillä työnantajajärjestöt irtautuivat siitä huhtikuussa 2007. Ylen Kokoomuksen vaalitentissä 9. helmikuuta 2007 puheenjohtaja Jyrki Katainen ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Maija Perho lupasivat kunnille korotettuja valtionosuuksia, jotta kuntatyönantajalla olisi varaa palkankorotuksiin. Hallituksen budjettiesitys sisälsi vuosittaisen 150 miljoonan euron tasa-arvoerän, jolla kohennettaisiin matalapalkkaisten alojen palkkoja.
Oppositiossa olleet SDP, Vasemmistoliitto, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset pitivät hallituksen esitystä riittämättömänä ja tekivät hallitukselle välikysymyksen.
Lupaukset 500 euron korotuksista ja kuntien valtionosuuksien lisäämisestä
Tehyn työtaisteluhalukkuuteen vaikutti se, että poliitikot suhtautuivat myönteisesti sairaanhoitajien palkkojen nostamiseen ja nämä mielipiteet olivat laajasti esillä tiedotusvälineissä sekä eduskuntavaalien alla että niiden jälkeen.
Kun Iltalehti kysyi 12. helmikuuta 2007 kiertohaastattelussa eduskuntapuolueiden puoluesihteereiltä, pitäisikö sairaanhoitajien peruskuukausipalkkaa nostaa vähintään 500 euroa, muut eduskuntapuolueet vastasivat "kyllä", mutta Keskustalla ei ollut selkeää kantaa. Vihreät ja Perussuomalaiset vastasivat lisäksi, että asia pitää hoitaa vaalikauden aikana. Keskustan linja oli maltillisempi: Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen sitoutui kunta-alan palkkojen nostoon 500 eurolla kymmenen vuoden aikana 25. heinäkuuta 2007 Helsingin Sanomien haastattelussa. Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen kertoi, että malli kelpaa hänellekin.
Kysymys 500 euron palkankorotuksesta nousi esiin pian hallituksen muodostamisen jälkeen. Oppositio kritisoi erityisesti Kokoomuksen puheenjohtajaa Jyrki Kataista, joka oli valittu valtiovarainministeriksi.
Kunta-alan neuvottelut
Kunta-alan neuvotteluosapuolet pääsivät - Tehyä lukuun ottamatta - sopimukseen palkankorotusten tasosta lokakuun lopussa 2007. Sopimusta edelsi värikäs keskustelu, jossa esillä olivat Tehyn lisäksi erityisesti Akavalainen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, joista viimeksi mainittu hyväksyi neuvotellun sopimuksen yksimielisesti. OAJ:n liitoista Lastentarhanopettajien liitto hylkäsi esitetyn ratkaisun, mutta OAJ:n hallitus päätti kuitenkin mennä sopuratkaisuun mukaan.Helsingin Sanomat 21.9.2007 Tehy ei tyytynyt tarjottuun noin 12 prosentin palkankorotukseen.Palkansaajajärjestöt hyväksyivät kunta-alan sopimuksen, Yle. uutiset 21.9.2007, viitattu 17.10.2007Tehy hylkäsi työehtosopimuksen, Yle. uutiset 29.9.2007, viitattu 17.10.2007 Toinen hoitoalan liitto Super katsoi kuitenkin, että se voi yhtyä kunta-alan sopimukseen omissa nimissään silti rikkomatta Superin ja Tehyn yhteisen neuvottelujärjestön TNJ:n sääntöjä SuPer yhtyy kuntasektorin sopimusratkaisuun, Super viitattu 26.11.2007. Tehy ilmoitti pitävänsä sitä sääntörikkeenä ja eroavansa TNJ:stä välittömästiTehy erosi kunta-alan neuvottelujärjestö TNJ:stä Tehy: 15.10.2007, viitattu 26.11.2007.
Tehy ilmoitti tavoittelevansa korkeasti koulutettujen hoitohenkilöiden palkkoihin erillistä 15 prosentin kuoppakorotusta niiden korotusten lisäksi, mitä jo tehdyissä kunta-alan sopimuksissa oli sovittu. Esitetyn vajaan 2,5 vuoden sopimuskauden aikana korotus olisi 400–600 euroa.Tehy tavoittelee 400-600 euron korotuksia kuntasektorille , Tehy.fi 9.11.2007, viitattu 14.11.2007 Lisäksi järjestö ilmoitti 15. lokakuuta käyttävänsä painostuskeinona joukkoirtisanoutumisiaTehy jättää työtaisteluvaroituksen joukkoirtisanoutumisesta kuntasektorille. Tehy.fi Tiedote 9.10.2007 Luettu 12.10.2007. Irtisanoutujien määräksi ilmoitettiin 12 800 ja irtisanoutumispäiväksi 19. marraskuuta 2007. Lisäksi Tehy ilmoitti, että järjestöllä oli noin 2 000 vapaaehtoista, jotka irtisanoutuisivat tarvittaessa.Tehy aloittaa työtaistelun marraskuussa MTV3 Joukkoirtisanoutuminen olisi kohdistunut kriittisille hoitoalueille: sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan tehohoidon, päivystyksen, synnytysten ja leikkausten hoitajista aikoi irtisanoutua 40–70 %Iltalehti 24.10.2007: STM: Irtisanoutumiset vaarantavat kiireellisen hoidon. Tehy aloitti viikolla 44 uusien irtisanoutumislistojen keräämisenTehy kerää uusia nimilistoja irtisanoutuvista hoitajista, Yle. uutiset 30.10.2007, viitattu 30.10.2007.
Kuntaliitto ja kuntatyönantaja KT pitivät Tehyn palkkavaatimuksia liian suurina, ja KT:n mielestä työtaistelu oli jopa "ennennäkemättömän julma" kohdistuessaan kiireelliseen hoitoonTurun Sanomat Kerrottiin, että Tehyn korotusvaatimukset maksaisivat kunnille 480 miljoonaa euroapäättäjät: Tehy uhkaa julmalla työtaistelukeinolla, Sttinfo 17.10.2007, viitattu 24.10.2007. Kunta-työnantaja myös hämmästeli sitä, että Tehy hyväksyi yksityiselle puolelle pienemmät korotukset kuin kunta-alalleTehy haluaa 400–600 euroa, jättää työtaisteluvaroituksen, Yle. uutiset 10.10.2007, viitattu 23.11.2007.
Tehyn joukkoirtisanoutumisissa työntekijä saattoi itse valita, osallistuisiko siihen vai ei. Jos hän osallistuisi, työt loppuisivat irtisanomisajan loputtua eikä irtisanoutumista voisi peruuttaa ilman työnantajan suostumusta.Pauli Reinikainen: Joukkoirtisanoutuminen pähkinänkuoressa. Iltalehti 9.10.2007 Siitä, riittäisikö pelkkä nimi irtisanoutumislistalla, käytiin keskustelua. Julkisuudessa esiintyneiden asiantuntijoiden ja poliitikkojen käsitykset poikkesivat toisistaan. Lapin yliopiston työoikeuden professorin Seppo Koskisen mukaan irtisanoutuminen pitäisi tehdä henkilökohtaisesti eikä Tehyn ilmoittama menettelytapa olisi lainmukainen. Kuntatyönantaja vaatikin hoitajilta henkilökohtaista irtisanoutumista. 16. lokakuuta työministeri Tarja Cronberg esitti tulkintansa, jonka mukaan listalla irtisanoutuminen voisi kuitenkin tässä tapauksessa olla sallittua.Oikeusoppinut: Tehyn nimilistoja ei voi hyväksyä irtisanoutumiseksi, Hs.fi 15.10.2007, viitattu 17.10.2007Työministeriö hyväksymässä tehyläisten joukkoeron pätevyyden, Hs.fi 16.10.2007, viitattu 17.10.2007
Työtuomioistuimessa
Kuntatyönantaja KT riitautti Tehyn joukkoirtisanoutumislistat ja ryhtyi vastatoimenpiteisiin. Tehyn mielestä KT ei edes yrittänyt neuvotella, vaan keskittyi "kaikkeen muuhun" ja yritti varautua irtisanoutumisiin. Työnantaja tarkisti listoja epäselvyyksien vuoksi ja lähetti irtisanoutuville hoitajille varmistuskirjeen, jossa tarjottiin mahdollisuutta perua irtisanoutuminen 29. lokakuuta mennessä.Työnantaja tarkistaa Tehyn irtisanoutumislistoja, Yle. uutiset 17.10.2007, viitattu 19.10.2007 Työnantaja myös tulkitsi lakia auttamisvelvollisuudesta niin, että irtisanoutuneitakin hoitajia voitaisiin määrätä töihinIrtisanoutuneita hoitajia aiotaan komentaa töihin lakiin vedoten, Yle. uutiset 18.10.2007, viitattu 19.10.2007. Työnantajan kirje johtikin siihen, että muutama sata hoitajaa perui irtisanoutumisensaMuutama sata Tehyn jäsentä peruutti irtisanoutumisensa, Yle. uutiset 29.10.2007, viitattu 29.10.2007.
KT vei Tehyn 24. lokakuuta 2007 työtuomioistuimeen irtisanoutumislistojen virkasuhteessa olevien hoitajien osalta, joita oli 764. Työnantajan mukaan virkasuhteessa olevat eivät lain mukaan saisi osallistua joukkoirtisanoutumiseen.Kuntatyönantaja haastoi Tehyn oikeuteen , Iltasanomat.fi 24.10.2007, viitattu 24.10.2007 Tehy taas tulkitsi lakia päinvastoinTehy: Kaikilla oikeus irtisanoutua, Kaleva 24.10.2007 Lokakuun 30. päivä Tehy haastoi vuorostaan KT:n oikeuteen. Syynä oli varmistuskirjeiden lähettäminen ja se, että työnantaja aikoi julistaa irtisanoutuvien työpaikat avoimeen hakuunTehy haastoi työnantajia oikeuteen, Yle. uutiset 30.10.2007, viitattu 30.10.2007.
Työtuomioistuimen tuomiolauselman mukaan työtaistelu oli virkasuhteiden osalta laiton, kun taas kirjeiden lähettäminen oli perusteltua ja uusien työntekijöiden palkkaaminen oikeutettua. Tuomioistuin määräsi Tehylle 7 000 euron sakon ja sen noin 20 jäsenyhdistykselle yhteensä 24 000 euron sakot.Työtuomioistuin tuomitsi Tehyn sakkoihin, Hs.fi 7.11.2007 11.52, viitattu 7.11.2007 Tehy perui päätöksen jälkeen virkasuhteisten irtisanoutumisetTehy peruu virkasuhteisten irtisanoutumiset, Hs.fi 7.11.2007, viitattu 7.11.2007.
Sovittelut