Artikkeli kertoo Haitin saarivaltion historiasta.
Varhainen historia
Intiaaniväestön kohtalo Saaren alkuperäiset asukkaat olivat arawak-intiaaneja. Ensimmäiset heistä saapuivat alueelle Jukatanin niemimaalta 4000 eaa. Lisää muuttoaaltoja tuli Karibialle Amazonin ja Orinocon alueilta vuosisatojen kuluessa. Nimi Haiti tulee arawakien kielen sanasta Ay-ti, joka tarkoitti vuoristoista maata. Espanjalaisten tullessa 1400-luvun lopulla arawakeja oli eri arvioiden mukaan ainakin miljoona, ehkä kolme miljoonaa. Muutamassa vuosikymmenessä heidän lukumääränsä pieneni alle sadantuhannen. 1540-luvulla heitä oli enää muutamia. Arawakien tuho, joidenkin mukaan kansanmurha, johtui osittain huonosta kohtelusta, osittain ennalta tuntemattomista taudeista kuten isorokko, influenssa ja tuhkarokko.Timeline of European Disease Epidemics Among American Indians Encyclopedia of American Indian Contributions to the World 2004 Espanjalaiset käyttivät saarta sokeriruo'on viljelyyn ja Keski- ja Etelä-Amerikan valloitustensa tukikohtana. He luovuttivat saaren länsiosan (josta myöhemmin kehittyi Haiti) Ranskalle vuonna 1697.Haiti Timeline BBC News
Orjasaari Ranskalaiset pakottivat intiaanien tilalle työvoimaksi kaiken kaikkiaan 790 000 orjaa Afrikasta. Suurviljelmät olivat tuottoisia – saarella tuotettiin 1780-luvulla 60 % Euroopassa kulutetusta kahvista ja 40 % sokerista. Saarella elävä orjaväestö vaihtui kokonaan 20 vuodessa, koska he kuolivat raakaan kohteluun ja sairauksiin.Country profile Haiti US Library of congress
Haitin itsenäistymistaistelu 1791–1804
Ranskan aluksi tasavaltalaiseen vallankumoukseen liittyi ihmisten tasa-arvon käsite myös eri etnisten ryhmien kesken. Sen innoittamina Saint-Dominguen ja Länsi-Intian saarten vapaat ihmiset ja orjat vaativat vapautta orjille ja ihmisarvoa kaikille. Saint-Dominguen saaren orjat nousivat orjuuttajiaan vastaan saaden vuonna 1791 mustien hallinnon saaren pohjoisosaan.The Haitian Revolution (1791-1804): A Different Route to Emancipation Jeremy Popkin, University of Kentucky 2003
Vuonna 1792 Ranska lähetti kolme komissaaria sotilasjoukkojen kanssa palauttamaan orjuuden. Ranskan asevoimat pyrkivät rakentamaan liiton myös siirtomaansa vapaiden ei-valkoisten ihmisten kanssa. Vuonna 1793 Ranska ja Englanti joutuivat keskenään sotaan ja Englannin joukot valtasivat Saint-Dominguen. Tilanne kiristyi, kun Ranskan kuningas Ludvig XVI teloitettiin Ranskassa. Rakentaakseen liiton värillisten (gens de couleur) ja orjien kanssa Ranskan komissaarit Sonthonax ja Polverel julistivat orjuuden kielletyksi siirtomaassa. Kuusi kuukautta myöhemmin Ranskan kansalliskokousta johtavat jakobiinit laajensivat orjuuden lopettamisen kaikkialle Ranskaan ja sen siirtomaihin.
Toussaint L'Ouverture, joka oli entinen orja ja orjakapinan johtaja, johti Saint-Dominguen rauhaan sotimalla vuosia ulkoisia – eurooppalaisia – hyökkääjiä ja sisäisiä vihollisia vastaan. Hän loi kurinalaisen ja joustavasti toimivan armeijan ja sen avulla hän ajoi maasta sekä espanjalaiset että englantilaiset valtaajat. Hän loi suhteet plantaasien omistajiin ja palautti täten toimivan talouden, joka ei pohjautunut orjuuteen. Hän loi jopa kauppasuhteen Englantiin ja Yhdysvaltoihin, joka oli toiminut vuosien ajan laskelmoivasti eri osapuolten tukijana.Poles in Haiti The New York Times, March 22, 1987.
Kun Ranskan vallankumous muuntui Napoleonin keisarikunnaksi, Ranska päätti palauttaa orjuuden Haitiin ja muualle. Toussaint L'Ouverture loi Haitiin separatistisen hallinnon. Napoleon Bonaparte komensi 20 000 ranskalaista sotilasta murskaamaan haitilaisten itsehallinnon. Joukkoja johti Napoleonin sisaren mies, kenraali Charles Leclerc. Nimenomainen tavoite oli tuhota Toussaint L'Ouverturen värillinen hallinto ja palauttaa orjuus. Ranskalaiset saivat muutamia voittoja mutta muutamassa kuukaudessa keltakuume oli tappanut suurimman osan ranskalaisista sotilaista.The Haitian Debacle: Yellow Fever and the Fate of the French". Montana State University. Retrieved 2010–01–14.
thumb|right|Puolalaiset sotilaat taistelivat Ranskan asevoimissa kukistaakseen Haitin vallankumouksen. Osa puolalaisista vaihtoi puolta sodan aikana. Pachonski Poland's Caribbean Tragedy: A Study of Polish Legions in the Haitian War of Independence 1802–1803, Book Review, Webster University
Leclerc kutsui Toussaint L'Ouverturen neuvotteluun ja kaappasi hänet vangiksi. Orjat, vapaat värilliset miehet ja liittoutuneet jatkoivat itsenäisyystaistelua johtajansa tultua kaapatuksi ja kuoltua Ranskan vankina 1803 Fort de Joux'n vankilassa aliravitsemukseen, tuberkuloosiin ja keuhkokuumeeseen.Birth of a Nation /Has the bloody 200-year history of Haiti doomed it to more violence?, San Francisco Chronicle, May 30, 2004. Ranska oli menettänyt yli 50 000 sotilasta.The Final Years of the Revolution History of Haiti Brown University Library
Itsenäisyys
Jean-Jacques Dessalines oli ollut pitkään Toussaint L'Ouverturen kenraali. Hän kukisti Ranskan joukot, joita johti Donatien-Marie-Joseph de Vimeur, Vertières'n taistelussa.
Saint-Domingue julistautui itsenäiseksi 1. tammikuuta 1804http://www.webster.edu/~corbetre/haiti/history/earlyhaiti/dessalines.htm A Brief History of Dessalines from 1825 Missionary Journal]", Webster University. nimellä Haiti, koska tämä oli yksi taíno-kansan saaresta käyttämistä nimistä. Haiti on maailman ainoa orjakapinasta syntynyt valtio. Historioitsijoiden mukaan orjakapinassa kuoli 100 000 mustaa ja 24 000 maan 40 000:sta siirtomaahallitsijan edustajasta.Blackpast.com Haitian Revolution 1791–1804
Ranskalaiset kolonialistit pakenivat Haitilta niine orjineen, jotka pystyivät pakottamaan mukaansa. Monet värilliset vapaat pakenivat maasta.http://www.inmotionaame.org/migrations/topic.cfm;jsessionid=f8303469141230638453792?migration=5&topic=2&bhcp=1 From Saint-Domingue to Louisiana]". The African-American Migration Experience. Vuoteen 1809 mennessä 10 000 ihmistä oli paennut Saint-Dominguesta Kuubaan ja monet sieltä New Orleansiin.http://www.thenation.com/doc/20081229/jelly-schapiro/single "In Congo Square: Colonial New Orleans", The Nation, December 10, 2008.
Dessalines nimitettiin hallitsijaksi eliniäkseen.Constitution of Haity New-York Evening Post July 15 1805 Hän ajoi maanpakoon tai teloitutti Haitiin jääneet valkoiset. Hänen hallintonsa oli yksinvaltiutta.https://archive.is/20121212072419/lcweb2.loc.gov/cgi-bin/query/r?frd/cstdy:@field(DOCID+ht0019) Independent Haiti. Library of Congress Country Studies. Mulattieliitti vastusti Dessalinesin itsevaltaisuutta, ja hänet salamurhattiin lokakuussa 1806.
thumb|left|Jean-Jacques Dessalinesin patsas
Kaikki Euroopan suurvallat ja Yhdysvallat asettivat Haitin heti sen itsenäistyttyä täydelliseen saartoon, joka jatkui useita kymmeniä vuosia. Haiti pakotettiin vuonna 1833 maksamaan entiselle siirtomaaisännälleen, Ranskalle, jättikorvaukset Ranskan menettämästä omaisuudesta, orjista. Korvausten maksaminen saattoi Haitin pysyvän velkataakan alle ja lamautti taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen. Haiti on nykyäänkin Amerikan köyhin maa. Saarta ovat saarrosta alkaen vaivanneet levottomuudet, köyhyys, sotilaskomento ja väkivalta. 1800-luvun ajan Haitia hallitsivat lyhytaikaiset presidentit, mikä heijasteli poliittista epätasapainoa hallitsevan mulattieliitin ja lukumäärältään suuremman mustaihoisen köyhän väestön välillä.
Maa jakautui pohjoiseen kuningaskuntaan, jota johti alussa Henri Christophe eli Henri I, ja eteläiseen tasavaltaan, jota johti alussa Alexandre Pétion. Henri I:stä jäi jälkeen lähinnä hänen rakennuttamansa Citadelle Laferrière, joka on Amerikan mantereen suurin linnoitus.Citadelle Laferriere Global Heritage Fund
Vuonna 1815 Simón Bolívar, koko Etelä-Amerikan vapautumiseen vaikuttanut poliitikko, sai sotilaallista ja taloudellista tukea Haitilta, joka oli tuolloin maailmanhistorian ainoa onnistunut orjien kansannousu. Haiti oli ollut Ranskan taloudellisen nousun ydinvoima, joten itsenäisellä Haitilla oli varaa rahoittaa Amerikan mantereen vapautumista Euroopan vallan alta. Bolívar oli paennut Haitille sen jälkeen, kun hänet oli yritetty murhata Jamaikalla, jossa hän oli vieraillut hakemassa tukea Etelä-Amerikan vapaustaistelulle. Vuonna 1817 Haiti lupasi tukea Bolívarin toimintaa ehdolla, että hän lupaa vapauttaa orjat. Haitilaisia sotilaita lähetettiin vapaustaisteluihin Kolumbiaan, Venezuelaan, Ecuadoriin, Panamaan ja Peruun.
Vuodesta 1821 lähtien presidentti Jean Pierre Boyer (presidentti Pétionin seuraaja) yhdisti pohjoisen ja eteläisen Haitin yhdeksi valtioksi.Popular perceptions of Haiti Conference of the Haitian Studies Association 1994 Kun Santo Domingo itsenäistyi Espanjan vallan alta, Boyer valtasi sen. Dominikaanisen tasavallan historioitsijat ovat kuvanneet haitilaisvallan ajan (1822–1842) äärimmäisen väkivaltaisena. Tänä aikana Boyer vapautti myös dominikaanisen alueen orjat.Dominican Republic – History Dominican Republic", Encyclopædia Britannica Boyerin aikana talous alkoi rapistua – tämän estämiseksi hän kirjoitti lain, jonka tarkoitus oli estää maanviljelijöiden liikkumista maassa. Vastaavia keinoja käytettiin myöhemmin muun muassa Meksikossa pyrkien kaupunkislummien rakentumisen ehkäisyyn.1820 -- 1843: The rule of Jean-Pierre Boyer, Webster University 1995.
Boyerin hallinto neuvotteli Loring D. Deweyn kanssa, joka edusti American Colonization Society (ACS) -organisaatiota, pyrkien aikaansaamaan Yhdysvalloissa olevien vapaiden mustien siirtolaisuutta Haitiin. Yli 6 000 vapaata mustaa yhdysvaltalaista muuttikin Haitiin.Haiti and its diaspora Haitin köyhyyden takia monet heistä palasivat Yhdysvaltoihin.
Yhdysvaltain valtakausi ja Duvalierien aika
Yhdysvallat piti Haitia hallussaan vuosina 1915–1934. Se valtasi Haitin, koska oli huolestunut saksalaisten kasvavasta taloudellisesta vaikutusvallasta alueella. Yhdysvallat ohjasi maata rakentamaan keskusjohtoisen hallitusjärjestelmän ja perusti sekä koulutti maan kansalliskaartin. Se lähti vuonna 1934 ja jätti pääkaupungin pienen mulattieliitin haltuun. Vuoden 1956 vaaleissa presidentiksi valittiin François Duvalier (”Papa Doc”), joka oli koulutukseltaan lääkäri. Hän vahvisti asemaansa tukeutumalla uskontoon. Hän edisti voodoon harjoittamista ja karkotti katolisen arkkipiispan. Duvalierin turvallisuuden takasi salainen poliisi Tonton Macoute (haitinkreolin kieltä, merkitsee ”peikko”) jonka joukot olivat suuremmat kuin Haitin armeijan. Näin Duvalier suojautui sotilasvallankaappaukselta.22.4.1971: Haitian dictator dies On This Day BBC News Vuonna 1964 Duvalier julistautui elinikäiseksi presidentiksi. Vuonna 1971 hän kuoli, ja hänen 19-vuotias poikansa Jean-Claude Duvalier (”Baby Doc”) julistautui isänsä seuraajaksi elinikäisenä presidenttinä. Vuonna 1986 Duvalier joutui pakenemaan maasta.
1990-luku Jean-Bertrand Aristide ja vuoden 1991 vallankaappaus
thumb|left|Aristide ja Bill Clinton 1994