thumb|Ernst Ludwig Kirchnerin maalaama muotokuva Erich Heckelistä. Erich Heckel (31. heinäkuuta 1883 Döbeln, Saksi, Saksan keisarikunta – 27. tammikuuta 1970 Radolfzell, Baden-Württemberg,issä Länsi-Saksa) oli saksalainen taidemaalari, graafikko ja kuvanveistäjä. Hän kuului vuosina 1905–1913 vaikuttaneen merkittävän ekspressionistisen Die Brücke -liikkeen perustajajäseniin.

Hänet tunnetaan parhaiten alaston- ja maisemamaalauksistaan ​​sekä rohkeista puupiirroksistaan. pienoiskuva|Miehen muotokuva, n. 1918. Vuonna 1904 Heckel aloitti arkkitehtuuriopinnot Dresdenissä, missä Die Brücke -ryhmä perustettiin seuraavana vuonna. Ryhmän jäsenenä luotujen varhaisten teosten vahvat ääriviivat ja kirkkaat värit kertovat Heckelin ihailusta jälki-impressionistisia taidemaalareita Vincent van Goghia ja Paul Gauguinia kohtaan, Hän kykeni hyödyntämään värejä ja vääristynyttä tilaa luodakseen voimakkaan tunnevaikutelman. Muutettuaan Berliiniin vuonna 1911 muun Die Brücke -ryhmän mukana Heckel alkoi kiinnostua yhä enemmän teosten muodollisesta sommittelusta. Hänen töidensä tunnelma muuttui melankolisemmaksi, ja hän hillitsi aiemmin käyttämiään kirkkaita värejä. Hän keskittyi usein sairauden ja sisäisen pohdinnan teemoihin, kuten triptyykissä Toipilasnainen (1913). pienoiskuva|Luminen maisema, 1915. Die Brücke -ryhmän taiteilijat elvyttivät puupiirrosperinnettä Saksassa. He arvostivat tekniikan kykyä välittää rosoisia, spontaaneja jälkiä sekä voimakkaita, tasaisia ​​väripintoja. Heckel oli ryhmän tuotteliain puupiirtäjä, ja hän suunnitteli usein julisteita ja kutsuja Die Brücke -näyttelyihin. Ryhmä oli kiinnostunut myös afrikkalaisesta kuvanveistosta, mikä näkyy Heckelin puupiirroksessa Nukkuva neekerinainen (1908) sekä hänen puuveistoksessaan Kyykistyvä tyttö (1912).

Heckel palveli lääkintämiehenä ensimmäisessä maailmansodassa. Hänen tehtävänsä lääkintämiehenä Flanderissa mahdollisti taiteellisen työskentelyn jatkamisen. Hän tallensi sotakokemuksiaan piirroksiin, luonnoksiin ja hämmästyttävää kyllä ​​useisiin grafiikan teoksiin, joiden joukossa oli vaikuttava sarja omakuva-puupiirroksia.

Sodan jälkeen hän liittyi poliittisesti suuntautuneeseen taiteilijaryhmään Arbeitsrat für Kunst sekä Marraskuun ryhmään (Novembergruppe). Vuoden 1920 jälkeen hänen maalaustyylinsä muuttui hillitymmäksi ja väripaletti siirtyi kohti pastellisävyjä. Tästä huolimatta natsit luokittelivat Heckelin taiteen vuonna 1937 ”rappiotaiteeksi” ja poistivat yli 700 hänen teostaan ​​saksalaisista museoista. Toisen maailmansodan loppuvaiheessa tapahtunut ilmapommitus tuhosi Heckelin Berliinin-ateljeen ja sen mukana kaikki hänen grafiikan painolaattansa.

Vaikka taiteilija palasi myöhemmin grafiikan pariin ja sai lukuisia tunnustuksia loppuelämänsä aikana, hänen myöhempiä töitään ei koskaan pidetty yhtä arvostettuina kuin hänen varhaisia ​​puupiirroksiaan.

Toisen maailmansodan jälkeen Heckel opetti Länsi-Saksan Karlsruhen taideakatemiassa vuosina 1949–1956 eläkkeelle jäämiseensä saakka. Vuonna 1963 hänen tuotannostaan ​​järjestettiin retrospektiivinen näyttely Münchenissä, Berliinissä ja Stuttgartissa.

Erich Heckel kuoli 86-vuotiaana vuonna 1970. Hänen teoksiaan on nähtävillä julkisissa kokoelmissa myös Saksan ulkopuolella esimerkiksi New Yorkissa ja Madridissa.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Saksalaiset taidemaalarit Luokka:Vuonna 1883 syntyneet Luokka:Vuonna 1970 kuolleet