Jacques-Louis de Valon, Mimeuren markiisi (19. marraskuuta 1659 Dijon – 3. maaliskuuta 1719 Pariisi) oli ranskalainen sotilas, kääntäjä, runoilija, ja hän oli myös Ranskan akatemian jäsen.
Elämäkerta Hän oli Ranskan kruununperillisen Dauphin’in MeninMenin on kuuden hengen muodostama ryhmä, jonka jäsenet palvelevat kruununperillistä hänen lähimpinä apulaisinaan. ja hän antautui sotilasuralle, joka huipentui kenraaliluutnantin arvoon. Kuningas Ludvig XIV korotti Mimeuren tilat markiisikunnaksi noin vuonna 1697 ja juuri häntä varten.
Hän kirjoitti joitakin runomuotoisia näytelmiä, joita ei kuitenkaan painettu. Hänen ystävänsä François Louis de Bourbon-Conti (Contin ruhtinas), kuninkaan rakastajatar Françoise Athénaïs de Rochechouart de Mortemart, (Montespanin markiisitar) sekä Nicolas Boileau yllyttivät häntä hakeutumaan Ranskan akatemian jäseneksi, ja hänet valittiinkin tuon lähes satavuotiaan instituutin jäseneksi vuonna 1707. On arveltu, että Antoine Houdar de La Motte kirjoitti puheen, jolla hänet vastaanotettiin akatemian jäseneksi.
Viimeisin kirjallinen tuote, joka häneltä on tiedossa, on vuonna 1715 valmistunut imitaatio Horatiuksen oodista.
Lähteet
Aiheesta muualla Ranskan akatemian elämäkertatiedot
Luokka:Ranskan akatemian jäsenet Luokka:Ranskalaiset kenraalit Luokka:Markiisit Luokka:Vuonna 1659 syntyneet Luokka:Vuonna 1719 kuolleet