Super Formula, entinen Formula Nippon on korkein japanilainen formula-autojen kilpailusarja. Sarjan säännöt ja tekniikka muistuttaa hyvin paljon GP2-sarjaa.
Super Formula -sarjalla on ollut neljä nimeä aikaisemmin. Vuosina 1973–1977 sarja tunnettiin nimellä Japanin Formula 2000. Vuodesta 1978 alkaen sarjan nimeksi muutettiin Japanin Formula 2. Vuodesta 1987 eteenpäin sarjaa kutsuttiin nimellä Japanin Formula 3000 vuoteen 1995 saakka, jonka jälkeen sarja tunnettiin pitkään nimellä Formula Nippon vuoteen 2012 asti.
Historia Vuonna 1973 Japanissa perustettiin kansallinen mestaruussarja, joka oli käytännössä Formula 2:ta vastaava ja kutsuttiin Japanin Formula 2000:ksi ensimmäiset viisi kautta johtuen moottorisäännöistä. Vuonna 1978 sarja nimettiin Japanin F2:ksi, jolloin paikalliset valmistajat tulivat mukaan sarjaan. Vuonna 1987 sarja nimettiin Formula 3000:ksi. Vuonna 1996 sarjalle tuli uusi promoottori ja nimeksi tuli Formula Nippon. Vuonna 2003 Lola alkoi toimittaa autoja viritettyjen Mugen-moottorien kanssa. Kolme vuotta myöhemmin Toyota palasi sarjaan. Vuonna 2009 sarjasta tuli itsenäinen Swift Engineeringin toimittaman auton myötä. Vuonna 2013 sarjan nimi muuttui Super Formulaksi.
Sarja siirtyi V8-moottoreista nelisylinterisiin moottoreihin vuonna 2014.
Sarja on panostanut ympäristötietoisuuteen polttoaineessa, rengasmateriaaleissa sekä auton valmistukseen käytettävissä materiaaleissa. Kaudella 2023 osa rengasmateriaaleista on ekologisesti kestäviä materiaaleja ja auton rakenne käyttää perinteisen hiilikuidun lisäksi sveitsiläisen Bcompin tuottamaa materiaalia. Polttoaine on biomassasta tehtyä ja sen toimittaa saksalainen Haltermann Carless.
Tekniikka pienoiskuva|Super Formula -kilpailun avauskierros vuonna 2024 Motegin radalla. Runko Sarjan autot käyttävät samaa runkoa, joka on ollut vuodesta 2009 Swift 017.n. Sitä seurasivat Dallara SF14 (2014) ja Dallara SF19 (2019).
Vuodesta 2023 alkaen käytössä on hiilikuitua käyttävä Bcompin kanssa valmistettu Dallara SF23.
Moottorit Voimanlähteinä autoissa ovat joko Hondan tai Toyotan valmistamat moottorit. Nykyiset moottorit ovat turboahdettuja kaksilitraisia moottoreita, jotka tuottavat yli 540 hevosvoiman tehon. Kuljettajat voivat käyttää kahta moottoria kauden aikana ja useamman käyttämisestä saa 20 lähtöpaikan rangaistuksen. Autoissa on OTS-järjestelmä (Overtaking System), joka lisää tehoa 20 sekunnin ajaksi ja voi käyttää ohittamiseen tai puolustamiseen.
Autoissa on aiemmin käytetty V8-moottoreita, jotka olivat vapaasti hengittäviä ja iskutilavuudeltaan 3,4-litraisia. Ne tuottivat yli 600 hevosvoiman tehon ja suurin kierrosluku oli rajoitettu 10 300 kierrokseen minuutissa. Samalla moottorilla oli ajettava kolme kilpailua. Rangaistuksena moottorinvaihdosta seurasi kymmenen lähtöruudun pudotus aika-ajoissa. Rangaistukselta välttyi, jos moottori hajosi kesken kilpailun.
Renkaat Sarjassa kaikki tallit käyttivät aiemmin Bridgestonen renkaita, joita Bridgestone on toimittanut vuodesta 1997 lähtien.
Kaudella 2023 rengastoimittaja on Yokohama.
Kuljettajat Sarja on ammattilaistason sarja, joka on Japanin ja Aasian sarjojen huipulla. Yleisesti sarjan katsotaan sijoittuvan jonnekin Formula 2:n, Formula 1:n ja IndyCarin välille. Useat kuljettajat ovat käyttäneet sarjaa astinlautana Formula 1:een nousemiseen, muun muassa Stoffel Vandoorne ja Pierre Gasly ovat ajaneet Super Formulassa ennen Formula 1:een siirtymistä. Suomalaisista myös Mika Salo ajoi Japanin Formula 3000 -sarjassa vuosina 1991–1994 ennen Formula 1 -sarjaan siirtymistä.
Suomalainen ralliautoilun kaksinkertainen maailmanmestari Kalle Rovanperä on ilmoittanut kilpailevansa vuonna 2026 Super Formula sarjassa, ja jättää ralliautoilun toistaiseksi.
Kilpailumuoto Kilpailuja järjestetään eräinä viikonloppuina kaksi kappaletta. Kilpailun pituus on tyypillisesti 250 kilometriä ja kilpailussa on yksi pakollinen varikkopysähdys. Kilpailun aikana kuljettajan on käytettävä pehmeää ja medium-seoksen renkaita. Pisteitä annetaan aika-ajoista sekä kilpailuista. Aika-ajoista myönnetään kolme pistettä paalupaikasta, kaksi pistettä toiselle ja yksi piste kolmannelle. Kilpailusta pisteitä annetaan kymmenelle parhaimmailla, jossa kilpailun voittajalle annetaan 20 pistettä, 15 pistettä toiseksi sijoittuneelle ja 11 kolmannelle.
Mestarit Japanin Formula 2000KausiKuljettajaTalli1973 Motoharu KurosawaEi jaettu1974 Noritake Takahara1975 Kazuyoshi Hoshino1976 Noritake Takahara1977 Kazuyoshi HoshinoJapanin Formula 21978 Kazuyoshi HoshinoEi jaettu1979 Keiji Matsumoto1980 Masahiro Hasemi1981 Satoru Nakajima1982 Satoru Nakajima1983 Geoff Lees1984 Satoru Nakajima1985 Satoru Nakajima1986 Satoru NakajimaJapanin Formula 30001987 Kazuyoshi HoshinoEi jaettu1988 Aguri Suzuki1989 Hitoshi Ogawa1990 Kazuyoshi Hoshino1991 Ukyō Katayama1992 Mauro Martini1993 Kazuyoshi Hoshino1994 Marco Apicella1995 Toshio SuzukiFormula Nippon1996 Ralf SchumacherX-Japan Racing Team LeMans1997 Pedro de la RosaShionogi Team Nova1998 Satoshi MotoyamaLEMONed Racing Team LeMans1999 Tom CoronelPIAA Nakajima Racing2000 Toranosuke TakagiPIAA Nakajima Racing2001 Satoshi MotoyamaTeam 5Zigen2002 Ralph FirmanPIAA Nakajima Racing2003 Satoshi MotoyamaTeam Impul2004 Richard LyonsTeam Impul2005 Satoshi MotoyamaMobilecast Team Impul2006 Benoît TréluyerMobilecast Team Impul2007 Tsugio MatsudaMobilecast Team Impul2008 Tsugio MatsudaLawson Team Impul2009 Loïc DuvalNakajima Racing2010 João Paulo de OliveiraMobil 1 Team Impul2011 André LottererPetronas Team TOM'S2012 Kazuki NakajimaDoCoMo Team Dandelion RacingSuper Formula2013 Naoki YamamotoPetronas Team TOM'S2014 Kazuki NakajimaPetronas Team TOM'S2015 Hiroaki IshiuraPetronas Team TOM'S2016 Yūji KunimotoP.mu/cerumo・INGING2017 Hiroaki IshiuraP.mu/cerumo・INGING2018 Naoki YamamotoKondō Racing2019 Nick CassidyDoCoMo Team Dandelion Racing 2020 Naoki Yamamoto Vantelin Team TOM'S 2021 Tomoki Nojiri carenex Team Impul 2022 Tomoki Nojiri Team Mugen2023 Ritomo MiyataTeam Mugen2024 Sho TsuboiDocomo Dandelion Racing
Lähteet