10. joulukuuta

10. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 344. päivä (345. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 21 päivää.

Nimipäivät

suomalainen kalenteri: Jutta suomenruotsalainen kalenteri: Judit, Jutta ortodoksinen kalenteri: Minkka, Kirmo pohjoissaamenkielinen kalenteri: Juđet vanhemmissa kalentereissa: Adolphus, Anna, Esther, Hildebrand, Ihanelma, Ismo, Juudit, Malin, Ulrica

Tapahtumia

1520 – Martti Luther poltti paavi Leo X:n Lutherin teesit tuominneen pannauhkauksen, bulla "Exsurge Dominen" Wittenbergissä. 1768 – Encyclopædia Britannican ensimmäinen painos julkaistiin. 1817 – Mississippistä tuli Yhdysvaltain 20. osavaltio. 1848 – Louis-Napoleon Bonaparte, Napoleon Bonaparten veljenpoika, valittiin Ranskan toisen tasavallan presidentiksi. 1868 – Rautatieinsinööri J.P. Knight asensi ensimmäiset liikennevalot Westminsterin palatsin ulkopuolelle Lontoossa. Ne muistuttivat aikansa rautatieopastimia semaforein ja yökäytössä käytetyin punaisin ja vihrein kaasulampuin. 1898 – Espanjan ja Yhdysvaltojen sodan lopettanut rauhansopimus allekirjoitettiin Pariisissa. 1901 – Ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin. 1906 – Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt sai ensimmäisenä yhdysvaltalaisena Nobelin palkinnon. 1919 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Yhdysvaltain presidentille Woodrow Wilsonille. 1922 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin norjalaiselle filosofian tohtorille Fridtjof Nansenille. 1935 − Saksalainen lehtimies ja pasifisti, vangittuna ollut Carl von Ossietzky sai Nobelin rauhanpalkinnon. Adolf Hitler raivostui von Ossietzkyn palkitsemisesta ja kielsi saksalaisia koskaan vastaanottamasta minkään alan Nobel-palkintoa. 1936 – Ison-Britannian kuningas Edvard VIII luopui kruunusta ja siirtyi ulkomaille. Uudeksi kuninkaaksi kruunattiin hänen nuorempi veljensä Yrjö VI. 1939 – Kirjailija F. E. Sillanpää vastaanotti Tukholmassa hänelle myönnetyn Nobelin kirjallisuuspalkinnon. 1941 – Toinen maailmansota: japanilaiset torpedopommittajat upottivat brittiläiset taistelulaivat HMS Prince of Walesin ja HMS Repulsen. 1945 – Professori A. I. Virtanen vastaanotti Tukholmassa hänelle myönnetyn Nobelin kemianpalkinnon. 1948 – Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen. 1952 – Albert Schweitzerille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. 1954 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin YK:n pakolaisasiain komissariaatille (UNHCR). 1956 – Ensimmäiset suomalaiset YK:n rauhanturvaajat matkustivat Suezin alueelle Egyptiin. 1961 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin YK:n pääsihteerille Dag Hammarskjöldille. Hammarskjöld oli saanut surmansa lento-onnettomuudessa Rhodesiassa saman vuoden syyskuussa. 1962 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin yhdysvaltalaiselle kemistille Linus Paulingille tunnustuksena hänen sodanvastaisesta työstään. Pauling oli saanut Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1954. 1963 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Kansainväliselle Punaiselle Ristille. 1963 – Sansibar itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta muodostaakseen perustuslaillisen sulttaanikunnan. 1964 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin yhdysvaltalaiselle ihmisoikeusaktivistille Martin Luther Kingille. Ranskalainen kirjailija Jean-Paul Sartre kieltäytyi hänelle myönnetystä Nobelin kirjallisuuspalkinnosta "henkilökohtaisista syistä". 1965 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin YK:n lastenapujärjestölle Unicefille. 1965 – Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen eduskuntavaalien ajankohdan siirtämisestä pysyvästi heinäkuusta maaliskuuhun. 1969 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Kansainväliselle työjärjestölle (ILO). 1970 – "Vihreän vallankumouksen" käynnistäjälle Norman Borlaugille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. 1971 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Saksan liittokansleri Willy Brandtille tunnustuksena hänen liennytyspolitiikastaan. 1972 – Viiden neuvostosotilaan ilmoitettiin saaneen surmansa Neuvostoliiton ja Kiinan joukkojen yhteenotossa maiden välisellä rajalla Kazakstanissa. 1974 – Neuvostoliitosta karkotettu kirjailija Aleksandr Solženitsyn vastaanotti Tukholmassa hänelle vuonna 1970 myönnetyn Nobelin kirjallisuuspalkinnon. 1975 – Andrei Saharoville myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Palkinnon otti vastaan hänen puolisonsa Jelena Bonner, koska Saharovia ei päästetty Osloon noutamaan sitä. 1977 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalille. 1978 – Israelin pääministeri Menachem Beginille ja Egyptin presidentti Anwar Sadatille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. 1979 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin albanialaissyntyiselle Äiti Teresalle hänen Intiassa tekemästään humanitaarisesta työstä. 1981 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin toisen kerran YK:n pakolaisasiain komissariaatille (UNHCR). 1983 – Solidaarisuusjohtaja Lech Wałęsalle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Sen otti vastaan hänen vaimonsa Danuta Wałęsa, koska Puola ei päästänyt Wałęsaa itseään matkustamaan Osloon. 1984 – Apartheidin vastustajalle eteläafrikkalaiselle arkkipiispa Desmond Tutulle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. 1985 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestölle. 1986 – Elie Wieselille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto väkivallan ja rasismin vastaisesta toiminnasta. 1987 – Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Costa Rican presidentille Oscar Arias Sanchezille tunnustuksena hänen työstään pysyvän rauhan aikaansaamiseksi Väli-Amerikkaan. 1988 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin YK:n rauhanturvajoukoille. Palkinnon otti vastaan YK:n pääsihteeri Javier Perez de Cuellar. 1989 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Tiibetin hengelliselle johtajalle 14. dalai-lamalle. Kiina esitti Nobel-komitealle jyrkän vastalauseen. 1990 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Neuvostoliiton presidentille Mihail Gorbatšoville. 1990 – Neuvostoliitto ilmoitti lopettavansa clearing-järjestelmän ja siirtyvänsä normaaliin ulkomaankauppaan kaikkien muiden maiden, myös Suomen, kanssa. Muutos toteutettiin ilman siirtymäkautta vuodenvaihteessa 1990–1991. 1991 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin burmalaiselle oppositiojohtajalle, kotiarestiin suljetulle Aung San Suu Kyille. 1993 – Doom-pelin shareware-versio julkaistiin. 1993 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Etelä-Afrikan presidentille Frederik de Klerkille ja ANC-järjestön johtajalle, myöhemmälle Etelä-Afrikan presidentille Nelson Mandelalle. 1994 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Israelin pääministerille Jitzhak Rabinille ja ulkoministeri Shimon Peresille sekä Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtajalle Jasser Arafatille. Yksi Nobel-komitean jäsen erosi vastalauseena Arafatin palkitsemiselle. 1996 – Espanja liittyi Eurocorpsiin. 1996 – Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela vahvisti maalle uuden perustuslain, jossa korostettiin rotujen välistä tasa-arvoa. 1996 − Eduskunta hyväksyi aluehallinnon uudistuksen, jonka nojalla Suomen läänijako muuttui syyskuun alussa 1997. 1999 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Lääkärit ilman rajoja -järjestölle. 2000 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Etelä-Korean presidentille Kim Dae-jungille. 2001 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Yhdistyneille Kansakunnille ja järjestön pääsihteerille Kofi Annanille. 2002 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Yhdysvaltain entiselle presidentille Jimmy Carterille. 2005 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Kansainväliselle atomienergiajärjestölle (IAEA) ja sen johtajalle Mohamed ElBaradeille. 2008 – Martti Ahtisaari vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon Oslossa. 2009 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Yhdysvaltain presidentille Barack Obamalle. 2010 − Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin kiinalaiselle ihmisoikeusaktivistille Liu Xiaobolle. Kiina paheksui palkitsemista jyrkästi eikä päästänyt Liuta vastaanottamaan palkintoa. 2012 – Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Euroopan unionille. Palkinnon ottivat vastaan EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy ja Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz. 2015 – Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Kolumbian presidentille Juan Manuel Santosille tunnustuksena hänen työstään yli 50 vuotta kestäneen Kolumbian sisällissodan lopettamiseksi. Rauhanpalkinnon toiseksi saajaksi oli povattu FARC-sissiliikkeen johtajaa Timoleon Jimeneziä, joka jäi kuitenkin palkinnotta. Suomalainen taloustieteilijä Bengt Holmström jakoi Nobelin taloustieteen palkinnon yhdysvaltalaisen taloustieteilijän Oliver Hartin kanssa. 2017 – Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin kansalaisjärjestöjen muodostamalle, ydinaseriisuntaa edistämään pyrkivälle kansainväliselle ICAN-järjestölle. 2019 – Suomen tasavallan 76. hallitus eli Marinin hallitus aloitti toimintansa. 2117 – Venus kulkee Auringon editse.

Syntyneitä

1394 – Jaakko I, Skotlannin kuningas (k. 1437) 1751 – George Shaw, englantilainen kasvi- ja eläintieteilijä (k. 1813) 1778 – Otto Wilhelm Klinckowström, suomalainen kenraaliluutnantti, todellinen valtioneuvos, vapaaherra ja taiteen keräilijä (k. 1850) 1784 – Maria Johansdotter Berg (”Pali-Maija”), suomenruotsalainen kansanrunoilija (k. 1867) 1791 – Friedrich von Gärtner, saksalainen arkkitehti (k. 1847) 1798 – Aleksandr Brjullov, venäläinen arkkitehti ja taiteilija (k. 1877) 1804 – Carl Gustav Jacob Jacobi, saksalainen matemaatikko (k. 1851) 1813 – Errico Petrella, italialainen säveltäjä (k. 1877) 1815 – Ada Lovelace, brittiläinen matemaatikko ja ensimmäinen ohjelmoija (k. 1852) 1821 – Nikolai Nekrasov, venäläinen runoilija (k. 1877) 1822 – César Franck, belgialainen säveltäjä ja urkuri (k. 1890) 1830 – Emily Dickinson, yhdysvaltalainen runoilija (k. 1886) 1830 – Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, suomalainen historiantutkija ja poliitikko (k. 1903) 1851 – Melvil Dewey, yhdysvaltalainen kirjojen luokittelija (Deweyn luokittelujärjestelmän kehittäjä) (k. 1931) 1862 – Alpo Noponen, suomalainen kirjailija (k. 1927) 1870 – Adolf Loos, itävaltalainen arkkitehti (k. 1933) 1872 – Ludwig Klages, saksalainen filosofi, psykologi ja grafologian teoreetikko (k. 1956) 1877 – Juho Komu, suomalainen toimittaja ja SDP:n kansanedustaja (k. 1928) 1882 – Otto Neurath, itävaltalainen filosofi ja sosiologi (k. 1945) 1891 – Nelly Sachs, vuoden 1966 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen runoilija (k. 1970) 1908 – Olivier Messiaen, ranskalainen säveltäjä ja urkuri (k. 1992) 1918 – Erkki Aho, suomalainen muusikko ja kapellimestari (k. 2002) 1918 – Anatoli Tarasov, venäläinen jääkiekkovalmentaja (k. 1995) 1918 – Helena Tynell, suomalainen lasimuotoilija (k. 2016) 1920 – Clarice Lispector, brasilialainen kirjailija (k. 1977) 1924 – Michael Manley, Jamaikan pääministeri 1972–1980 ja 1989–1992 (k. 1997) 1928 – Dan Blocker, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1972) 1932 – Aarre Nostaja, suomalainen moukarinheittäjä (k. 2004) 1934 – Howard Martin Temin, vuoden 1975 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen virologi (k. 1994) 1939 – Pekka Pöyry, suomalainen muusikko ("Tasavallan Presidentti") (k. 1980) 1945 – Taisto Lundberg (”Taisto Tammi”), suomalainen laulaja (k. 1979) 1946 – Nadja Pyykkö, suomalainen näyttelijä, maskeeraaja, kuvaussihteeri ja elokuvaohjaaja (k. 2007) 1950 – Gregg Berger, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä 1950 – John Boozman, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja senaattori 1950 – Helena Petäistö, suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 2026) 1951 – Kimmo Sarje, suomalainen taiteilija ja kuraattori 1954 – Johannes Koskinen, suomalainen poliitikko ja ministeri 1957 – Michael Clarke Duncan, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2012) 1959 – Wolf Hoffmann, saksalainen kitaristi ("Accept") 1960 – Kenneth Branagh, pohjoisirlantilainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja 1964 – George Newbern, yhdysvaltalainen näyttelijä 1965 – Jarmo Juhani Salminen (”Eppu Salminen”), suomalainen näyttelijä ja juontaja 1967 – Shannon Hamm, yhdysvaltalainen kitaristi ("Death") 1969 – Rob Blake, kanadalainen jääkiekkoilija 1971 – Samuli Johannes Majamäki (”Teho Majamäki”), suomalainen muusikko ja lyömäsoitintaiteilija