Työmarkkina-asema on työmarkkina-, sosiaalipoliittinen ja sosiologinen käsite, joka kuvaa työntekijän haluttavuutta ja vahvuutta työmarkkinoilla suhteessa toisiin työntekijöihin.

Hyvään työmarkkina-asemaan voidaan liittää tunnusmerkkejä:

vapaita työpaikkoja on enemmän kuin työnhakijoita, työntekijä uskoo omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa työpaikalla ja –markkinoilla, henkilö omaa muita työnhakijoita paremmat työllistymismahdollisuudet, työntekijän luottamus työpaikan säilymiseen, saantiin ja vaihtoon on korkea, henkilön urakehitys on muita työntekijöitä parempi, työntekijää koulutetaan työnantajan kustannuksella, henkilö nauttii paitsi yrityksen johdon ja esimiehen luottamusta, on haluttava toisissa yrityksissä, ja henkilöön kohdistetaan rekrytointitarjouksia nk. ”head huntereilta”, ovat yrityksen ydintyövoimaa, erotuksena massatyövoimasta (McJob) ja työnantaja käyttää vähemmän työnjohto-oikeuttaan: työntekijä saa valita mitä haluaa tehdä.

Koska hyvän työmarkkina-aseman omaavat ovat haluttuja työmarkkinoilla, työnantaja kohdistaa heihin sitouttamiskeinoja kuten palkitsemista, etuja tai optioita.

Länsimaisen työmarkkina-aseman tunnuspiirteitä

Työmarkkina-asema on alati muuttuva käsite ja sosiologisen tutkimuksen kohde.Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) työvoimaa koskevasta otantaan perustuvasta tietojenkeruusta Euroopan yhteisössä /* KOM/97/0376 lopull. - CNS 97/0202 */ Virallinen lehti nro C 364 , 02/12/1997 s. 0007 Työmarkkina-asemaa tutkitaan erilaisilla muuttujilla kuten iällä, sukupuolella, koulutuksella, perhesuhteilla, yhteiskuntaluokittelulla jne. Länsimaisessa ja suomalaisessa työmarkkinapolitiikassa hyvästä työmarkkina-asemasta on havaittu, että se:

on pääsääntöisesti parempi koulutetuilla kuin vähemmän koulutetuilla,Somaleiden työttömyysprosentti, osa 3 (16.8.2006) yksityishenkilön blogi on palkansaajilla hyvä kun työllisten määrä on korkea ja työttömyys matala, on huonompi maahanmuuttajilla, päihteiden käyttäjillä, sairailla ja vammaisilla suhteessa valtaväestöön ja terveisiin on parempi toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa verrattuna määrä-, osa-aikaisissa ja nk. epätyypillisissä työsuhteissaVirtanen, Marianna. Työterveiset: 2004-02: Onko pätkätyö terveysriski? viitattu 4.1.2008.Vertaileva näkökulma Suomen työmarkkinoihin. Palkansaajien tutkimuslaitos. Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia. . sivu 51 on parempi nk. avainaloilla erotuksena matalapalkka-aloista., viitattu 4.1.2008.

Katso myös Työntekijöiden sitouttaminen Syrjäytyminen Prekariaatti Työssäkäyvä köyhä Sosioekonominen asema (sis. ammattiasema)

Lähteet

Luokka:Työ