thumb|pysty=1.15|Lapuan liikkeen kolmihenkinen johto eli ”triumviraatti” vuonna 1930. Vasemmalta Iivari Koivisto, Vihtori Kosola ja Vihtori Herttua. Herman Vihtori Herttua (21. maaliskuuta 1886 Ylistaro50-vuotias Ilta-Sanomat 20.3.1936, nro 67, s. 3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. – 14. syyskuuta 1941) oli suomalainen maanviljelijä, joka kuului Lapuan liikkeen johtoon 1930-luvun alussa.
Herttuan vanhemmat olivat talollinen Herman Herttua ja Anna Tarkkanen. Hän kävi kansakoulun ja toimi sitten maanviljelijänä kotiseudullaan. Herttua oli Ylistaron suojeluskunnan esikunnan ja piiriesikunnan jäsen, kuului Ylistaron kunnanvaltuustoon ja oli myös kokoomuspuolueen valtuuskunnan jäsen.
Huhtikuussa 1930 Herttua valittiin Lapualla pidetyssä kokouksessa Etelä-Pohjanmaalla syntyneen kommunisminvastaisen kansanliikkeen johtoon yhdessä Vihtori Kosolan ja Iivari Koiviston kanssa. Tätä kokousta pidetään Lapuan liikkeen varsinaisena syntyhetkenä. Herttua erotettiin liikkeen valtuuskunnasta kesäkuussa 1931, kun hän oli taloudellisten ongelmiensa vuoksi vuotanut sisäpiiritietoja ruotsalaisille sanomalehdille. Hän oli menettänyt omaisuutensa rahoitettuaan kieltolain aikana ylistarolaisten järjestämää pirtulaivaa, joka oli ajanut karille.Juha Siltala: Lapuan liike ja kyyditykset 1930, s. 220. Otava, Helsinki 1985.
Herttua valittiin vuoden 1931 presidentinvaaleissa kokoomuksen valitsijamieheksi, mutta hän ei sairastumisen vuoksi voinut osallistua presidentin valintaan, johon lähetettiin hänen sijastaan varamies Viljo Knaapi.Presidentin vaali. Helsingin Sanomat 12.2.1931, s. 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 12.2.2024.
Herttua jatkoi kommunismin vastaista toimintaansa myös Lapuan liikkeen jälkeen. Hän oli yksi Isänmaallinen kansanliikkeen perustajista, mutta samoin kuin Vihtori Kosola, hänet pian syrjäytettiin sen johdosta.
Vuonna 1938 Herttua joutui poliisin kuultavaksi, kun Vietti Nykäsen asunnolta löydettiin kotietsinnän yhteydessä kirjeitä, joissa miehet suunnittelivat vallankaappausta. Suunnitelmien motiivina oli uusi hallitus, jonka kokoonpano ei miellyttänyt Herttuaa ja Nykästä. Tavoitteena oli syrjäyttää Carl Axel Lindh Vapaussodan Rintamamiesten Liiton johdosta ja sen jälkeen toteuttaa vallankaappaus liiton avustuksella. Nykäsen ja Herttuan yritykset taivutella Rintamamiesliittoa suunnitelmansa tueksi olivat julkisia ja tuloksettomia, jonka vuoksi Valtiollinen poliisi pääsi miesten jäljille.
Lähteet Kuka kukin oli (Wikiaineisto)
Viitteet
Luokka:Lapuan liikkeessä vaikuttaneet henkilöt Luokka:Kansallisen Kokoomuksen poliitikot Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset Luokka:Ylistaron kunnanvaltuutetut Luokka:Vuonna 1886 syntyneet Luokka:Vuonna 1941 kuolleet