Saaren Tulitikkutehdas (ruots. Saaris Tändsticksfabrik) oli vuosina 1904–1937 Mäntsälän Saarella toiminut tulitikkutehdas. Huippuvuosina Mäntsälässä tuotettiin puolet Suomen tulitikuista ja Saaren tulitikkutehdas oli Mäntsälän suurin tulitikkutehdas. Kukoistusaika ulottui 1800- ja 1900-lukujen taitteesta ensimmäisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin.
Historia pienoiskuva|Saaren tulitikkutehdas 1920-luvulla. Kuva: Artur Faltin. Mäntsälässä toimi parhaillaan seitsemän tulitikkutehdasta ja kunnassa tuotettiin huippuvuosina puolet Suomen tulitikuista ja kukoistuskauden viimeisinä vuosina viidenneksen. Markkinaosuuden lasku johtui valtakunnallisen kilpailun lisääntymisestä.
Mäntsälän nousu Suomen tulitikkutuotannon keskittymäksi johtui haapapuun runsaasta saatavuudesta ja paikallisesta yrittäjähengestä. Paikkakunnan ensimmäinen tulitikkutehdas, Mäntsälän Tulitikkutehdas, perustettiin vuonna 1873.
Vapaaherra Richard Casimir de la Chapelle osti Saaren kartanon Sederholmin suvulta vuonna 1884. Hän perusti Saaren tulitikkutehtaan vuonna 1904. Tulitikkutehtaan toiminta käynnistyi vaatimattomasti ja heikot taloussuhdanteet vaikeuttivat tehtaan toimintaa. Tehdas oli perustamisvuotenaan Mäntsälän suurin tulitikkutehdas ja valtakunnan tasolla keskikokoinen tehdas. Joulukuussa vuonna 1912 tehdas paloi maantasalle. Knut de la Chappelle muutti kartanoon vuonna 1913 ja hänestä tehtiin tehtaan osakas ja teknillinen johtaja. Tilalle rakennettiin uusi ja nykyaikainen tehdas kesällä 1913. Tehdas käynnisti vientitoiminnan ensimmäisen maailmansodan aikana ja mahdollisti suurteollisuuden nousun. Tehtaan toiminta oli suurimmillaan sodan aikana. Ensimmäiset vientimaat olivat Venäjän keisarikunta ja Serbia. Sodan jälkeen vienti suuntautui Eurooppaan, Amerikkaan ja Australiaan. Tulitikkujen viennistä muodostui olennainen osa tehtaan toimintaa. Tulitikkuja myytin ympäri maailmaa ja kotimaan markkinoiden osuus tulitikkujen tuotannosta käsitti murto-osan.
Hänen poikansa Knut de la Chapelle jatkoi tehtaan toimitusjohtajana isänsä kuoleman jälkeen 1916 omaan kuolemaansa 1934 asti. Sen jälkeen ruotsalaisen teollisuusmiehen Ivar Kreugerin tulitikkutrusti Svenska Tändsticks AB osti Saaren tulitikkutehtaan de la Chapellen perikunnalta salanimellä Saaren Tulitikku Oy ja tuhosi tehtaan koneet.
Muita Mäntsälässä toimineita tulitikkutehtaita: Hirvihaaran eli Mäntsälän Tulitikkutehdas (1873-1929) Sääksjärven Tulitikkutehdas eli Gestrinin ja Kumpp. Tulitikkutehdas (1878-1918) Väinölän Tulitikkutehdas (1898-1915) J. W. Juholan ja Kumpp. Tulitikkutehdas (myöhemmin kutsuttiin myös Kalevan Tulitikkutehtaaksi) (1904-1927) Veljekset Gestrinin Tulitikkutehdas (1905-1918) Sääksjärven Uusi Tulitikkutehdas (myöh. Hanénin ja Kumpp. Tulitikkutehdas, vaatimatonta toimintaa) Saaren tulitikkutehdas saavutti mäntsäläisistä tulitikkutehtaista huomattavimman aseman. Mäntsälän tulitikkujen tehdastoiminta ei palautunut Saaren tulitikkutehtaan lakkauttamisen jälkeen. Mäntsälää voidaan kuitenkin luonnehtia Suomen historian tulitikkupaikkakunnaksi.
Lähteet Aho, Matias: Haapaa metsistä - tulitikkuja Mäntsälästä. Lahden museo- ja taidelautakunta, 1976 Mäntsälän historia. 2 Mäntsälän kunta, 1993 Helsingin kaupunginkirjasto http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx
Viitteet
Aiheesta muualla Mäntsälän tulitikkuteollisuuden kukoistus ja loppu, Helsingin Sanomat, 21.6.1936, nro 165, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Mäntsälän historia Luokka:Suomen teollisuushistoria