1000-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1000–1099.
Tärkeitä tapahtumia Maailman väkiluku saavutti 300 miljoonaa. Skandinavia ja Islanti kääntyivät kristinuskoon. Viikingit perustivat asumuksia Vinlandiin Pohjois-Amerikkaan noin vuonna 1000. Suuri skisma 1054 lännen ja idän kirkkojen välillä. Katolinen kirkko ja ortodoksinen kirkko erosivat. Katolisen kirkon investituurariita alkoi vuosina 1059–1075. Se päättyi vuonna 1122. Normannit valloittivat Englannin vuonna 1066, jolloin käytiin Hastingsin taistelu. Manzikertin taistelu, seldžukit löivät Bysantin valtakunnan. El Cid valloitti Valencian maureilta 1094. Ensimmäinen ristiretki: kristityt valloittivat Jerusalemin 1099. Burman (nyk. Myanmar) kuningas Anawrahta teki pyhiinvaellusmatkan Sri Lankaan ja käännytti palattuaan maansa buddhalaisuuteen. Liao-dynastia ja pohjoinen Song-dynastia Kiinassa Hutut saapuivat nykyisen Ruandan ja Burundin alueille. Skolastiikka 1000–1400-luvuilla.
Merkittäviä henkilöitä Skotlannin kuningas Macbeth Alp Arslan, Persiaa hallinneiden seldžukkien sulttaani Paavi Gregorius VII (Hildebrand) Pyhä Rooman keisari Henrik II Pyhä Tanskan Knuut Suuri Norjan Pyhä Olavi Normannien Vilhelm Valloittaja Islannin Leif Erikinpoika Unkarin Tapani I Tolteekkien kuningas Tlilcoatzin
Tekniikkaa ja keksintöjä Kiinalaiset käyttävät raketteja sodankäyntiin. Kiinassa opittiin kompassin käyttö.
Aiheesta muualla
Luokka:1000-luku