Oulun suojeluskunta syntyi 1900-luvun alkupuolen yhteiskunnallisessa murroksessa osaksi suojeluskuntajärjestöä. Suojeluskuntajärjestöä ei perustettu sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan se syntyi itsenäisyysmielisten itsenäisyystahdosta ja vapauden rakkaudestaHersalo ja Raikkala 1964: 435.. Järjestö oli syntytaustaltaan kansanliikeAlapuro 1998: 30..Vuoden 1918 sodassa suojeluskunnat olivat osa valkoista armeijaa vastavoimana punakaarteille.

Alkuvaiheet Oulun suojeluskunta syntyi vaiheittain. Itsenäisyystavoitteiden viritessä Suomessa ja alkaessa koskea koko kansaa Ouluun perustettiin paikallinen itsenäisyysyhdistys. Se sulautui 3. heinäkuuta 1917 perustettuun Oulun Riippumattomuusklubiin, joka asetti tavoitteekseen herättää maakunnan väestö itsenäisyystaisteluun. Suojeluskunnan edeltäjä ”palokunta” perustettiin elokuulla 1917. Oulun suojeluskunnan arvellaan syntyneen 19. lokakuuta 1917. Siihen tuli mukaan noin 100–120 miestä sekä vakituinen harjoituspäällikköKaitera 1921: 213-213. Piirteitä vapaussodan valmisteluista Pohjois-Pohjanmaalla

Vuonna 1917 perustetun suojeluskunnan perustamisasiakirja tuhoutui Oulun valtauksen yhteydessä. Perustamisasiakirja kirjoitettiin uudelleen noin vuoden päästä alkuperäisessä mukana olleiden muistitietojen pohjalta. Sittemmin suojeluskunnat vakinaistettiin ja niiden asema vahvistettiin lailla elokuussa 1918Alahonko 1998: 88. Viitattu 5.11.2008.. Niitä alettiin perustaa lisää ja varhaisemmin syntyneitä suojeluskuntia perustettiin uudelleen. Oulun suojeluskuntakin perustettiin uudelleen 19. lokakuuta 1918.

Vuodesta 1919 lähtien suojeluskunta alkoi toimia Raatinsaarella, kaupungin vuokramaalla. Siellä oli aiemmin toiminut Raatin vankileiri sisällissodan seurauksista johtuen. Sitä ennen saarella oli ollut venäläisten merivartioasema. Nykyisinkin Raatinsaarella sijaitseva valkoinen kivirakennus valmistui suojeluskunnan toimitaloksi vuonna 1934. Siellä ovat toimineet myös suojeluskunnan apujärjestöt Oulun lotat sekä sotilaspojat. Kesäisin lotat olivat pitäneet kahvilaa Linnansaaressa, muinaisen Oulun linnan raunioiden päälle rakennetussa, entisen merikoulun tähtitornissa.

Suojeluskunnat toimivat esimerkiksi isänmaallisen aatteen ja hengen kohottamiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi. Monipuolinen urheilu-ja harrastustoiminta olivat olleet niissä tärkeällä sijallaOulu ja oululaiset sodissa 1918 ja 1939-1945, 2002: 81. Suojeluskunnat hoitivat armeijan kotiuttamisia ja kutsuntoja. Merkittävä tehtävä niillä oli kouluttaa sotilaita mahdollisten konfliktien varalle.

Sota-aika Vuonna 1939 suojeluskuntaan oli kuulunut noin 890 miestä, muodostaen kaksi pataljoonaa. Jäsenmäärä oli ollut noin 3,2% kaupungin silloisesta asukasmäärästä.Oulun suojeluskunta, toiminta -ja vuosikertomuksia vv. 1939–1943 (1939) Siihen oli kuulunut esimerkiksi: huoltokomppania, kiväärikomppanioita, konekiväärikomppania, radio-osasto, sotakoiraosasto, sotapoliisiosasto, tykkipatteri ja Raatinsaaren suojeluskuntalaivueSuojeluskuntalaisen Lehti; Armas Perksalo (1939), Oulun suojeluskunnan toimintaa.. Kesäkuussa 1941 suojeluskunnan jäsenmäärä oli ollut suurimmillaan, ollen 1187 jäsentä ja noin 3,81% silloisesta Oulun väestöstäOulun suojeluskunta, vahvuusilmoituksia, salaista kirjeistöä vv. 1941-1942..

Sota-ajaksi suojeluskunta- ja sen apujärjestöstä, lottajärjestöistä muodostettiin kotijoukot. Se toimi kenttäarmeijan apujärjestönä lukuisine tehtävineenLukkarinen 1981: 247.. Sota-ajalle säädettiin työvelvollisuuslaki koskemaan alle asevelvollisuusikäisiä sekä työkykyisiä naisiaSelen 2001: 470.. Suojeluskunta hoiti työvelvollisten kuljetuksia ja töihin sijoittelua.

Lakkauttaminen Jatkosodan rauhanehtojen noudattamiseksi fasistiseksi määritelty suojeluskuntajärjestö määrättiin lakkautettavaksi 7.11.1944 mennessäKaiku 4.11.1944.. Oulun suojeluskunnan viimeiset vakituiset toimihenkilöt: paikallispäällikkö, kapteeni Lennart Ahma, kanslisti, talonmies, ampumaradan vahtimestari sekä kaksi suojeluskunnan lähettiä irtisanoutuivat tehtävistään 6. marraskuuta 1944Oulun suojeluskunta, kotiuttamistoimisto, kirjeitä, sanomia yms v.1944..

Suojeluskuntain omaisuudet olivat olleet suuria. Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen takia Helsinkiin perustettiin puolustusministeriön alainen selvittelyelin ja maakunnissa työskentelivät pesänselvitysmiehetAjan Suunta 25.9.1944.. Pesänselvitystoiminta oli vaatinut tarkastajiakin toiminnalleenOulun suojeluskunta, sk.järj.selv.pesä, kirj. n:o 369/18/2, selvityspesä..

Oulun suojeluskunta lahjoitti pois irtaimistonsa ja muutamien miljoonien markkojen rahavaransa sekä rakennuksensa, maiden vuokrasopimuksensa jne. Suuri lahjoitusten saaja oli ollut Oulun Tuomiokirkkoseurakunta. Se sai rahavaroja ja Raatinsaaren rakennukset. Sen velvollisuudeksi tuli esimerkiksi huolehtia sankarihaudoistaOulun suojeluskunta, esikunnan kokouksien pöytäkirja 29.8.1940-3.11.1944.. Muun muassa suojeluskunnan aseet ja varusteet piti luovuttaa suojeluskuntapiirin tilalle perustetulle sotilaspiirilleOulun suojeluskunta, Ou sp E:n kirj. n.o 4035/IVa/sal., koskien materiaalin palautusta, selvityspesä.. Saksalaisille aseveljille vuonna 1943, 2,450 miljoonalla markalla myydyn niin sanotun suojeluskunnan Tuiran ampumaradan, se lahjoitti kaupungilleJ.H.Luoma (1918), Kirjoitus Oulun suojeluskunnan perustamisasiakirjasta. Oulun suojeluskunta, vuosikertomukset vv. 1918-1937.. Entisen tilalle rakennettu Yläsiirtolan ampumarata, siirtyi lakkatetun suojeluskunnan selvityspesältä Oulun varuskunnalle vuonna 1945Oulun suojeluskunta, Ou sp E:n kirj. n:o 76/3/sk.selv.mies, koskien ampumaradan luovutusta..

Oulun suojeluskunta ja lottajärjestökin olivat olleet varakkaita. Pesänselvittelyt olivatkin olleet vaikeita ja aikaavieviä. Oulun lottien paikallisosasto joutui lahjoitusepäselvyyksiensä vuoksi käräjille vielä vuosien päästäLiitto 28.7.1948.. Pitkää pesänselvitysprosessia kuvaa sekin, että vielä heinäkuussa 1952 Oulun Kirkkokonttorin täytyi lähettää selvitys saamistaan lahjoituksista Helsinkiin puolustusministeriön alaiselle suojeluskuntajärjestön pesänselvityselimelle. Entisen suojeluskunnan aseiden peräänkin oli kyselty. Selvittelytyötä saattoi osittain vaikeuttaa jatkosodan jälkeinen asekätkentä. Aseita, ammuksia ja muuta sotamateriaalia oli siirtynyt Oulussa asekätkentään Lapin sotaa ja suojeluskunnan organisaatiota hyödyntäenKairinen 1987: 19..

Lähteet Lehdet Ajan Suunta Kaiku Liitto Pohjan Mies v. 1939, Oulu-numero. Isak Kaitera (1921), Piirteitä vapaussodan valmisteluista Pohjois-Pohjanmaalla. Suojeluskuntalaisen Lehti; Armas Perksalo (1939), Oulun suojeluskunnan toimintaa.

Viitteet

Kirjat Alahonko, Seppo: Kaikki isänmaalle: Suojeluskuntain päällystökoulu 1919–1944, Helsinki: Taistelukoulun perinneyhdistys 1998. . Alapuro, Risto: Raja railona : näkökulmia suojeluskuntiin, Porvoo: WSOY 1998 . Hersalo, N. V. ja Raikkala, Hannes: Suojeluskuntain historia. 3, Kamppaileva kansa : määrätiettoista rakennustyötä rauhanvuosina 1930 - 1939 seka sota, Helsinki: Hata 1964. Kankainen, Janne – Rauhala, Panu-Pekka – Vahtola, Jouko (toim.): Oulu ja oululaiset sodissa 1918 ja 1939-1945 : Oulun veteraanikirja, Oulu : Oulun kaupunki, 2002 . Kairinen, Paavo: Marttisen miehet : asekätkijäveljet, Porvoo: WSOY 1987 . Lukkarinen, Vilho: Suomen lotat : Lotta Svärd-järjestön historia, Juva: WSOY 1981 . Selen, Kari: Sarkatakkien maa : suojeluskuntajärjestö ja yhteiskunta 1918-1944, Juva WSOY 2001 .

Arkisto

Isak Kaitera (1918), Historiankirjoitus Oulun suojeluskunnan perustamisesta. Suojeluskuntain yliesikunta(SKY), valitusosasto, sotahistorialliseen toimistoon kertyneitä suojeluskuntahistoriallisia aineksia, Hb 38, SArk. J.H.Luoma (1918), Kirjoitus Oulun suojeluskunnan perustamisasiakirjasta. Oulun suojeluskunta, vuosikertomukset vv. 1918-1937, SK 531 SArk. Oulun suojeluskunta, vakuutuspapereita, vuokrasopimuksia, T19769/6, SArk. Oulun suojeluskunta, toiminta -ja vuosikertomuksia vv. 1939-1943, SK 538 SArk. Oulun suojeluskunta, vahvuusilmoituksia, salaista kirjeistöä vv. 1941-1942, SK 543, SArk. Oulun suojeluskunta, kotiuttamistoimisto, kirjeitä, sanomia yms v.1944, T19769/4, SArk. Oulun suojeluskunta, kansio n:27, selvityspesä, T17587/27, SArk. Oulun suojeluskunta, esikunnan kokouksien pöytäkirja 29.8.1940-3.11.1944, T19769/3, SArk. Oulun suojeluskunta, Ou sp E:n kirj. n.o 4035/IVa/sal., koskien materiaalin palautusta, selvityspesä, T17587/27, SArk. Oulun suojeluskunta, Ou sp E:n kirj. n:o 76/3/sk.selv.mies, koskien ampumaradan luovutusta, T17587/27, SArk. Oulun suojeluskunta, sk.järj.selv.pesä, kirj. n:o 369/18/2, selvityspesä'', T17587/27, SArk.

Luokka:Suojeluskunta Suojeluskunta