1984

Vuosi 1984 oli karkausvuosi. Roomalaisilla numeroilla vuosi 1984 on MCMLXXXIV.

Vuosi alkoi sunnuntaista.

__TOC__

Tapahtumia

Tammikuu thumb|Brunei itsenäistyi. thumb|Apple lanseerasi Macintosh-tietokoneen.

1. tammikuuta – Brunei itsenäistyi. 1. tammikuuta – Yhdysvaltalainen telealan yritys AT&T pilkottiin 22:ksi yritykseksi. 2. tammikuuta – Vihreiden kansanedustajan Ville Komsin joulukuussa aloittama nälkälakko laajeni, kun siihen liittyi kolme SKDL:n kansanedustajaa. Nälkälakkolaiset vaativat kehitysavun nostamista YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. He lopettivat protestinsa saatuaan pääministeri Kalevi Sorsalta lupauksen siitä, että Suomi nostaa kehitysavun kansainväliselle tasolle heti kun se on taloudellisesti mahdollista. 3. tammikuuta – Presidentti Mauno Koivisto antoi 160 vuotta täyttäneelle Åbo Underrättelser -lehdelle ns. sopulihaastattelun, jossa hän ilmaisi tyytymättömyytensä tiedotusvälineiden hänen lausuntojaan koskevaan uutisointiin ja arvosteli toimittajia ”kulloisiakin mielipidejohtajia seuraavaksi sopulilaumaksi”. ”Tästä lähtien pidän huolta, ettei kukaan selitä ajatuksenjuoksujani – en edes minä itse”, presidentti sanoi. 5. tammikuuta – Richard Stallman erosi työstään MIT:n tekoälylaboratoriossa ja alkoi kehittää GNU:ta. 6. tammikuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti ulkopoliittisen erityisavustajansa Jaakko Kalelan uudeksi tasavallan presidentin kanslian kansliapäälliköksi. Kalelan edeltäjä Juhani Perttunen siirtyi sisäministeriön kansliapäälliköksi. Uudeksi ulkopoliittiseksi erityisavustajakseen Koivisto nimitti Martti Mannisen. 9. tammikuuta − Argentiinan presidenttinä vuosina 1982−1983 toiminut Reynaldo Bignone määrättiin pidätettäväksi syytettynä hänen virkakautensa aikana tapahtuneista laittomista pidätyksistä ja vangitsemisista. 13. tammikuuta – Kansanedustaja Matti Jaatinen siirtyi Kymen läänin maaherraksi Erkki Huurtamon jäädessä eläkkeelle. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimineen Jaatisen tilalle valittiin Ulla Puolanne ja uutena kansanedustajana aloitti Matti Lahtinen. 18. tammikuuta – Suomen Lähetysseura täytti 125 vuotta. 21. tammikuuta – Norjan ulkoministeriön lehdistöpäällikkö Arne Treholt pidätettiin Fornebun lentokentällä hänen ollessaan lähdössä Itävallan pääkaupunkiin Wieniin mukanaan salaisia asiakirjoja. Treholtia syytettiin Norjan ja Naton salaisten tietojen toimittamisesta Neuvostoliitolle 15 vuoden ajan. 22. tammikuuta – Apple esitteli Macintosh-tietokoneen Yhdysvalloissa. 22. tammikuuta – Hämeenlinnan rautatieasema vaurioitui tulipalossa. Palosta aiheutuivat miljoonien markkojen vahingot. 28. tammikuuta – Ulkoministeri Paavo Väyrynen matkusti Kiinaan viralliselle vierailulle, jonka aikana hän tapasi pääministeri Zhao Ziyangin. 28. tammikuuta – Trooppinen myrsky Domoina raivosi Intian valtamerellä ja aiheutti tulvia Mosambikin rannikolla.

Helmikuu

1. helmikuuta − Norja karkotti viisi Neuvostoliiton Oslon-suurlähetystön virkailijaa vastalauseena Arne Treholtin paljastumiselle Neuvostoliiton vakoojaksi ja ilmoitti, ettei karkotettujen tilalle saanut nimittää uusia henkilöitä. 6. helmikuuta – Tanskan kansankäräjät erotti veropetoksesta vankeuteen kesällä 1983 tuomitun oikeistolaisen Edistyspuolueen kansanedustajan Mogens Glistrupin. Erottamispäätös syntyi äänin 139–18. 8.−19. helmikuuta − XIV talviolympiakisat pidettiin Jugoslavian Sarajevossa. 13. helmikuuta – Konstantin Tšernenkosta tuli edesmenneen Juri Andropovin seuraaja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerinä. 14. helmikuuta – Helsingin hovioikeus hylkäsi kaikki ns. metrojupakan hallintosyytteet. Hovioikeuden mielestä entisen kaupunginjohtajan Teuvo Auran, kaupunginhallituksen ja metrotoimikunnan jäsenten menettelyssä ei ollut mitään moitittavaa. 21. helmikuuta – Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International julisti suomalaisen aseistakieltäytyjän Pertti Haaparannan mielipidevangiksi. Haaparanta oli pantu vankilaan kuusi viikkoa aiemmin, koska häntä ei ollut hyväksytty siviilipalvelukseen eikä hän ollut suostunut varusmiespalvelukseen puolustusvoimissa. Haaparanta oli ensimmäinen järjestön nimeämä suomalainen mielipidevanki. 21. helmikuuta − Suomen hallitus sai luottamuslauseen äänin 106−29 äänestettäessä SKDL:n tekemästä välikysymyksestä. SKDL oli syyttänyt hallitusta työttömyyden kasvattamisesta sekä lapsiperheiden, pienviljelijöiden ja eläkeläisten taloudellisen aseman heikentämisestä. 29. helmikuuta − Kanadan pääministeri Pierre Trudeau ilmoitti jättävänsä paikkansa heti, kun hänen seuraajansa on valittu. Trudeau oli toiminut pääministerinä miltei yhtäjaksoisesti vuodesta 1968.

Maaliskuu thumb|Britannian kaivoslakkoon liittyvä mielenosoitus Lontoossa.

1. maaliskuuta – Eduskunnan kansliatoimikunta velvoitti entiset kansanedustajat Lasse Lehtisen (SDP) ja Veikko Rytkösen (SKDL) maksamaan takaisin vuoteen 1982 mennessä nostamansa kansanedustajan päivärahat. Korkein hallinto-oikeus oli todennut vuoden 1983 vaaleissa eduskunnasta pudonneiden Lehtisen ja Rytkösen kotipaikaksi Helsingin, joten he eivät olleet oikeutettuja päivärahaan. 1. maaliskuuta – Ahvenanmaa julkaisi ensimmäiset postimerkkinsä. 5. maaliskuuta – Intian pääministeri Indira Gandhi määräsi hyökkäyksen sikhien Kultaiseen temppeliin Amritsarissa. 6. maaliskuuta – Britannian kaivostyöläiset aloittivat vuoden mittaiseksi venyneen, tuloksettoman lakon. 8. maaliskuuta – Korkein oikeus kovensi toimittaja Matts Dumellin maanpetoksesta 27. tammikuuta 1983 saaman kahdeksan kuukauden ehdollisen vankeustuomion ehdottomaksi. 8. maaliskuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa matkusti viralliselle vierailulle Tunisiaan, jossa hän tapasi PLO:n johtajan Jasser Arafatin. Sorsa jatkoi matkaansa Algeriaan 12. maaliskuuta. 13. maaliskuuta – Kansallis-Osake-Pankki teki Suomen siihen asti suurimman pankkikaupan hankkimalla 58 prosentin osuuden zürichiläisestä Nordfinanz-Bankista. 13. maaliskuuta – Israelin Helsingin-suurlähettiläs esitti Suomen ulkoministeriölle Israelin virallisen vastalauseen sen vuoksi, että pääministeri Kalevi Sorsa oli tavannut PLO:n johtajan Jasser Arafatin. Israel piti PLO:ta terrorijärjestönä, joka pyrki tuhoamaan Israelin valtion. Ulkoministeriö ilmoitti, ettei Sorsan ja Arafatin tapaaminen vaikuttanut millään tavoin Suomen suhtautumiseen Israeliin ja PLO:hon. 19. maaliskuuta – Ulkoministeri Paavo Väyrynen matkusti nelipäiväiselle viralliselle vierailulle Intiaan ja tapasi sen aikana pääministeri Indira Gandhin. Väyrynen jatkoi matkaansa Vietnamiin 23. maaliskuuta. 22. maaliskuuta – Valtiovarainministeriö myönsi Kansallis-Osake-Pankille ja Yhdyspankille luvat sivukonttoreiden perustamiseksi Lontooseen. 22. maaliskuuta – Porvoon tuomiokirkossa vietettiin Porvoon valtiopäivien 175-vuotisjuhla, johon osallistuivat presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto, koko hallitus – lukuun ottamatta ulkomailla ollutta ulkoministeri Paavo Väyrystä – ja kaikki kansanedustajat. 29. maaliskuuta – Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) kansainvälisten asioiden johtaja, entinen RKP:n kansanedustaja ja ministeri Ingvar S. Melin valittiin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) Euroopan aluejohtajaksi kahden vuoden virkakaudelle toukokuun alusta lukien asemapaikkanaan Geneve. 30. maaliskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi jyrkin sanoin kemiallisten aseiden käytön Irakin ja Iranin välisessä sodassa. Irak oli edellisenä päivänä kiistänyt käyttäneensä kemiallisia aseita ja ilmoittanut, että mikäli YK:n asiantuntijat olivat löytäneet niitä sotatoimialueilta, asiasta oli vastuussa Iran. Ruotsalaisiin ja itävaltalaisiin sairaaloihin hoidettaviksi siirretyistä haavoittuneista iranilaisista oli löydetty suuria pitoisuuksia sinappikaasua.

Huhtikuu

2. huhtikuuta – Alkoi OAJ:n järjestämä opettajien lakko, joka sulki koulujen ovet osassa Suomen kunnista. Lakko päättyi 30. huhtikuuta. 3. huhtikuuta – Viron kommunistisen puolueen pääsihteeri Karl Vaino moitti Pravdassa Suomen Yleisradiota nimeltä mainitsematta länsimaisen propagandan väylänä. Yleisradion pääjohtaja Sakari Kiuru vastasi, että Yleisradio tekee ohjelmia suomalaisille, ei muille. 5. huhtikuuta – Helsingissä, Turussa ja Oulussa alkoi Suomen siihen asti suurin lääkärilakko, joka laajeni toukokuun alkuun mennessä koko maahan. Kiireelliset tapaukset oli luvattu hoitaa lakon aikanakin. 13. huhtikuuta – Islannin presidentti Vigdís Finnbogadóttir saapui kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Viimeisenä vierailupäivänään hän kävi myös Ahvenanmaalla. 13. huhtikuuta – Oikeuskansleri Kai Korte päätti valittaa Helsingin hovioikeuden päätöksestä ns. metrojutussa Korkeimpaan oikeuteen. Kortteen katsottiin asettaneen koko arvovaltansa peliin, koska hän oli henkilökohtaisesti puuttunut jutun oikeuskäsittelyyn. Korkein oikeus myönsi Kortteelle valitusluvan 13. kesäkuuta. 26. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto tapasi ensimmäisenä länsimaisena valtionpäämiehenä Neuvostoliiton puoluejohtajan Konstantin Tšernenkon Moskovassa. Koivisto kutsui Tšernenkon vierailulle Suomeen, mutta tämä ei ehtinyt noudattaa kutsua enää ennen kuolemaansa. 26. huhtikuuta – Tanskalaisen kansanedustajan Mogens Glistrupin perustama äärioikeistolainen Kansallinen Edistyspuolue hajosi. Sen raunioille perustettiin Vapaat demokraatit -niminen puolue. 26. huhtikuuta – Entisen Natsi-Saksan johtomiehiin kuulunut Rudolf Hess täytti 90 vuotta Spandaun vankilassa Berliinissä. Hän oli vankilan ainoa asukas ja viimeinen elossa ollut Nürnbergin oikeudenkäynnissä vuonna 1946 vankeuteen tuomituista. Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat olivat useaan otteeseen esittäneet Hessin vapauttamista hänen korkean ikänsä vuoksi ja estääkseen häntä tulemasta uusnatsien marttyyriksi. Neuvostoliitto ei ollut kuitenkaan suostunut Hessin vapauttamiseen. 27. huhtikuuta – 24 varusmiestä loukkaantui, heistä neljä vakavasti, kun maastoon suutariksi jäänyt ammus räjähti Pahkajärven ampuma-alueella Valkealassa. 30. huhtikuuta – Suomen ensimmäinen koeputkilapsi syntyi.Compuline.fi: Synnytys

Toukokuu thumb|Hämeenlinnan Ahvenistossa sattui viisi ihmishenkeä vaatinut helikopterionnettomuus.

1. toukokuuta – Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat esiintyivät ensi kerta sarjakuva-lehdessä. 1. toukokuuta – Valtionarkistossa säilytetty presidentti J. K. Paasikiven arkisto avattiin tutkijoille 25 vuoden salassapitoajan umpeuduttua. Paasikiven arkisto käsitti 42 hyllymetriä Suomen poliittista lähihistoriaa käsitteleviä asiakirjoja. 5. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Luxemburgissa. Kilpailun voitti Ruotsia edustanut Herreys-yhtye kappaleella Diggi-loo diggi-ley. 6. toukokuuta – Viisi ihmistä sai surmansa ja yli 20 loukkaantui yleisölennätyksellä olleen helikopterin pudottua väkijoukkoon Ahveniston moottoriradalla Hämeenlinnassa. 7. toukokuuta − Kymmenet omakotitalot ja kesämökit kärsivät vaurioita Tornionjoen rannoilla poikkeuksellisen rajun jäidenlähdön vuoksi. 8. toukokuuta – Neuvostoliitto ilmoitti boikotoivansa vuoden 1984 Los Angelesin kesäolympialaisia, koska ”urheilijoiden turvallisuutta ei ollut taattu” eikä ”luotu normaaleja olosuhteita kisojen pitämiselle”. Useimmat sosialistiset maat sekä pieni joukko muita maita seurasivat Neuvostoliiton esimerkkiä. Boikotin katsottiin yleisesti olevan Neuvostoliiton vastaveto sille, että monet länsimaat olivat Yhdysvaltain johdolla boikotoineet Moskovan olympialaisia vuonna 1980. 8. toukokuuta – Espanjan pääministeri Felipe González saapui Suomeen lyhyelle vierailulle. Hän tapasi presidentti Mauno Koiviston ja pääministeri Kalevi Sorsan. 11. toukokuuta – Tähtitiede: Maan ylikulku Marsista katsottuna. Seuraava ylikulku on 10. marraskuuta 2084 11. toukokuuta – Kirkolliskokous torjui naispappeuden äänin 108–32. Päätöksen seurauksena useita satoja naisia erosi kirkosta. 16. toukokuuta – Arkkitehti Reima Pietilä voitti Helsingin Meilahteen rakennettavan tasavallan presidentin uuden virka-asunnon suunnittelukilpailun, johon oli osallistunut yli 200 ehdotusta.