Klas Johan Molander (1724–1799) toimi kirkkoherrana Kesälahdella ja Ilomantsissa.

Koulutus ja virkakierto Klas Johan Molander syntyi 8.4.1724 Sulkavan pappilassa, missä hänen isänsä Aron oli jo kolmannen polven pappina. Myös isoisä Anders Molander oli Sulkavan kirkkoherra.Bergholm, s. 892

Klas Johan laitettiin 1739 Porvoon kouluun, minkä jälkeen hän tuli ylioppilaaksi Turussa 1742. Pappisvihkimyksen Molander sai 1746, FM 1748, jolloin siirtyi isänsä apulaiseksi Tohmajärven vt. kirkkoherraksi. Tällöin Klas Johan ryhtyi puolustamaan maanviljelijä Lauri Antinpoika Nuutisen oikeuksia vesijättömaahan, seurasi talonpoikaa Tukholmaan kuninkaan luo ja vaikutti kuninkaan päätökseen 1756 asiasta.Pelkonen, s.283 Isänsä kuoltua 1755 Tohmajärven seurakuntalaiset eivät antaneet vaalisijoilla olleille ehdokkaille ääntäkään ja kun uusi vaali järjestettiin, nyt ehdolla ollut Klas Johan sai kaikki äänet, mutta kuitenkin kuningas määräsi papin viran Johan Fabritiukselle.Pelkonen, s.282 Kiteen sijaisuuden (1759) jälkeen Molander sai vakituisen työpaikan, kun hänet nimitettiin 1761 Kesälahden ja 1776 Ilomantsin kirkkoherraksi. Hän sai lääninrovastin arvon 1774.

Kesälahden vuodet Kirkollisten toimitusten ohella Klas Johan Molander kerkesi puuhailla monien asioiden parissa. Kesälahdella riita kalastusvesistä ja oikeudesta verkkojen laskuun oli johtanut siihen, että riita-alueen verkot oli soudettu rikki ja mies peitottu seipäällä verinaarmuille. Hankala asia tuotiin kirkkoherran eteen, joka kirjoitti sopimuksen kalastuksen säännöistä. Sopimuksessa määriteltiin sakon uhalla verkon silmäkoko; kiellettiin haavit sekä muut tiheäsilmäiset kalastusvälineet, joilla oli ”kasvavia pikkukaloja tähän asti taitamattomasti vähennetty”; määriteltiin kalastusalueet ja -ajat sekä rauhoitettiin nieriän kutuaika. Tämä 1772 laadittu sopimus vahvistettiin sitten vielä käräjillä, ja rauha palasi.

Astuessaan virkaansa 1761 Molander ryhtyi pitämään myös rippikoulua. Koulun pituus aluksi vaihteli, mutta vakiintui sitten kahden viikon rupeamaksi kaksi kertaa vuodessa. Kansan opetus soveltui hyvin valistuksen henkeen, menetelmät olivat vanhanaikaiset. Kinkereillä tarkastettiin lukutaito, ja keneltä lukeminen ei sujunut, sai joko häpeärangaistuksia – kyyhöttämistä kinkeripöydän alla tai jalkapuussa kirkon luona – tai vitsaa. Toivottomat tapaukset saatettiin lähettää sotaväkeen. Valistuksen ideologiaan kuului myös peltojen raivaus ja tarkka käyttö. Kun paikkakunnalla ei kirkkoherran mielestä ollut tarpeeksi myllyjä, ilmoitti hän itse sellaisen perustavansa. Toiseksi osakkaaksi ryhtyi Kiteen nimismies Erik Andersin.

Vuonna 1774 Kesälahden kirkkoon hankittiin 1352 kuparitaalerilla suuri kello. Sen toiseen kylkeen on valettu teksti: Cosca tämän kellon ääni Cuulu teidän corwihijn, Pienet, suuret kiiruhtacot Astumahan templihijn, Sydämellä puhtahalla Herran sana Culemaan, Joca aica oppimaan.

Toisen puolen teksti on yhtä viehättävää suomea: Kesälahden seuracunda Tämän kellon oatanut, Neliä cukin paricunda Talaria maxanut. Toimituxen tästä piti Kirkkoherra pitäjän, Clas Johan Molander nimeld. Cunnia olkon Jumalan. Guten af Gerh: Meyer. Stockholm 1774

Kun kesälahtelaiset eivät kirkkoherransa mielestä tarpeeksi rivakasti osallistuneet pappilan ylläpitoon, muutti hän muitta mutkitta asumaan perustamaansa Mäntyniemen kartanoonhttp://www.evl.fi/srk/kesalahti/kirkot.html .. Mäntyniemen kartano oli 150 hehtaarin tila, jolle Molander rakensi kartanon sekä useampihuoneisen väentuvan.Pelkonen, s.284Pelkonen, s. 284

Näin pappila jäi asumattomaksi ja kun Molander siirtyi Ilomantsiin, esitti hänen seuraajansa maisteri Calonius käräjillä melkoisen laskun Molanderille.

Ilomantsin kirkkoherra Ilomantsin kirkkoherran Anders Norrgrénin kuoltua 1771Pelkonen, s.129 kirkkoherran vaalissa Leppävirran Johan Henrik Stenroth sai enemmän ääniä kuin Kesälahden Molander.Pelkonen, s.130 Stenroth kuitenkin kuoli muutaman vuoden kuluttua 1774 ja uuden vaalin jälkeen Molander valittiin virkaan.Björn 416 Tultuaan valituksi 1776 Molander piti edelleen hallussaan Mäntyniemeä saadakseen varoja lastensa kouluttamiseen.

Koulumestari Koulutus oli Molanderille tärkeää ja heti Ilomantsin kirkkoherraksi tultuaan hän rupesi suunnittelemaan koulun perustamista lukemaan oppiville. Kun pitäjäläiset kuitenkin vastustivat uutta ja outoa ajatusta, ryhtyi kirkkoherra 1780 itse koulumestariksi ilman eri korvausta. Ilmoituksen tästä hän antoi joulupäivänä pidetyssä pitäjänkokouksessa. Opetuksessa suntio sai toimia apulaisena. Kun sitten Molanderin seuraaja ilmoitti lopettavansa ilmaisen koulun pidon, olivat seurakuntalaiset jo tottuneet ajatukseen ja suostuivat kustantamaan koulun.Pelkonen, s.143

Rakentaja Molanderin aikana rakennettiin uusi kirkko 1794 tulipalossa tuhoutuneen tilalle.Björn, s.401 Molander oli yhteyksissä useaan kirkonrakentajaan Hämettä ja Pohjanmaata myöten ja uusi punamullalla maalattu rakennus vihittiin käyttöön juhannuksena 1798.Björn, s.403

Myös uusi pappila rakennettiin. Kirkkoherran itsensä suunnittelema talo käsitti kahdeksan asuinhuonetta, kaksi eteistä, keittiön ja tuvan.Björn, s.410 Pappila oli pitäjän kulttuurikeskusBjörn, s.412

Saadakseen Enon kirkkoon sopivan kellon Molander otti yhteyttä loviisalaiseen Henrik Borgströmiin. Tälle lähetetyt rahat katosivat kuitenkin Liperin ja Mikkelin välillä. Uuden varainkeruun jälkeen tilattu kello tilattiin Tukholmasta, mutta se upposi Uumajan lähellä Pohjanlahteen. Kello saatiin kuitenkin nostetuksi ja tuoduksi Enoon.Björn, s. 429 Kirkonkellojen hankintaa ja tapulin rakentamista käsiteltiin pitäjänkokouksissa 1777, 1783–86 ja vielä 1797.Björn, s.742

Kirkkoherra kunnan johtajana Vuoden 1723 papiston erioikeudet määräsivät, että papiston tuli pitää kaksi pitäjänkokousta vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Kirkkoherran merkittävä asema kokouksen puheenjohtajana johti siihen, että kirkkoherrasta tuli pitäjän tosiasiallinen johtaja.Björn, s.495 Vuosina 1781–1790 käsiteltäviä asioita oli 88, joten kokouksia jouduttiin pitämään säädettyä määrää useammin,yhteensä 29 kertaa, seuraavalla vuosikymmenellä peräti 62 kertaa.Björn, s.496 Tuona aikana käsiteltäviä asioita olivat erilaiset korjaukset ja rakentamiset, verot ja talous,pitäjän makasiini, köyhät ja sairaat, liikenne ja maanviljelys.Björn, s.498–499 Pöytäkirjat kirjoitettiin yleensä ruotsiksi, mutta 1782 suomeksi: silloin erotettiin lukkari Johan Hordianus tämän suurten syntien vuoksi.Björn, s.426

Suhteet ortodokseihin Ilomantsissa luterilaisilla ja ortodokseilla oli yhteinen pitäjänkokous, köyhäinhoito ja viljamakasiini.Björn, s.456 Kirkkoherra Norrgrén oli hyökännyt ortodokseja vastaan ja ehdottanut pakkokäännytystä,Björn, s.450 mutta Molander suhtautui heihin suvaitsevaisesti eikä edes laittanut perintään kaikkia maksuja eikä verotusta koko laajuudessa.Björn, s.452 Kirkkoherra vieraili ortodoksien kirkossaPelkonen, s.131 ja myös järjesti ortodoksipappi Semenoffin lapsihalvaukseen sairastuneelle pojalle hoidon Pietarissa.Pelkonen, 169–170, 287

Kustaa III:n sodan aikana rajantakaiset ortodoksit vetosivat Molanderiin kirjeellä: ”Hyvät ystävät ja naapurit. Me tervehdimme Teitä rakkahasti. Me olemme kuulleet, että Te tartutte aseisiin hyökätäksenne meidän päällemme; mitä pahaa me olemme Teille tehneet? Ei ole meidän syymme, että sotaliekki on levinnyt meidän rajoillemme; me emme tahdo siitä Teitäkään syyttää. Me tiedämme hyvin, että Teidän levoton ja uskoton isäntänne siihen kaikkeen on syypää”.Pelkonen, s.164 ja 286

Kirkkokurista Molanderilla oli paimentamista kyllin omassa laumassaan. Vuonna 1795 Ilomantsissa valitettiin, että monet poistuivat kirkosta kesken jumalanpalveluksen, menivät lähitaloihin, ostivat viinaa ja joivat kirkonmenojen aikaan itsensä humalaan. Rovasti Molander kirjoitti:”…useita kertoja on tapahtunut, että osa pitäjän miehistä on tullut väkijuomilla lastattuina pitäjänkokoukseen ja ovat silloin pitäneet kunnianaan järjettömällä tavalla vastustaa kaikkea, myös hyödyllisiä asioita.”Björn, s. 574

Maatalouden edistäjä Molander oli hyödyn aikakauden mies ja niin hän kiinnitti huomiota maatalouteen.Pelkonen, s.145 Ruotsalaiselle tutkijalle Stephan Bennetille Molander vakuutti, että Pohjois-Karjala oli viljantuottajana kukoistava maakunta ja että ”Ilomantsi oli viljarikas ja voi vuosittain myydä melkoisen määrän”.Pelkonen, s.285 Pappilan mailla tehtiin koeviljelyitä,Pelkonen, s.146 mikä ennakoi 1773 kaskenpolton kieltoa maakunnassa.Pelkonen, s.147

Molanderin seuraaja Molander tarvitsi sairaalloisuutensa vuoksi apupappeja, ja muutaman teologin kieltäydyttyä tehtävästä virkaan määrättiin Tohmajärven varakirkkoherra Gabriel Tuderus.Björn, s.420 Molanderin tytär nai tulokkaan,Pelkonen, s.159 mutta kun hänet 1798 oli valittu Leppävirran kirkkoherraksi, ei hänestä tullut toivottua Molanderin seuraajaa Ilomantsissa.Pelkonen, s.165 ja 172 Seuraajaksi valittiin Molanderin kuoltua hänen poikansa Johan.

Perhesuhteet Klas Johan Molanderin puoliso Maria Vadsten (1730–1810) oli Ali-Satakunnan kihlakunnan kruununnimismies, lääninkamreeri Johan Vadstenin ja Anna Magdalena Wargentinin tytär. Anna Magdalena Wargentinin isä oli vuokraaja Joachim Wilhelminpoika Wargentin. Lapsia pariskunnalla oli kaksitoista, joista aikuisikään elivät: Anna Kristina (1749–1787), puoliso Uukuniemen kirkkoherra Johan Schroeder (k.1786) Aron (1753–1821), Mikkelin kirkkoherra, lääninrovasti, FM, TT Maria (1758–1794), puoliso Leppävirran kirkkoherra, rovasti Gabriel Tuderus (k. 1805) Puolisot olivat serkuksia äitiensä kautta, jotka olivat lääninkamreeri Johan Vadstenin tyttäriä. Gabriel (1760–1828), majuri Johan (1762–1837), Porvoon piispa, FM, TT Adolf (1765–1824), majuri Magdalena (1769–1810), puoliso sisarensa Maria Molanderin leski Gabriel Tuderus (k. 1805) Abraham Joakim (1771–1847), Mikkelin läänin maaherra, majuri, aateloitu 1833 nimellä Nordenheim Viitattu 10.9.2009.

Kirjallisuutta

Katso myös Molander

Lähteet

Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit Luokka:Vuonna 1724 syntyneet Luokka:Vuonna 1799 kuolleet