thumb|right|Elin Wägner Elin Matilda Elisabet Wägner (16. toukokuuta 1882 Lund, Ruotsi – 7. tammikuuta 1949 Rösås, Växjö, Kronobergin lääni) oli ruotsalainen kirjailija, toimittaja ja feministi. Hän oli Ruotsin akatemian jäsen vuodesta 1944.
Elämä Wägner syntyi Lundissa, ja hänen vanhempansa olivat rehtori, filosofian tohtori Sven Wägner ja Anna Mathilda Elisabeth, o.s. Ekedahl. Äiti oli papin tytär Tolgista Smålandista, ja hän kuoli jo varhain. Wägnerin veli oli toimittaja Harald Wägner ja veljentytär Ria Wägner. Äidin kuoltua perhe muutti Nyköpingiin ja lopulta Helsingborgiin. Elinillä, Esterillä ja Haraldilla oli kaksi sisarpuolta, ja taloudellinen tilanne kotona oli tiukkaa. Wägneriä helpotti kesät Tolgissa sekä kirjojen maailma, ja käytyään tyttökoulun loppuun Wägner päättikin ryhtyä toimittajaksi ja naisten asioiden ajajaksi. Hän sai töitä Helsingborgs-Posten-lehdestä ensin kirja-arvostelijana, novellikirjoittajana ja kolumnistina, ja lopulta sanomalehden vakituisena työntekijänä. Vuonna 1907 Wägner muutti Tukholmaan saatuaan vakituisen työpaikan Idun-lehdessä, joka oli oman aikansa radikaali julkaisu. Äänioikeuskysymys oli erittäin ajankohtainen ja sille annettiin paljon tilaa. Samanaikaisesti kokopäiväisen työnsä ohessa Elin toimitti sarjoja ja artikkeleita Dagens Nyheteriin. Vuonna 1908 hän julkaisi ensimmäisen romaaninsa.
Vuosina 1910–1922 Wägner oli naimisissa kirjallisuuskriitikko John Landquistin kanssa.
Wägnerin kaunokirjalliset teokset käsittelevät naisten oikeuksia, äänioikeutta, rauhankysymyksiä, yhteiskunnallisia ja ympäristökysymyksiä. Hänet luetaan niin sanottuihin kymmenluvun kirjailijoihin. Hänen kirjoitustyylinsä oli nokkelaa ja huvittavaa, vaikka persoonaltaan hän olikin pidättyväinen. Hänet muistetaan erityisesti naisten äänioikeuden puolestapuhujana ja että hän oli mukana perustamassa Ruotsin Pelastakaa Lapset -järjestöä 1919.
Wägner oli Samfundet De Nion jäsen vuodesta 1937 ja Ruotsin akatemian jäsen vuodesta 1944.
Suomennettuja teoksia Kamillan avioliitto. Kirja, 1919 (Camillas äktenskap, 1915) Konttorityttöjen kohtaloita. Osuuskunta Työläisnainen, 1913 Pohjoistullin tyttösakki: Elisabetin aikakirja. Gummerus, 1919 (Norrtullsligan, 1908) Pääskyset lentävät korkealla: Romaani. Gemma, 1945 (Svalorna flyga högt) Ristiportti: Rromaani. WSOY, 1945 (Vändkorset) Selma Lagerlöf: Elämäkerta. WSOY, 1944 (alkuteokset Selma Lagerlöf I: Från Mårbacka till Jerusalem (1942); Selma Lagerlöf II: Från Jerusalem till Mårbacka (1943).
Lähteet
Kirjallisuutta Death, Sarah Gillian: The female perspective in the novels of Fredrika Bremer and Elin Wägner: A comparative study of some central themes, 1985. Forsås-Scott, Helena: Re-writing the script: gender and community in Elin Wägner, 2009 Hackman, Boel (2005). Boel Hackman om Elin Wägner. Stockholm: Bonniers. . Isaksson, Ulla – Linder, Erik Hjalmar (1977). Elin Wägner: Amason med två bröst. 1882–1922. Stockholm: Bonniers. . Isaksson, Ulla – Linder, Erik Hjalmar (1980). Elin Wägner: Dotter av moder jord. 1922–1949. Stockholm: Bonniers. . Bexell, Peter: "Jonas Ekedahl och Elin Wägners andliga arv." Kyrkoliv i 1800-talets Sverige. Skellefteå: Artos 2007.
Aiheesta muualla Elin Wägner -kotisivut (ruotsiksi) Leppänen, Katarina: Elin Wägner’s Alarm Clock: Ecofeminist Theory in the Interwar Era. 2008 Leppänen, Katarina: Rethinking civilisation in a European feminist context: history, nature, women in Elin Wägner's Väckarklocka. 2005. Vapaasti ladattavia Elin Wägnerin e-kirjoja Project Gutenbergissa ja Projekti Lönnrotissa.
Luokka:Ruotsalaiset feministit Luokka:Ruotsalaiset kirjailijat Luokka:Ruotsin akatemian jäsenet Luokka:Vuonna 1882 syntyneet Luokka:Vuonna 1949 kuolleet