thumb|Turku on Suomen vanhin kaupunki. Tämä on luettelo Suomen tasavallan alueella sijaitsevista tai sijainneista kaupungeista perustamisvuoden mukaisessa järjestyksessä.

Ennen vuotta 1959 perustetut kaupungit

Suomen kaupungit, joista viimeisenä kaupungiksi tuli Lahti vuonna 1905, saivat perinteiset kaupunkioikeudet ja toisaalta velvollisuudet. Nämä oikeudet ja velvollisuudet myönsi kuningas, kuningatar tai keisari. Muutamat uusimmat niistä olivat ennen kaupungiksi tuloaan olleet jonkin aikaa kauppaloita.

Nro Nimi Perustamisvuosi Muuta Viite 1. Turku 1229 Syntyi 1200-luvun lopulla. Nykytulkinnan mukaan kaupunki perustettiin sen sijaan että se olisi syntynyt vähitellen, mutta perustamisvuotta ei tiedetä. Turun oman näkemyksen mukaan kaupunki on perustettu 1229. 2. Ulvila 1365 (2000) Lakkasi olemasta kaupunki 1558, kun kaupunki siirrettiin Poriin. Ulvilan kunnasta tuli uudestaan kaupunki vuonna 2000. viitattu 9.3.2008 3. Porvoo 1347 tai noin 1380 Lakkautettiin kahdesti 1500-luvulla, perustettiin viimeisen kerran vuonna 1602. Iltanen, s.16 viitattu 9.3.2008 4. Viipuri Keskiaika Ruotsi perusti nykyisen Viipurin linnan vuonna 1293 ns. kolmannen ristiretken myötä. Viipurille vahvistettiin kaupunginoikeudet vuonna 1403, mutta tätä ei voida varmasti pitää perustamisvuotena, koska ei tiedetä, oliko kyseessä jo olemassaolleiden oikeuksien vahvistaminen vai kokonaan uusien myöntäminen. Ruotsi joutui luovuttamaan Viipurin Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721. Kaupunki liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava Viipuri Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa luovutettavien alueiden mukana 1940, mutta kaupungin alue palautui jatkosodassa Suomelle 1941–1944. Suomen hallinnollisena yksikkönä evakkoon siirretty Viipurin kaupunki lakkautettiin 1947 ja väestö siirtyi evakkopaikkakuntiensa kirjoille. – 5. Rauma 1442 – viitattu 9.3.2008 6. Naantali 1443 – viitattu 9.3.2008 7. Tammisaari 1546 Yhdistyi vuonna 2009 Karjaan kaupungin ja Pohjan kunnan kanssa Raaseporin kaupungiksi viitattu 9.3.2008 8. Helsinki 1550 – viitattu 9.3.2008 9. Pori 1558 – viitattu 9.3.2008 10. Oulu 1605 – Ajastaika 2008, luettelo sivuilla 159-161, Ajasto Oy 2007 11. Vaasa 1606 Alun perin Mustasaari, vuodesta 1611 Vaasa. Siirrettiin 1852 nykyiselle paikalleen ja uudeksi nimeksi tuli Nikolainkaupunki, vuodesta 1917 jälleen Vaasa. 12. Uusikaupunki 1617 – viitattu 11.3.2008 13. Käkisalmi 1618 Ensimmäinen maininta Käkisalmesta on vuodelta 1143 Novgorodin ensimmäisessä kronikassa. Novgorodin kronikan mukaan ruotsalaiset olivat perustaneet 1295 (ruotsalaisen Eerikinkronikan mukaan vuotta aiemmin valtaamansa) linnan oheen puisen kaupunkiasutuksen, jonka novgorodilaiset polttivat. 1323 Pähkinäsaaren rauhassa Käkisalmi jäi Novgorodille. Ruotsi sai Käkisalmen Stolbovan rauhassa 1617 ja myönsi sille kaupunginoikeudet seuraavana vuonna. Kaupunki tuhoutui suuressa Pohjan sodassa ja Ruotsi joutui luovuttamaan Käkisalmen Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721. Kaupunki perustettiin uudestaan 1784 ja liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava Käkisalmi Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa luovutettavien alueiden mukana 1940, mutta kaupungin alue palautui jatkosodassa Suomelle 1941–1944. Suomen hallinnollisena yksikkönä evakkoon siirretty Käkisalmen kaupunki lakkautettiin 1947 ja väestö siirtyi evakkopaikkakuntiensa kirjoille. – 14. Taipale 1618 Lakkautettiin vuonna 1646.(Ruotsi joutui luovuttamaan entisen Taipaleen kaupungin alueen Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja alue liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava entisen kaupungin alue Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940, mutta alue oli vielä jatkosodassa Suomen valtaama 1941–1944.) Iltanen 15. Kokkola 1620 – 16. Uusikaarlepyy 1620 – 17. Tornio 1621 – 18. Salmi 1632 Lakkautettiin 1650.(Ruotsi joutui luovuttamaan entisen Salmin kaupungin alueen Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja alue liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava entisen kaupungin alue Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940, mutta alue oli vielä jatkosodassa Suomen valtaama 1941–1944.) – 19. Sortavala 1632 tai 1643 Ruotsi joutui luovuttamaan Sortavalan Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721, jolloin menetti kaupunkioikeudet. Kaupunki perustettiin uudelleen 1783 ja liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava Sortavala Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940, Moskovan rauhassa luovutettavien alueiden mukana 1940, mutta kaupungin alue palautui jatkosodassa Suomelle 1941–1944. Suomen hallinnollisena yksikkönä evakkoon siirretty Sortavalan kaupunki lakkautettiin 1947 ja väestö siirtyi evakkopaikkakuntiensa kirjoille. – 20. Hämeenlinna 1639 – 21. Savonlinna 1639 Tuhoutui sodassa 1650-luvulla ja vuonna 1683 kaupunginoikeudet peruutettiin, uudestaan kaupungiksi 1784. Ruotsi joutui luovuttamaan Savonlinnan Venäjälle Turun rauhassa 1743. Kaupunki liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. 22. Lappeenranta 1649 Ruotsi joutui luovuttamaan Lappeenrannan Venäjälle Turun rauhassa 1743. Kaupunki liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. 23. Raahe 1649 Nimeltään alun perin Salo. 24. Kristiinankaupunki 1649 Alun perin Koppöstad, vuodesta 1651 Kristiinankaupunki. – 25. Kajaani 1651 – 26. Brahea 1652 Lakkautettiin vuonna 1681. Lieksa, jonka alueella Brahea sijaitsi, tuli kauppalaksi 1936 ja kaupungiksi 1973. – 27. Kuopio 1652 Taantui tavalliseksi kirkonkyläksi 1670-luvulla, uudestaan kaupungiksi v. 1775. – 28. Pietarsaari 1652 – 29. Hamina 1653 Alun perin Vehkalahden Uusikaupunki, joka tuhoutui suuressa Pohjan sodassa. Sodan jälkeen uudelleenrakennettu kaupunki ristittiin Haminaksi 1723. Ruotsi joutui luovuttamaan Haminan Venäjälle Turun rauhassa 1743. Kaupunki liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. 30. Kurkijoki 1668 Lakkautettiin noin vuonna 1700.(Ruotsi joutui luovuttamaan entisen Kurkijoen kaupungin alueen Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja alue liitettiin muun Suomen kuvernementin mukana 1812 osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Itsenäisyytensä 1917 julistaneen Suomen oli luovutettava entisen kaupungin alue Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940, mutta alue oli vielä jatkosodassa Suomen valtaama 1941–1944.) – 31. Loviisa 1745 Alun perin Degerby, vuodesta 1752 Loviisa. 32. Tampere 1779 – 33. Kaskinen 1785 – 34. Jyväskylä 1837 – 35. Mikkeli 1838 – 36. Heinola 1839 – 37. Joensuu 1848 – 38. Maarianhamina 1861 – 39. Kemi 1869 – 40. Hanko 1874 – 41. Kotka 1879 Epäitsenäinen Kotkan etukaupunki vuodesta 1868, täydet kaupunginoikeudet 1879. 42. Iisalmi 1891 Epäitsenäinen kauppala vuodesta 1860. 43. Lahti 1905 Epäitsenäinen kauppala vuodesta 1878. http://www.stat.fi/tup/hyvinvointikatsaus/hyka3-04niemi.pdf, Lahti nuorin kaupunki vuoteen 1960.  Huomautus: Punaisella taustalla on korostettu kaupungit, joita ei ollut olemassa vuonna 1959, jolloin Suomessa oli 35 kaupunkia.

Ne Suomen kunnat, jotka saivat vuoden 1959 lain mukaisen ns. uuden kaupungin aseman

Kaupungeille kertyneet raskaat velvoitteet johtivat 1900-luvulla siihen, että Suomeen ei syntynyt yhtään kaupunkia yli viiteenkymmeneen vuoteen. Vuonna 1905 kauppalasta kaupungiksi muuttunut Lahti oli Suomen nuorin kaupunki, kunnes vuonna 1959 säädetyn lain mukaan vuodesta 1960 lähtien muutettiin kauppaloita kaupungeiksi siten, etteivät niitä kuitenkaan alkaneet koskea kaikki kaupunkeja koskeneet perinteiset säädökset kuten velvollisuus maistraatin, raastuvanoikeuden ja kunnallisen poliisilaitoksen ylläpitoon sekä kaupunginvoudin ja kaupunginviskaalin virkoihin. Nämä kaupungit, toisin kuin vanhemmat kaupungit, kuuluivat tuomiokuntaan. Maistraatin sijasta niissä oli järjestysoikeus. Näistä uudenlaisessa kaupungin asemassa olleista kaupungeista käytettiin epävirallista nimitystä uudet kaupungit ja vastaavasti perinteisessä kaupungin asemassa olleista vanhat kaupungit.

Hyvinkää v. 1960 , kauppala vuodesta 1926. Kouvola v. 1960 , kauppala vuodesta 1923. Riihimäki v. 1960 , kauppala vuodesta 1922. Rovaniemi v. 1960 http://www.rovaniemi.fi/?Deptid=14931, kauppala vuodesta 1929. Salo v. 1960 , rajoitetut kauppalan oikeudet 1860, täydet oikeudet 1887, tuhoutuu tulipalossa 1888, uudet kauppalanoikeudet 1890. Seinäjoki v. 1960 , kauppala vuodesta 1931. Pieksämäki v. 1962 , Pieksämän kauppala 1930, vuodesta 1948 Pieksämäki. Varkaus v. 1962 , kauppala vuodesta 1929. Valkeakoski v. 1963, kauppala vuodesta 1923. Forssa v. 1964, kauppala vuodesta 1923. Vammala v. 1965, epäitsenäinen kauppala 1912, kauppala 1915, yhdistyi 2009 Mouhijärven ja Äetsän kanssa Sastamalan kaupungiksi. Järvenpää v. 1967, kauppala vuodesta 1951. Lohja v. 1969, kauppala vuodesta 1926. Loimaa v. 1969, kauppala vuodesta 1922. Kerava v. 1970, kauppala vuodesta 1924. Imatra v. 1971, kauppala vuodesta 1948. Ylivieska v. 1971, kauppala vuodesta 1965. Espoo v. 1972, kauppala vuodesta 1963. Kankaanpää v. 1972, kauppala vuodesta 1967. Kauniainen v. 1972, kauppala vuodesta 1920. Kemijärvi v. 1973, kauppala vuodesta 1957. Kuusankoski v. 1973, kauppala vuodesta 1957, yhdistyi 2009 Kouvolaan. Lieksa v. 1973, kauppala vuodesta 1936 Mänttä v. 1973, kauppala vuodesta 1948, yhdistyi 2009 Vilppulan kunnan kanssa Mänttä-Vilppulan kaupungiksi Äänekoski v. 1973, kauppala vuodesta 1932. Nurmes v. 1974, epäitsenäinen kauppala 1876, kauppala 1901. Raisio v. 1974, kauppala vuodesta 1966. Vantaa v. 1974, kauppala vuodesta 1972.

Vuonna 1977 kaupungeiksi muuttuneet kauppalat

Vuoden 1977 alussa tuli voimaan uusi kunnallislaki, johon ei enää sisältynyt kauppalan käsitettä. Kaikki silloiset kauppalat muuttuivat kaupungeiksi lukuun ottamatta Karhulaa, joka liitettiin Kotkaan. Kaupunki-nimityksellä ei näiden kaupunkien osalta kuitenkaan enää ollut juridista merkitystä.

Alavus v. 1977, kauppala vuodesta 1974. Anjalankoski v. 1977, kauppala vuodesta 1975; yhdistettiin Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan kanssa uudeksi Kouvolan kaupungiksi vuonna 2009. Haapajärvi v. 1977, kauppala vuodesta 1967. Harjavalta v. 1977, kauppala vuodesta 1968. Huittinen v. 1977, kauppala vuodesta 1972. Ikaalinen v. 1977, epäitsenäinen kauppala 1858, itsenäiseksi kauppalaksi 1972. Jämsä v. 1977, kauppala vuodesta 1969. Karjaa v. 1977, kauppala vuodesta 1930, yhdistyi Tammisaaren kaupungin ja Pohjan kunnan kanssa Raaseporin kaupungiksi 2009. Karkkila v. 1977, kauppala vuodesta 1932. Kokemäki v. 1977, kauppala vuodesta 1972. Kurikka v. 1977, kauppala vuodesta 1966. Lapua v. 1977, kauppala vuodesta 1964. Nokia v. 1977, Pohjois-Pirkkalan kauppala 1937, vuodesta 1938 Nokia. Oulainen v. 1977, kauppala vuodesta 1967. Outokumpu v. 1977, kauppala vuodesta 1968. Parainen v. 1977, kauppala vuodesta 1948, yhdistyi Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön kanssa vuonna 2009 Länsi-Turunmaan kaupungiksi, joka vuoden 2012 alussa otti nimekseen uudelleen Parainen. Parkano v. 1977, kauppala vuodesta 1972. Suolahti v. 1977, kauppala vuodesta 1932, liittyi Äänekosken kaupunkiin 2007. Suonenjoki v. 1977, kauppala vuodesta 1967. Toijala v. 1977, kauppala vuodesta 1946, yhdistyi Viialan kanssa Akaan kaupungiksi 2007. Virrat v. 1977, kauppala vuodesta 1974.

Myöhemmin kaupungeiksi nimitetyt kunnat