thumb|right|300px|Kansallisarkistossa säilytettävä Hietamäen kylän tiluskartta vuodelta 1687. Hietamäen kylä kuvassa vasemmalla.
Hietamäki on kylä Mynämäen kunnan Mietoisissa, Varsinais-Suomessa. Se sijaitsee Laajoen länsirannalla.
Historia
Kylän alueella sijaitsi asutus- ja kauppapaikka ilmeisesti jo rautakaudella.Perälä: Mynämäki 1260–1960, s. 17 Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirjassa vuonna 1887 julkaistun Juho Sjörosin artikkelin mukaan kylässä sijaitsevalla Kappelinmäellä on ollut lukuisia muinaishautoja.Sjöros: Muinaismuistoja Mynämäen kihlakunnasta, s. 99 Maankohoamisen perusteella ne kaikki on ajoitettu aikaisintaan rautakautisiksi., jolloin kylän alue oli aivan meren rannalla, Mynälahden pohjukassa ja Laajoen suulla.Herrala: Kokonaan kadonnut kappeli, s. 9–10 Mynämäen kirkon alue oli jo tuolloin jäänyt maankohoamisen vuoksi Laajoen Raukkaan kosken yläpuolelle. Siksi Mynälahden kaupallisen ja vanhimman kirkollisen keskuksen on ajateltu olleen nykyisen Hietamäen ja siitä noin kilometrin verran kaakkoon sijaitsevien Pyheen ja Valaskallion kylien alueella.Kari Uotila: Arkeologian tavoitteena tuhat vuotta kartanon historiaa, s. 47. Teoksessa: Nurminen (toim.): Saaren kartano Mynämäellä
Varhaisin kirjallinen tieto Hietamäen kylästä on vuodelta 1366, jolloin kylässä sijainnut Hietamäen kappeli mainitaan ensimmäistä kertaa Turun tuomiokirkon Mustakirjassa. Toiminta kirkossa lakkautettiin 1700-luvulla ja kirkko jäi lahoamaan. Lopullisesti kappeli tuhoutui 1920-luvulla kun sen paikalle kaivettiin soranottoalue.Herrala: Kokonaan kadonnut kappeli, s. 9Lahtinen: Mietoinen ja muu maailma
Hietamäen kylässä tiedetään jo 1500-luvulla olleen kolme tilaa.Kauko-Vainio: Mietoisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 58 Kartano-nimisestä tilasta muodostettiin Vehmaan komppanian säteri 1600-luvulla, jonka jälkeen se oli vauraan Gyllenflög-suvun hallussa. Tiloista toinen taas oli alun perin Turun tuomiokirkon Pyhän Henrikin lahjoitustila ja myöhemmin Fleming-suvun omistuksessa. Kolmannen tilan omistus oli ensin de la Gardie -suvulla ja myöhemmin Oxenstiernan suvulla. Tilat yhdistettiin vuonna 1843 Ravean kartanoksi.
Kylän alue kuului vuoteen 1935 asti Mynämäen kuntaan, kunnes se liitettiin Mietoisiin. Vuosisadan vaihteessa kylän alueella oli myös kaksitoista kartanon torppaa, joista valtaosa itsenäistyi 1930-luvulla.
Palvelut
Kylän tuntumassa, tosin Antikkalan kylän alueella on sijainnut Pyheen sahan sahalaitos sekä mylly.Kauko-Vainio: Mietoisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 46 Molemmat ovat kuitenkin nykyään jo hävinneet. Nimestään huolimatta myös Hietamäen lakkautettu asema sijaitsee viereisen Ravean kylän alueella.Kauko-Vainio: Mietoisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 132–133
Kylä nykyään
Hietamäen kylä katsotaan nykyään muiden ympäröivien kylien tavoin osaksi Pyheen taajamaa. Taajama-alueelle rakennetaan myös uusia taloja Laajoen rantaan rajoittuvalle Hietamäenrannan omakotitaloalueelle. Pohjoisemmilta osiltaan kylä on kuitenkin säilyttänyt maaseutumaisen ilmeensä. Kylän pohjoisosa on pääasiassa aukeaa peltoa ja suurin osa taloista on sijoittunut kylän poikki kulkevan Hietamäentien varteen.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Mietoisten kylät