pienois|Giotto di Bondone, Kristuksen taivaaseenastuminen, 1303. pienois|Kristuksen taivaaseenastumisen ikoni 1700-luvulta. Helatorstai (< ’pyhä torstai’), toisinaan myös Kristuksen taivaaseenastumisen päivä, on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään 40. päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Taivaaseenastumisesta kerrotaan Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa sekä lyhyesti myös Markuksen ja Luukkaan evankeliumien lopussa. Useimmissa Euroopan maissa, mukaan lukien Suomessa, päivä on virallinen pyhäpäivä.
Koska pääsiäisen ajankohta liikkuu, myös helatorstain päivämäärä vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Vuonna 2011 helatorstai oli vasta 2. kesäkuuta, kun vuonna 2012 se oli 17. toukokuuta ja vuonna 2013 jo 9. toukokuuta.
Ajankohta
2020-luvulla helatorstai on seuraavina päivinä:
2020: 21. toukokuuta 2021: 13. toukokuuta 2022: 26. toukokuuta 2023: 18. toukokuuta 2024: 9. toukokuuta 2025: 29. toukokuuta 2026: 14. toukokuuta 2027: 6. toukokuuta 2028: 25. toukokuuta 2029: 10. toukokuuta
Suomessa helatorstai oli vuosina 1973–1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Silloin sen nimenä oli suomeksikin Kristuksen taivaaseenastumisen päiväHelsingin yliopiston almanakkatoimiston sivusto, jossa on skannattuja kopioita vanhoista almanakoista (vertaa toukokuun sivuja 1972 ja 1973 tai 1991 ja 1992) (joskus myös muodossa ’Kristuksen taivaaseenastumispäivä’). Ruotsiksi helatorstai on edelleen nimeltään vastaavasti Kristi himmelsfärdsdag ().
Nimen helatorstai alkuperä
Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sillä on kuitenkin perinteinen, alkujaan ruotsista lainattu nimi, jonka alkuosa hela viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan helg. Sana helatorstai on saatu muinaisruotsin sanasta helghathorsdagh, joka merkitsee pyhää torstaita. Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, rukoussunnuntain, ja helatorstain välisinä päivinä, kanttaanpyhinä, kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.
Helatorstain pakanallinen historia
Pakanuuden ajalta periytyvä hela eli helkajuhla on kevään juhla, joka ajoittuu kylvökauden alkuun. Sitä vietetään, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon.Ganander, Christfrid: Mythologia Fennica. Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamaalla sytytettiin entisaikaan helatorstain aattona aukeille paikoille kokkoja eli helavalkeita. Karja ajettiin tulien läpi laitumelle karjatautien ehkäisemiseksi. Helajuhlissa saatettiin esiintyä myös harkitsemattoman ja epävirallisen vallattomasti, olihan kevät riemun aikaa pitkän talven jälkeen.
Helatorstai muualla maailmassa
Helatorstai on julkinen vapaapäivä Alankomaissa, Belgiassa, Haitissa, Indonesiassa, Islannissa, Itävallassa, Kolumbiassa, Liechtensteinissa, Luxemburgissa, Madagaskarilla, Namibiassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Vanuatussa.
Katso myös Helluntai
Lähteet
Aiheesta muualla
Helatorstai – Herran taivaaseen astuminen / Ortodoksi.net. Helatorstai Suomen ev-lut kirkon evankeliumikirjassa Kimpanpää, Pekka: Helatorstai on vuoden turhin vapaapäivä. Kymen sanomat 8.5.2024.
Luokka:Kristilliset juhlapäivät Luokka:Suomalaiset juhlapäivät Luokka:Suomalaiset kristilliset juhlapäivät Luokka:Toukokuun juhlapäivät Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit