Podcast on tilauksesta verkkosyötteenä tietokoneeseen tai vastaavaan vastaanottimeen jaettava ääni- tai videotallenne. Podcast on puheohjelma, joka perinteisten radioaaltojen sijaan julkaistaan internetissä. Podcastien tuotannon etu on edullisuus ja marginaaliryhmienkin tavoittaminen; kustannus ohjelman lähettämisestä radioaalloille jää pois ja podcast on tyypillisesti saatavilla netissä pitkään vielä julkaisunsa jälkeen.
Podcasting tulee sanoista iPod ja broadcasting, jotka viittaa audiotiedostojen julkaisemiseen Applen iPod -MP3-soittimelle. Koska iPod ei kuitenkaan ole välttämätön podcastin kuunteluväline, termi on myöhemmin määritelty myös lyhenteeksi sanoista ”portable on demand”. Termi ”podcasting” tuli tunnetuksi vuonna 2004 ja Suomessa ensimmäiset podcastit julkaistiin vuonna 2005.
Historia Vuonna 2000 Tristan Louis ehdotti multimediatiedostojen viittaukseen käytettävän "enclosures"-tunnisteen lisäämistä RSS-formaattiin.Louis, Tristan, 2000-10-13. Suggestion for RSS 0.92 specification Toimittaja Adam Curry ja ohjelmoija Dave Winer kehittelivät tätä ajatusta edelleen ja Winer lisäsikin ”enclosure”-tuen RSS 0.92:eenWiner, Dave, 2000-12-25 RSS 0.92 Specification ja seuraavana vuonna Radio Userland -palveluunsa. Radio Userlandin audioblogging oli ensimmäinen ohjelma, joka sisälsi kaiken podcastauksessa tarvittavan ja audiobloggauksen pioneerit, kuten Winer,Winer, Dave, 2001-01-11 Scripting News: Tonight's song on the Grateful Dead audio weblog is Truckin... CurryCurry, Adam, 2002-10-21 UserNum 1014: Cool to hear my own audio-blog... ja GilchristGilchrist, Harold 2002-10-27 Audioblog/Mobileblogging News this morning I'm experimenting with producing an audioblogging show... tekivät sillä kokeiluja. Kuitenkin vasta syyskuussa 2003 tekniikka sai kunnon käytännön esimerkin sen mahdollisuuksista, kun Winer ja entinen New York Timesin toimittaja Christoper Lydon tekivät 25-osaisen audioblogin, jossa Lydon haastatteli bloggaajia, futuristeja ja poliitikkoja ja Winer julkaisi sen podcastina.Lydon, Chris 2003 Chris Lydon Interviews... Lokakuussa BloggerCon 2003:ssa Kevin Marks puolestaan esitteli skriptin, jolla siirtää automaattisesti MP3-tiedostoja Radio Userlandista iTunesiin ja sieltä iPodiin.Marks, Kevin. October 2003 video excerpt of Marks's demo (MPEG-4) Real stream of full Audioblogging session (start 48 minutes in) blog post Marks ja Curry aloittivat yhteistyön ja RSS-to-iPod -skripti (iPodder) julkaistiin Curryn blogissa.Curry, Adam, 2003-10-12 RSS2iPod
Vuoden 2004 aikana podcastit pääsivät pois marginaalista sikäli, että podcasting-sanaHammersley, Ben. 2004. "Audible revolution." In The Guardian, 2004-02-12. vakiintui tarkoittamaan tilattavaa audiolähetystä.Gregoire, Dannie J. 2004. "How to handle getting past episodes?" In the ipodder-dev mailing list, Thu, 2004-09-16.,David Slusher's Podcaster.Winer, Dave, 2004-09-24 Scripting News: I've been lurking on the ipodder-dev list... Adam Curry aloitti Daily Source Code -podcastinsa ja perusti iPodder.org-podcastsivuston.archive.org: ipodder.org, 2004-09-06, Monday, September 6, 2004 Useat eri kehittäjät tekivät omia RSS2iPod-scriptin tapaisia ohjelmia, joista yksi (iSpider) tuli tunnetuksi myöhemmin open source -ohjelma iPodderina ja nimenvaihdoksen jälkeen Juicena. Vuonna 2004 myös ensimmäiset podcast-verkostot ja podcasteihin erikoistuneet verkkopalvelut aloittivat toimintansa.
Seuraavana vuonna podcastingista tuli valtavirtaa ja silloin aloittivat muun muassa ensimmäiset kaupalliset podcastit, Valkoinen talo alkoi julkaista viikoittaista presidentin puhetta myös podcastinaValkoinen talo, 2005. White House Radio Addresses. ja ensimmäinen Yhdysvaltojen korkean tason poliitikko, John Edwards, aloitti henkilökohtaisen podcastinsa.Edwards, John, 2005-05-22. One America Podcast (alkuperäinen sijainti) Apple lisäsi podcasting tuen iTunesiin ja satelliittiradio Sirius aloitti podcast-kanavan.Tietokone, 2005-3-5, Toinenkin radiokanava aloittaa podcast-lähetykset Termin "podcast" ja ilmiön yleistymistä kuvaa hyvin myös se, että 2005 syyskuun 28. päivä Google löysi hakusanalla ”podcasts” 100 000 000 osumaa verrattuna aikaisemman vuoden 24:äänArticles Factory, 2005-04-26 The Popularity of Podcasting
Podcastin historia Suomessa Suomen ensimmäinen podcast oli toukokuussa 2005 aloittanut FcLate Netradio.FcLate, 2005-05-31, Podcasting koelähetys Muita samoihin aikoihin aloittaneita podcasteja olivat Omenatarha-,omenatarha blog, 2005-06-07, Omenatarha goes podcast Saunan takaa-,Saunan takaa, 2005-07-18, Podilähetys numero 1 Avokatsomo-,Avokaudio, 2005-09-29, TTT ja ensimmäinen Avokaudio Naurispaja-Naurispaja-blogi, 2005-09-18, ja Radio Free Finland -podcastitRadio Free Finland archive . Yle aloitti omat podcastinsa syyskuun 1. päiväYle X-stage, 2005-08-18 ,YLE Radio aloittaa podcasting-kokeilun syyskuussaTietokone, 2005-09-02, Yle aloittaa Podcasting-lähetykset ja kaupallisista toimijoista ensimmäisenä ehti Stara.fi-verkkolehti 7. lokakuutaDigitoday, 2005-10-08, Stara aloitti kaupalliset podcast-lähetykset (tai mahdollisesti Kiinasta kertova nettiradio Radio86). Saman vuoden marraskuussa mukaan tulivat myös Iskelmä, Radio NRJTietokone, 2005-10-19, Radio NRJ mukaan podcasting-aaltoon ja SBS-radiot, joten podcastien voidaan sanoa tällöin kaupallistuneen. Maaliskuussa 2006 myös Radio Helsinki lisäsi lähetyksiensä MP3-tiedostoille RSS-syötteet.Vierityspalkki blog, 2006-03-17, Radio Helsinki astui podcast aikaan 23.5.2007 Yle aloitti ensisijaisesti internetiin tehdyn podcastinsa POP-Talkin, tähän asti radiokanavat olivat kierrättäneet podcasteihinsa lähinnä radiolähetyksiinsä tehtyjä ohjelmia.POP-Talk, 23.05.2007, Yleisradio aloittaa Podcast-tuotannot!
Indiepuolella merkkipaaluina voidaan pitää Henrik Anttosen toukokuussa 2006 aloittamaa PodPäivääClickCaster, 2006.05.16, PodPaiva #001 16.5.2006 , joka on ensimmäinen päivittäinen suomenkielinen podcast, sekä ensimmäistä suomalaista podcast-verkostoa Radio Koskisuomea. Maininnan arvoisia asioita on vuoden 2007 keväällä tapahtunut HessunKahvilan siirtyminen Radio Hearin kautta suoriin lähetyksiin.Hessun Kahvila, 16.5.2007, HessunKahvila #64 - UnPlugged1 sekä saman vuoden kesällä tapahtunut Ville Säävuoren kehittämän suomalaisten podcastien keskuspaikan, Podcasthakemiston, aukeaminen.Unessa.net/Ville Säävuori, 17.7.2007, Julki
Podcastien videomuotoisia versioita videopodcasteja, eli vodcasteja, kokeiltiin yliopisto-opetuksessa Tampereen teknillisessä yliopistossa keväällä 2006. Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä tehtiin myös yksi Suomen ensimmäisistä iPod-kokeiluista peruskoululaisilla Houttu, Aino & Pajunen, Timo (2006) Mä vaan tiesin miten se toimii. Toimintatutkimus mobiilioppimisen kokeilusta iPod-laitteilla peruskoulussa. Pro Gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. Tutkimuksen aikana oppilaat tutustuivat iPodin käyttöön ja toteuttivat erilaisia projekteja, jotka he ideoivat itsenäisesti ryhmissä. Ajatuksena oli saada lapsilta autenttisia ideoita siitä, miten laitetta voitaisiin käyttää opetuksessa ja oppimisessa. Tutkimus osoitti, että iPodien käyttö oli oppilaille helppoa ja he oppivat käyttämään sitä nopeasti. Tutkimuksen perusteella iPod osoittautui hyödylliseksi etenkin kielten opiskelussa.
Vuonna 2015 toimintansa aloittaneella Jakso.fi-sivustolla listataan ja suositellaan suomalaisia podcasteja.
Yleisradion uutisten mukaan vuonna 2020 Suomen suurituloisimpien sosiaalisen median vaikuttajien joukossa oli yhä enemmän podcasteja ammatikseen tekeviä henkilöitä. Podcast-juontajista Papupata-podcastia juontava Sara Parikka ja Nonsense-podcastia juontava Alexa Dagmar olivat päässeet kymmenen suurituloisimman somevaikuttajan joukkoon tuloverotietojensa perusteella.
Tekniikka Podcastissa julkaisija ylläpitää RSS- tai Atom-syötettä, joka sisältää tiedot äänitiedostoista(podcast-jakson kuvaus, jne.) ja äänitiedoston URI:n. Käyttäjällä puolestaan on ohjelma, joka seuraa syötteen päivittymistä ja sen pohjalta lataa taustalla uudet äänitiedostot kuuntelua varteen. Taustalla oleva tekniikka ei ole rajoittunut pelkästään äänitiedostojen siirtämiseen, vaan enclosure-tunnisteella voidaan viitata minkä tyyppisiin tiedostoihin tahansa ja HTTP-protokollan lisäksi myös bittorrenttia käytetään yleisesti tiedostojen siirtoon RSS:n yhteydessä. Yleisimmät käytetyt audioformaatit ovat RealAudio, MP3, AAC, OGG (Vorbis) ja FLAC. Muita nimenomaan puheen pakkaamiseen suunnattuja ovat Opus ja Speex.
Podcasteissa käytettävä tekniikka on valmistaja- ja alustariippumatonta, ja podcasteja voidaankin kuunnella hyvin erityyppisillä laitteilla.
Pääsääntöisesti podcastien bittivirta on pienempää kuin musiikissa, sillä äänenlaadun merkitys podcasteissa ei ole niin suuri kuin musiikissa. Pienempi tiedoston koko myös nopeuttaa latausaikoja heikoilla internet-yhteyksillä. Tyypillinen bittivirta podcastille esimerkiksi Spotifyssa on 128 kbit/s.
Lähteet
Aiheesta muualla
Ylen podcast-tarjonta
Luokka:Englanninkieliset sanat ja sanonnat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit