[ { "type": "ExternalData", "service": "geoshape", "ids": "Q957236", "properties": {"fill": "#ff0000", "stroke": "#ff0000", "stroke-width": 2} }, { "type": "ExternalData", "service": "geopoint", "ids": "Q957236", "properties": {"marker-symbol": "home", "marker-size": "medium", "marker-color": "ff0000"} } ] Mäntyniemi () on vuonna 1993 valmistunut Suomen tasavallan presidentin virka-asunto. Mäntyniemi sijaitsee Helsingin Meilahdessa. Sen suunnittelivat arkkitehdit Reima ja Raili Pietilä. Mäntyniemi on ensimmäinen varta vasten Suomen tasavallan presidentille rakennettu virka-asunto.
Suunnittelu ja rakentaminen
Kun presidentin aiempi virka-asunto Tamminiemi jäi sairastuneen presidentti Kekkosen käyttöön vuonna 1981, valtioneuvosto päätti rakentaa tasavallan presidentille uuden virka-asunnon. Presidentinlinna päätettiin jättää lähinnä edustustilaksi.Jouslehto, Olavi & Okker, Jaakko: Tamminiemestä Mäntyniemeen, s. 9–11. Porvoo Helsinki: WSOY, 2000.
Vuonna 1983 valtio hankki 2,8 hehtaarin maa-alueen presidentin virka-asuntoa varten Helsingin Meilahdessa. Tontti sai nimekseen Mäntyniemi edeltäjän Tamminiemen mukaan. Rakennuksen suunnittelemiseksi järjestettiin yleinen arkkitehtikilpailu. Sen voittivat Raili ja Reima Pietilä. Mäntyniemeä alettiin rakentaa vuonna 1989 ja se valmistui vuonna 1993. Rakennuksen hyötypinta-ala on 2 300 neliömetriä, josta asuintiloja on 680 neliömetriä, edustustiloja 916 ja kansliatiloja 424 neliömetriä. Rakennuksessa on 212 ulkonurkkaa, 300 erikokoista ikkunaa ja 190 ovea, joista vain kymmenen on keskenään samanlaisia.Tasavallan presidentin kotisivu . Viitattu 6.12.2016.
Mäntyniemeä ympäröivässä puutarhassa on käytetty paljon luonnonheiniä ja varpuja, koska arkkitehti Pietilä ja puutarhan suunnittelija, maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer halusivat tehdä ympäristöstä mahdollisimman suomalaisen. Suunnitelman avulla on tarkoitus myös säästää ja suojella ympäröivää luontoa, sekä luoda arkkitehtuurista, puutarhasta ja ympäröivästä luonnosta kokonaisuus.
Mäntyniemi jäi Pietilöiden viimeiseksi työksi ja sitä pidetään yhtenä heidän huomattavimmista luomuksistaan. Reima Pietilä kuoli 70-vuotissyntymäpäiväjuhlassaan saamaansa sairauskohtaukseen elokuussa 1993 eikä siten ollut näkemässä talon virallista käyttöönottoa saman vuoden loppusyksyllä.Mitä missä milloin. Kansalaisen vuosikirja 1994, s. 136. Helsinki: Otava, 1993. Presidentti Mauno Koivisto puolisoineen muutti Mäntyniemeen 17. marraskuuta 1993.
Kritiikkiä
Mäntyniemen alkuperäinen kustannusarvio oli 15 miljoonaa markkaa (2,5 M€). Lopulliset kustannukset nousivat kuitenkin 14-kertaisiksi, ja rakennuksen hinnaksi tuli noin 210 miljoonaa markkaa (35,3 M€), josta sisustuksen osuus oli noin kymmenesosa. Näin tapahtui siitä huolimatta, että alkuperäisestä suunnitelmasta karsittiin ikkunoita ja luonnonkiveä. Rakennuskustannukset herättivät kiihkeän julkisen keskustelun; vähemmälle huomiolle jäi, että samaan aikaan valmistunut Suomen Kansallisoopperan uusi toimitalo Töölönlahden rannassa tuli maksamaan kaikkiaan 780 miljoonaa markkaa (131,1 M€) eli lähes nelinkertaisesti Mäntyniemeen verrattuna.
Mäntyniemi sai ensimmäisiltä käyttäjiltään myös kritiikkiä. Tellervo ja Mauno Koivisto kertoivat tammikuussa 1994, asuttuaan talossa noin kaksi kuukautta, että kaikki tilat ja huonekalut eivät olleet niin mukavia ja käytännöllisiä kuin julkisuudessa oli annettu ymmärtää. Presidentin yksityissaunaan mahtui mukavasti vain neljä henkilöä, presidentin puolison makuuhuoneen lattiapinta-ala oli vain 16 neliömetriä, olohuoneen sohvalla istui yhtä mukavasti kuin kirkonpenkissä ja presidentti oli joutunut kalustamaan itselleen toisen työhuoneen varastohyllyillä. Lisäksi tasavallan presidentin kanslian henkilökuntaan kuuluva linnanvouti oli jäänyt ilman omaa työhuonetta.Mitä missä milloin. Kansalaisen vuosikirja 1995, s. 33. Helsinki: Otava, 1994.
Muuta
Mäntyniemen sisustuksesta on pyritty luomaan yhtenäinen kokonaisuus ja huoneissa on useiden nykytaiteilijoiden töitä. Heti edustustilan sisääntuloaulassa on tulijaa vastassa Reijo Paavilaisen reliefi Lemminkäisen retket.
Peruskorjaus 2024–2026
Mäntyniemen peruskorjaus alkoi vuonna 2024. Kiinteistön talotekniikka uudistettiin, mukaan lukien päärakennuksen ilmanvaihto ja hissit. Alueen rakennusten energiatehokkuutta parannettiin rakentamalla alueelle kaksi maalämpökenttää ja aurinkovoimala. Myös kalusteet ja valaisimet kunnostettiin. Alustava kustannusarvio oli 55 miljoonaa euroa, johon sisältyy väistötilan käyttökustannukset. Peruskorjaus valmistui toukokuussa 2026.
Keväällä 2024 toimikautensa aloittaneen tasavallan presidentti Alexander Stubbin väliaikaisena virka-asuntona toimi vuosina 2022–2024 peruskorjattu Valtion vierastalo Munkkiniemessä kevääseen 2026 asti.
Mäntyniemessä asuneet presidentit Mauno Koivisto Martti Ahtisaari Tarja Halonen Sauli Niinistö Alexander Stubb
Katso myös Kultaranta, Suomen tasavallan presidentin kesäasunto Kesäranta, Suomen pääministerin virka-asunto
Lähteet
Kirjallisuutta
Connah, Roger (toim.): Tango Mäntyniemi. The Architecture of the Official Residence of the President of Finland. Tasavallan presidentin virka-asunnon arkkitehtuuri. Helsinki: Painatuskeskus, 1994. .
Aiheesta muualla
Mäntyniemen esittely tasavallan presidentin kanslian sivustolla . Mäntyniemi Reima ja Raili Pietilän arkkitehtuurissa. Paula Holmila, 1994. Video, 25 min. Yle Areena.
Luokka:Helsingin asuinrakennukset Luokka:Vähä-Meilahti Luokka:Reima ja Raili Pietilän suunnittelemat rakennukset Luokka:Suomen virka-asunnot Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Suomen presidentti-instituutio