pienoiskuva|Yhdysvaltain ulkoministeriön palkattu turvahenkilö Baghdadissa. Palkka-armeija () tarkoittaa armeijaa, joka ottaa osaa sotatoimiin rahallista korvausta vastaan pääasiassa yksityisten intressien vuoksi ilman erityistä ideologista, poliittista tai kansallista motiivia. Palkka-armeijan sotilaat ovat palkkasotilaita. Palkkasotilas ei ole sama asia kuin ammattisotilas, joka palvelee vakinaisessa sotaväessä ammatikseen saaden siitä palkkaa.
Vakinaisista sotaväen sotilaista koostuvaa armeijaa kutsutaan ammattiarmeijaksi.
Sotilaspalveluyritys Yrityksen tapaan toimivista, liiketaloudellista voittoa tavoittelevista palkka-armeijoista käytetään myös nimityksiä kaupallinen sotilaspalveluyritys (), yksityinen turvallisuusyritys ja yksityinen sotilasyritys. Usein nämä eivät kuitenkaan ole varsinaisesti yksityisiä, vaan julkishallinto on yritystoiminnassa mukana omistajana. Vaihtoehtoisia englanninkielisiä termejä ovat private military firm (PMF), private security company (PSC) ja private military and security company (PMSC).
Sotilaspalveluyrityksistä operaattoriyritykset osallistuvat suoranaisiin taistelutehtäviin, asiantuntijayritykset kouluttavat ja konsultoivat asevoimien joukkoja ja tukiyritykset tuottavat asevoimille erilaisia koulutus-, konsultointi-, logistiikka-, huolto- ja muita palveluita.
Historia Suuren Pohjan sodan jälkeen 1700-luvun Euroopassa palkka-armeijan käyttöä rajoittivat sen kalleus suhteessa käytettävissä olleisiin resursseihin ja sen tehottomuus. Pelkästään rahasta palvelevien ja usein väkisin värvättyjen sotilaiden taistelumoraalia oli vaikea pitää yllä, ja komentajien painajaisena oli sotilaiden karkaaminen. Palkka-armeijaan liittyneiden ongelmien seurauksena käytössä oli rajoitetun sodan oppi, jonka mukaan aseiden käytölle asetettiin vain suppeita tavoitteita. Armeijaa käytettiin myös säästeliäästi itse taistelutilanteissa, ja sen tehtäviä haluttiin keventää diplomatian avulla.
Katso myös Asevoimat
Lähteet
Luokka:Armeijat