pienoiskuva|oikea|220px|Nördlinger Riesin kraatteri näkyy hyvin riittävän tarkassa korkokuvakartassa ympyrämäisenä painumana. pienoiskuva|oikea|220px|tarkempi korkokuvakartta Nördlinger Riesin kraatterista. pienoiskuva|oikea|220px|Nördlinger Riesin kraatterin reuna. pienoiskuva|oikea|220px|Nördlinger Ries-kraatteri satelliittikuvassa lounaasta katsoen. Kraatteri näkyy peltoja täynnä olevana ympyränä, jota osin ympyröivät tummat metsät.
Nördlinger Ries on ympyränmuotoinen laakso vuoristoisella alueella Etelä-Saksan itäisessä Baijerissa, kolmion Stuttgart-München-Nurnberg sisässä Donau-Riesin alueella. Toinen kaupunkikolmio on Stuttgart-München-Augsburg. Paikka on läntisessä Baijerissa Stuttgartista noin 80 km itään, ja myös Aalenin kaupungista itään Stuttgartin ja Regensburgin puolivälissä.
Tonavan pääuoman laakson pohjoispuolella lähellä erästä kohtaa, jossa Rein ja Tonava miltei kohtaavat toisensa. Alueen läpi kulkee Tonavan sivuhaara Wörnitz. Painumaa ympäröivää vuoristoa kutsutaan lännessä Schwäbischer Alb:iksi ja idässä Fränkischer Alb:iksi. Näistä Nördlinger Riesin ympyräpainuma erottuu selvästi riittävän tarkassa korkokuvakartassa. Ilmakuvassa Ries näkyy peltoisena tasankona osin metsäisten vuorten ja kukkuloiden ympäröimänä. Joskus näiden vuorten yllä on pilviä ympyrämäisenä muodostumana pitkin Riesin painuman reunavuoria. Nördlinger Riesiä pidetään yleisesti asteroiditörmäyksen aiheuttamana. Nördlingenin kaupunki on 6 km lounaaseen ympyrämäisen kraatterin keskustasta.
Geologeilla oli yli vuosisadan ajan suuria vaikeuksia selittää Riesin ja sen epätavallisten kivilajien syntyä, minkä vuoksi ajan mittaan kilpaili keskenään moninaisia tulkintoja. Koska Riesissä esiintyvä sueviittikivi muistuttaa vulkaanista tuffia, alussa oletettiin puhtaasti vulkaanista alkuperää. Oliver Sachs loi tässä yhteydessä käsitteen pioneerikaudesta (vuoteen 1870 asti) ja varhaismodernin Ries-tutkimuksen alusta (vuodesta 1870 alkaen), eli ajanjakson, josta lähtien tunnettiin ensimmäiset yksityiskohtaiset teoriat Nördlingenin Riesin synnystä.
Kraatterin läpimitta on 24 km, ja se on nykyään noin 100–150 m syvä, koska on täyttynyt maa- ja kivikerrostumilla. Kraatteri syntyi ehkä mioseenikaudella 14,5 miljoonaa vuotta sitten noin 1,1–1,5 km:n läpimittaisen asteroidin törmäyksessä. Tapahtui 1,8 miljoonan Hiroshiman pommia vastaava räjähdys, kun länsilounaasta saapunut asteroidi törmäsi ehkä nopeudella 20 km/s (17–21 km/s) kulmassa 30–50 astetta. Sulaa kiveä lensi 450 km:n päähän Tšekin Määriin asti, josta sitä löytyy nykyään moldaviitti-tektiitteinä. Kraatterista on löydetty impakteille tyypillistä sueviittia ja breksiaa, ja mikroskooppisen pieniä timantteja. Lähistöillä on pienempi 3,8 km:n läpimittainen Steinheimin allas, joka on syntynyt samoihin aikoihin kuin suuri Ries-kraatteri. Tämän pienemmän altaan synnytti ehkä 150 m:n läpimittainen kappale. Se lienee ollut Riesin kraatterin synnyttäneen asteroidin kuu.
Lähteet
J. Baier: [http://www.ogv-online.de/Publikationen/Jahresberichte/2012/nf94-4.html Die Bedeutung von Wasser während der Suevit-Bildung (Ries-Impakt, Deutschland)]. - Jber. Mitt. oberrhein. geol. Ver., N. F. 94, 2012. J. Baier: Zur Herkunft und Bedeutung der Ries-Auswurfprodukte für den Impakt-Mechanismus . - Jber. Mitt. oberrhein. geol. Ver., N. F. 91, 9-29, 2009. J. Baier: Die Auswurfprodukte des Ries-Impakts, Deutschland, in Documenta Naturae, Vol. 162, München, 2007. J. Baier: Zur Herkunft der Suevit-Grundmasse des Ries-Impakt Kraters, in Documenta Naturae, Vol. 172, München, 2008.
Aiheesta muualla
Ries at Earth Impact Database Ries Crater Museum Nördlingen Travel for Kids: Nordlingen, Germany Jättiläismäinen räjähdyskatastrofi tertiärikaudella. Kuinka luonto muodosti Tonavan pohjoispuolella olevan Ries-laakson, Aamulehti, 07.07.1929, nro 182, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Kraatterit Luokka:Baijerin maantiede