Arvo Johannes Lönnroth (7. lokakuuta 1881 PorvooOtavan Iso tietosanakirja, osa 5, p. 1022. Otava 1968. – 18. marraskuuta 1964 HelsinkiOtavan Iso tietosanakirja, osa 10, Kuolleita (ei sivunumeroa). Otava 1967.) oli suomalainen professori, joka toimi tie- ja vesirakennushallituksen pääjohtajana ja oli keskeisesti vaikuttamassa kantaan, jonka mukaan Suomeen rakennettiin joustava ja logistisesti asianmukainen tieverkko. Näin liikennepolitiikan painopiste siirtyi rautateiltä maantieliikenteeseen.
Ura Arvo Lönnroth opiskeli Haminan kadettikoulussa ja Teknillisessä korkeakoulussa. Hän oli kiinnostunut erityisesti valtakunnan logistiikasta, kuljetuskysymysten kokonaisuuden ongelmista sekä niiden ratkaisuista niin teoriassa kuin käytännössäkin. Lönnroth osallistui rautateiden suunnitteluun ja rakentamiseen sekä toimi Etelä-Venäjällä ratakiskojen ja -tarvikkeiden vastaanottajana ja tarkastajana 1911–1915.
1930-luvun alussa Lönnroth tuli Teknillisen korkeakoulun rautatie-, tie- ja maanrakennusopin professoriksi. 1931 hän esitti kantanaan, ettei Suomeen pitäisi rakentaa enempää rautateitä, koska moottoriajoneuvoliikenne yhdessä kattavan tieverkon kanssa olisi tulevaisuudessa joustavampi ja taloudellisempi kuljetusmuoto. Lönnroth oli 1932 asetetun kulkulaitoskomitean jäsen. Komitea esitti rakennettavaksi koko maan kattavaa valtatieverkkoa, jota kantatieverkko täydentäisi. Valtateillä autot ajaisivat tasaista 80 kilometrin tuntinopeutta.
Lönnrothista tuli 1936 tie- ja vesirakennushallituksen pääjohtaja, ja samana vuonna asetettu tiekomitea, jonka jäsen hän myös oli, ehdotti tieverkon rakentamiseen työllistämiseen kytkeytyvää rahoitustoimintaa.
Perhe Lönnrothin perhetaustasta on helppo poimia esimerkkejä aktiivisista vaikuttajista: hänen tätinsä Alma Forstén perusti Reitkallin puutarhakoulun sekä toimi Martta-liikkeen kantavana voimana Kymenlaaksossa; toinen täti Olga Forstén herätti aikoinaan huomiota naispuolisena kuoronjohtajana niin Varkaudessa kuin Pietarissakin, hän myös järjesti 1899 Suuren adressin vieneelle valtuuskunnalle majoituksen miehensä johtamassa pietarilaistehtaassa; isä sotarovasti Alfons Lönnroth toimi pitkään Lappeen kirkkoherrana ja isän eno vapaaherra Knut Stjernvall suunnitteli Suomen ensimmäisen rautatien ja kohosi myöhemmin koko Venäjän rautatiehallinnon päälliköksi. Veli Erik Lönnroth suuntautui metsätieteeseen ja kohosi Helsingin yliopiston rehtoriksi.
Lönnrothin puoliso oli Märtha Sofia Ruin, professori Waldemar Ruinin tytär. Pariskunnalla oli lapsi Rurik Lönnroth (s. 1925)
Julkaisuja Tiekäsikirja: ohjeita teiden suunnitteluun, tutkimukseen, rakentamiseen ja kunnossapitämiseen maalla. Suomen tieyhdistyksen toimesta kirjoittanut ja yhdistellyt A. Lönnroth. WSOY 1927 Suunniteltujen rautatielinjojen taloudellinen tutkimus. Gummerus 1928 Helsingin-Satakunnan rata: radan suunta Kauklahti-Lohja-Loimaa-Peipohja: taloudellinen tutkimus. Lohja 1929 Hämeen rata. 1, Riihimäki-Jyväskylän suunnitellun rataosan kannattavaisuus. Jyväskylä 1929 Hämeen rata. 2, Suolahden-Haapajärven rataehdotusten taloudelliset tutkimukset. Jyväskylä 1929 Vertailulaskelma Jyväskylä-Uurainen-Saarijärvi ja Jyväskylä-Suolahti-Saarijärvi rataehdotusten välillä suunnitellulla Jyväskylän-Haapajärven radalla. Jyväskylä 1929 Hämeen rata. 3, Jyväskylän - Nivalan rataehdotuksen taloudellinen tutkimus. Jyväskylä 1931 Onko rautateitä vielä rakennettava Suomessa?: uusien ratojen suunta ja Hämeen rata: esitelmä Jyväskylän kauppakamarin kokouksessa 28.5.1931. Jyväskylä 1931 Tiet ja kenttäradat: helpporakenteisten sodan- ja rauhanajan teiden rakennus ja kunnossapito. WSOY 1934 Kaarrekirja. WSOY 1935, 2. uus. painos 1947, 3. uus. painos 1961 Keski-Suomen ratakysymys: Jyväskylän-Oriveden ja Jyväskylän-Riihimäen ratojen kannattavuuslaskelmat. Keski-Suomen rautatietoimikunta, Jyväskylä 1937 Tampereen-Parkanon-Seinäjoen rautatie; julkaissut radan vaikutuspiiriin kuuluvien kuntien asettama rautatiekomitea, radan kannattavuuslaskelmat laatinut Arvo Lönnroth. Tampere 1937 Talviajotiet, niiden rakentaminen ja hoito; kirj. Ilmari Vuoristo ja Harry Hallenberg ; tarkastanut Arvo Lönnroth. WSOY 1937 Helsingin lentoasema. Helsingin lentoaseman juhlallisten avajaisten johdosta laatineet Arvo Lönnroth ym. Helsinki 1938 Saimaan - Suomenlahden liikenneyhteydet: professori Arvo Lönnroth'in suorittama tutkimus eri liikennemuodoista ja niiden kannattavaisuudesta. Saimaan-Suomenlahden liikennetoimikunta, Lappeenranta 1950 Förhandlingar vid Nordiska vägtekniska förbundets 4. kongress i Finland år 1949 - Pohjoismaiden tieteknillisen liiton 4. kongressi Suomessa vuonna 1949 - Proceedings of the Scandinavian road technical meeting in Finland 1949; toim. Arvo Lönnroth ym. Nordiska vägtekniska förbundets handlingar, 4. Helsinki 1951 Parikkalan-Onkamon radan kannattavaisuuslaskelma; arvio metsävaroista Yrjö Ilvessalo ; kustannusarvio ja suuntatutkimus Unto Räihä. Tohmajärven-Parikkalan rautatietoimikunta, Parikkala 1954
Lähteet
Luokka: Valtionlaitosten johtajat Luokka:Teknillisen korkeakoulun professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset Luokka:Vuonna 1881 syntyneet Luokka:Vuonna 1964 kuolleet